Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa

Tässä mielenkiintoinen katsaus korkeimman oikeuden kohtaamista haasteista saada (vakuutus)lääketieteellisiä lausuntoja ratkaisutoimintaansa. Sama asia oli ollut myös erittäin vaikutusvaltaisen finanssi- ja vakuutusalan lobbausjärjestön, Finanssiala ry:n suurena huolena vuosien ajan.

Osa On Sovittu Että (OSE) – näytelmää?

Tätä kirjoitettaessa tuo mobiiliflaijerissa mainittu asia on edennyt sille tasolle, että valtioneuvosto on yleisistunnossaan 7.10.2019 antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta HE 38/2019. Siitä lisää hieman tuonnempana.

Korostetusti nyt ollaan korjaamassa vasta täysremonttia vaativan; kafkamaisen toimintamallin ja mafiamaisen rakenteen vakuutuslääketieteellisen ja – oikeudellisen, tuomioistuinprosessin loppupäätä. Mutta, jostainhan ne täysremontitkin täytyy aloittaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Ottaako tosissaan vai ei?
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Asianajajaliiton huomioita vuodelta 2011
Mitä tapahtui vuoden 2014 lupauksille?
Ehdotus lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä
HE 38/2019 eduskunnan käsittelyyn
Terävä analyysi isosta kuvasta mobiiliflaijerina
Hyvät lausuntopohjat nuoremmille sukupolville
Kolme kirjaa kolmikanta koneistosta
Tilannekuvasta yli 10 vuotta sitten

OTTAAKO TOSISSAAN VAI EI?
Pitkän uran korkea-arvoisena eduskunnan virkamiehenä ja myös Suojelupoliisin päällikkönä toiminut Seppo Tiitinen kiteytti näkemyksiään suomalaisesta menosta muun muassa näin:

”Ongelma on siinä, että kun suomalaiset kirjoittavat jotakin lakiin, he ottavat sen tosissaan.”

”Meillä on totuttu, että mitä lakeihin ja asetuksiin on kirjattu, se on totta ja sitä noudatetaan. Ei Euroopassa yleisesti näin ole.”

”Suomalaisilla on selvä asenteellinen ongelma, jonkinlainen perisuomalainen yksiniittinen usko kirjoitetun lain sanaan. Näin homma ei kuitenkaan toimi, vaan ideaali aiheuttaa käytännön elämään pahoja ahtaumia.”

”Asioita täyttyy oppia katsomaan hieman läpi sormien.” Lähde: Tiitinen – Vakoilijoita ja Veijareita, Pekka Ervasti & Seppo Tiitinen (sivut 202 ja 203).

Eduskunnan pitkäaikaisena pääsihteerinä Seppo Tiitinen tietää varmasti, kuinka isosti ja pitkään Suomessa on katsottu läpi sormien, kun tarkennuksen kohteeksi otetaan ison kuvan osalta seuraavia asiakokonaisuuksia.

Nimittäin. Tämän bloggaukset asiat liittyvät myös pääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteisiin: ”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.” Lähde: 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI” – hallitusohjelman sivun 150.

Kuin myös Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Yksi lähestymiskulma tämän kertaisen bloggauksen pituuteen tulee tässä:
5. Olen havainnut, että lakimiehet ovat olleet aika kiinnostuneita asiasta, sillä eihän Suomessa juuri kukaan muu kommentoi KKO:n jäsenten rekrytointia ja virkanimityksiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä eihän meillä (Suomessa) keskustella julkisesti ja varsinkaan kriittisessä mielessä monista muistakaan lainkäyttöä, oikeudenkäyntiä, tuomioistuinten toimintaa tai oikeuspolitiikkaa koskevista kysymyksistä.” Lähde: Jyrki Virolainen – 36. Liikejuristista KKO:n oikeusneuvos?

Nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen Mika Ilveskeron aiempiin ulostuloihin Asianajajaliiton puheenjohtajana vuonna 2011 liittyy paljon mahdollisuuksia. Varsinkin, jos kohta seuraavista asioista ja päättäjienkin hyvin tiedossa olevista ongelmista aletaan puhua viimeinkin niiden oikeilla nimillä.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti jo vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:

” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen vuonna 2019 ilman tosiasiallisia perusteluita.

ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA VUODELTA 2011
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan. Varsinkin, kun jos kyseessä ovat potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantaminen ja perustuslaissa taattujen perusoikeuksien turvaaminen. Onhan samalla kysymyksessä miljardien eurojen liiketoiminta-alue vakuutusyhtiöille.

Seuraavaksi nykyisen korkeimman oikeuden nykyinen jäsen eli oikeusneuvos Mika Ilveskero esittää aiheen isosta kuvasta terävää analyysiä. Poiminta on vuodelta 2011 ja se on edelleen vuonna 2019 kuumaa kamaa. Ensin hänen ulostulonsa mobiiliflaijerina.

Ja sitten tuo nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen ulostulo 2011 tekstimuodossa.

Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.

Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.

Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.

Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.

Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.

Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.

Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.

Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.

Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.” Lähde: Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto 14.1.2011 12.04

* * *

Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT

”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”

MITÄ TAPAHTUI VUODEN 2014 LUPAUKSILLE?
Mitä konkreettista on tapahtunut näille vuoden 2014 ehdotuksille? Ja mistä nuo mahdolliset toimenpiteet ja mobiiliflaijerin kaltaisen väitteet ovat todennettavissa?

Mistä löytyvät tämän väitteen faktat? Oi, Finanssiala ry ja ylijohtaja Antila?

Tältä näyttivät sosiaali- ja terveysministeriön vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) kehittämisehdotukset:

• Puolueeton taho lääketieteellisten lausuntojen antajaksi
• Paremmat perustelut hylkääville päätöksille
• Lääkäreille lisää koulutusta ja yhteistyötä
• Kansalaisille kootusti tietoa etuuksien perusteista, päätöksentekoprosesseista ja menettelytavoista
• Muutoksenhakulautakuntiin lisää lääketieteellistä asiantuntemusta
• Lisää suullisia käsittelyjä muutoksenhakulautakuntiin
• Muutoksenhakulautakuntien jäsenille ilmoitusvelvollisuus sidonnaisuuksista

Lähde: Verkkouutiset 21.1.2014 (HUOM! vuosiluku)

Aiheesta löytyy kyseisen työryhmän (STM091:00/2012) 94-sivuinen muistio (.pdf-muodossa), joka sisältää sivuilla 86 ja 87 eriävän mielipiteen:

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:1
Vakuutuslääkärijärjestelmää KEHITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO
https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Tämä on hyvä nuorempien sukupolvien tietää, koska muuten höplästä jatkuu ja pahenee. Yllättäen eriävä mielipide pakotettiin sovittamaan, sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen toimesta, kahdelle A4-sivulle. Hyvää taustaa isolle kuvalle ja sille, kuinka monelle sivulle eriävä mielipide olisi jo tuolloin pitänyt saada, löydät tästä Suomi 2017 blogin ison kuvan katsauksesta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Mistä löytyvät ”uuden” vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnan (STM043:00/2018) työlista, pöytäkirjat ja liitteet aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi? Toimikausi/aikataulu neuvottelukunnalle on 9.4.2018 – 30.4.2021.

Ilman selkeää työlistaa ongelmakohdista, näiden samojen, jo vuosikymmeniä tiedossa olevien epäkohtien ja perustuslain vastaisuuksien kanssa poljetaan; HUOM! suomalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa, taas seuraavat neljä vuotta. Eli ainakin vuoden 2021 loppuun asti.

Onnistuvatko nuoremmat sukupolvet saamaan päivänvaloon sen, että ketkä, miten toimien ja miksi torppasivat vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunnan (STM047:00/2014) työrupeaman? Tuon sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. asettaman neuvottelukunnanhan piti valvoa ja raportoida julki se, että vuonna vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän (STM091:00/2012) tekemät päätökset toteutuvat myös tosielämässä. Eikä vain vakuutusalan puheissa.

Sitten siirrytään takaisin korkeimman oikeuden ehdotukseen lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä.

EHDOTUS LAINSÄÄDÄNTÖTOIMEEN RYHTYMISESTÄ
Toivotaan, että edes korkein oikeus uskaltaa jatkaa ulostulojaan lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä. Vaikkakin tämä heidän ehdotuksensa hyödyntää ensisijaisesti heidän työtään.

Nimittäin. Korkeimman oikeuden 13.9.2018 ehdotus (Diaarinumero:OH2018/222 ja Taltionumero: 1739) pikaisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä sisälsi myös hyvän lähihistorian katsauksen.

Lainaus alkaa.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita.

2. Asian kehitys ja nykytila
2.1 Aika ennen 3.11.2011

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira, aikaisemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) antoi vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja korkeimmalle oikeudelle 3.11.2011 asti. Silloin Valvira ilmoitti lopettavansa lausuntojen antamisen vedoten siihen, ettei lausuntojen antaminen kuulunut sen lakisääteisiin tehtäviin ja ettei sillä ole riittäviä voimavaroja lausuntojen antamiseen. Valvira totesi lisäksi, että se oli 13.1.2011 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että ministeriö käynnistäisi toimenpiteet kansallisen vakuutuslääketieteellisten kiistojen ratkaisemiseen liittyvän asiantuntijajärjestelmän luomiseksi.

2.2 Aikaväli 3.11.2011-1.1.2015

Kun Valvira oli lopettanut vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisen, vakuutusoikeudelliset asiat ratkaistiin korkeimmassa oikeudessa asianosaisten esittämien selvitysten perusteella. Lisäksi korkeimmassa oikeudessa tukeuduttiin lääketieteelliseen kirjallisuuteen.

Apulaisoikeuskansleri antoi 21.3.2014 päätöksen vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon mukaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskeva asia oli edelleen valmisteltavana ja että ministeriössä oli selvitetty yliopistosairaaloiden mahdollisuutta antaa lausuntoja. Mikäli päädyttäisiin tehtävän antamiseen yliopistosairaaloille, asia kirjattaisiin lainsäädäntöön. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tuomioistuimilla on tarvetta vakuutuslääketieteellisten lausuntojen saamiseen. Valviran luovuttua lausuntojen antamisesta on tarpeen luoda jokin toimielin tai järjestelmä, jonka tehtäväksi kyseisten lausuntojen antaminen tulisi. Valviran lopetettua lausuntojen antamisen tuomioistuimilla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta lausuntojen hankkimiseen. Apulaisoikeuskansleri totesi käsityksenään, että järjestelmä tai toimielin, jonka kautta tuomioistuimet voisivat saada tarvitsemiaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja, tulisi saada aikaan viivytyksettä.

2.3 Aikaväli 1.1.2015-30.6.2017

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö antoi 31.10.2014 päivätyn kirjeen, jossa se viittasi kyseiseen päätökseen. Ministeriö totesi selvittäneensä vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskevaa asiaa yhdessä oikeusministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kirjeessään yliopistollisia sairaanhoitopiirejä siirtymävaiheen ratkaisuna antamaan vakuutuslääketieteellisen lausunnon sitä pyytävälle tuomioistuimelle siten, että jokainen viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä on puoli vuotta lausunnon antamisvuorossa alkaen 1.1.2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). Sosiaali- ja terveysministeriö totesi myös, että jatkossa olisi perusteltua säätää lausuntojen antamisesta suoraan laissa ja että valmistelun yhteydessä tulisi myös selvittää kustannusrakenne ja rahoitus.

HUS pyysi palkkiota korkeimmalle oikeudelle antamastaan lausunnosta. Aiemmin Valvira ja sitä edeltävät organisaatiot eivät olleet pyytäneet lausunnoistaan palkkiota. Korkein oikeus otti palkkiovaatimukseen kantaa ratkaisussaan KKO 2015:101. Korkein oikeus totesi, että sairaanhoitopiirillä ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen, koska se oli antanut lausuntonsa viranomaisena, ja hylkäsi palkkiota koskevan vaatimuksen. Kun ratkaisu tuli sairaanhoitopiirien tietoisuuteen, palkkiovaatimuksia ei enää esiintynyt, ja järjestely toimi kuten se oli toiminut aiemmin Valviran toimittaessa lausunnot. Viimeinen ministeriön kirjeen perusteella lausuntoja antanut sairaanhoitopiiri oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1. ja 30.6.2017 välisenä aikana.

2.4 Nykytila
Kun sosiaali- ja terveysministeriön 31.10.2014 päivättyyn kirjeeseen perustuva järjestely oli päättymässä, ministeriö antoi 2.6.2017 päivätyn kirjeen. Siinä ministeriö pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan aiempaa menettelyä edelleen 31.12.2017 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi vuorollaan lausunnon antamisvuorossa. Ministeriö totesi kirjeessään, että sen valmisteleman asetusluonnoksen mukaan lausuntojen antaminen olisi 1.1.2018 alkaen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin tehtävänä ja että sanotun asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2017. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa. HUS:n vastauksesta ilmeni, että haluttomuuden taustalla oli osin lausuntoihin liittyvä suuri työmäärä, vaikeudet sovittaa yhteen asiantuntijalausunnon laatiminen erikoislääkärin varsinaisten virkatehtävien kanssa ja todistajatehtäviin liittyvät ajankäytölliset hankaluudet. Lausunnoista maksettavan palkkion suuruus oli myös aiheuttanut ongelmia. Korkein oikeus otti yhteyttä HUS:iin ja viittasi ministeriön uuteen kirjeeseen. HUS toi vastauksessaan esille, että toistaiseksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus on ollut, että valtionhallinto voi antaa kunnille ja kunnallisille viranomaisille uusia tehtäviä vain lailla ja tällöinkin rahoitusperiaatetta noudattaen.

Kesän 2017 jälkeen korkein oikeus oli yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriön vastauksesta ilmeni, että sairaanhoitopiirit olivat lausuntopalautteessaan yksimielisesti vastustaneet asetusluonnoksessa ollutta lausunnonantotehtävää muun muassa sillä perusteella, että kyseessä oli uusi tehtävä, josta tulisi säätää lailla.

Kun korkein oikeus tiedusteli loppusyksystä 2017 ministeriöltä tilannetta, asia ei ollut ministeriön ilmoituksen mukaan edennyt. Kun korkein oikeus tiedusteli uudelleen joulukuussa 2017 tilannetta, ministeriö vetosi säädösvalmisteluresurssien puutteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiassa 10.1.2018 uuden kirjeen, jossa se pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan lausunnonantomenettelyä 31.12.2019 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi kirjeestä ilmenevin tavoin lausunnon antamisvuorossa viisi kuukautta alkaen 1.1.2018 HUS:sta.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2018. HUS totesi vastauksessaan, että yliopistosairaanhoitopiirit olivat viimeisten kahden vuoden aikana vapaaehtoisesti osallistuneet asiantuntijalausuntojen antamiseen tuomioistuimille. HUS oli selvittänyt erikoislääkäreiden mahdollisuuksia antaa lausuntoja, eikä lausunnon antajia ollut saatavissa. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti korkeimmalle oikeudelle tämän lausuntopyynnön perusteella 29.6.2018 antamassaan ilmoituksessa, ettei se ollut löytänyt vapaaehtoisia antamaan korkeimmalle oikeudelle sen pyytämiä lausuntoja.

Korkein oikeus ei saa nykyään yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä pyytämiään vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja.”

Lainaus loppuu.

Eli kyseessä on raha ja lääkäreiden ajankäyttö. Eikä tuossa mitään. Siitähän näissä vakuutuskorvauksiin liittyvissä kiistoissa on kysymys.

Tässä korkeimman oikeuden ehdotus kokonaisuudessaan .pdf-muodossa (8 A4-sivua):

Diaarinumero: OH2018/222 ja Taltionumero: 1739
Korkein oikeus 13092018_Esitys lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä_Valvira_Vakuutuslääketiede_Tapaturmalaki_Ammattitautilaki_Muutoksenhakuelimet_Mika Ilveskero

Vaikka virallinen Suomi uskoo vakaasti siihen, että uusia lakeja säätämällä saadaan parannuksia voimaan. Näinhän se ei aina mene, koska lakisääteinen vakuutusala ja sosiaaliturva ovat tulvillaan harmaan vallankäytön kohtia, joissa jo voimassa olevia lakeja ei viranomaisten toimesta noudateta.

HE 38/2019 EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN
Korkeimman ehdotus lainsäädäntöön toimiin ryhtymisestä on tätä kirjoitettaessa edennyt siis niin, että hallituksen 7.10.2019 antama esitys HE 38/2019 on 11.10.2019 siirretty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Johtaako ehdotus edes tapaturma- ja ammattitautilain ison kuvan avaukseen?

Vaikka korkeimman oikeuden ehdotus lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä ei edennyt aivan heidän nuottikirjansa mukaan, niin toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat hereillä. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Tässä poimintoina hallituksen esityksen 38/2019 luonnokset ja lausuntopyynnöt, koska ne tapahtuivat kesän 2019 hiljaisuudessa. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet jaksavat tutustua materiaaleihin. Sekä yrittävät päästä vertaistukiyhdistystensä kautta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultaviksi, mikäli huomaavat hallituksen esityksessä korjausta vaativia toimenpiteitä. Unohtamatta kolmikanta valtakoneiston tapaamisia, jolla on ollut lakeihin niin sanottu viimeinen sana, kun kyseessä ovat lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva.

Ilman kolmikanta valtakoneiston pitkäkestoiseen päivänvaloon saamista, nuorempien sukupolvien höplästä veto vain jatkuu ja pahenee, kun kansallisen korporatismin kulissit pysyvät edelleen pystyssä ja todelliset vallankäyttäjät näissä asioissa visusti piilossa.

Kohta seuraavat materiaalit ovat .pdf – muodossa:
Lausuntopyyntö mennyt seuraaville toimijoille (2 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Lausuntopyyntö_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Luonnos hallituksen esitykselle (23 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Varsinainen hallituksen esitys HE 38/2019 (38 A4-sivua)
HE 38_2019_38 sivua_eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolaki_Vakuutuslääkärit_Vakuutuslääketiede_Lääketieteelliset lausunnot

Hankenumerot internet – hakuja varten:
STM049:OO/2019
STM/2103/2019

TERÄVÄ ANALYYSI ISOSTA KUVASTA MOBIILIFLAIJERINA
Ainoina tiedotusvälineinä hallituksen esityksestä HE 38/2019 uutisoivat Uusi Suomi ja Kauppalehti. Lähihistoriaa tässä Suomi 2017 verkoston kolmikanta valtakoneistoa koskevassa twiitissä. Oheisessa mobiiliflaijerissa on mainio analyysi aiheesta potilaiden/vakuutettujen kannalta katsottuna.

Kohti ison kuvan avausta? Kelan vakuutuslääkärit 2019 –

Toivottavasti Esko Leipälä ja hänen edustamansa verkostot saavat äänensä kuuluviin sekä heidän hyvät huomionsa jalostuvat pikaisiksi korjaustoimenpiteiksi. Vaikka sitten korkeimman oikeuden taustatuella. Kolmikanta valtakoneiston voimavaroja väheksymättä.

Finanssiala ry ja Tela ry voinevat huolehtia siitä, että heidän jäsenyritystensä vakuutuslääkäreinä toimivien nimitietojen, erikoisalojen ja erityispätevyyksien julkistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Kelan lääkärilinjat aluejaon mukaisesti.

HYKS erityisvastuualue, Helsinki
KYS erityisvastuualue, Kuopio
OYS erityisvastuualue, Oulu
TAYS erityisvastuualue, Tampere
TYKS erityisvastuualue, Turku

Näin toimien eri puolella Suomea asuvien potilaiden/vakuutettujen on helppoa ja nopeaa tarkistaa internetistä se ennen vastaanottoajan tilaamista, että toimiiko mahdollinen oma uusi lääkäri Kelan tai jonkin muun vakuutus- tai eläkeyhtiön vakuutuslääkärinä. Tai kyseisten toimijoiden vakiolausunnon ja/tai – todistajina oikeusprosesseissa. KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen velvoitteiden mukaisesti.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat tämän yhden suomalaisen Berliinin muurin murtamisessa. Mieluiten jo vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Muuten mobiiliflaijerin mukainen höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy. Vakuutusalan ja kolmikannan eli nelikannan eli konsensuskorporatismin tiukasti hallitsemassa ja pyörittämässä valtakoneistossa. Uusista yksittäisistä ja teoriassa parannusta lupaavista hallitusohjelman kirjauksista tai hyvältä vaikuttavista lakiehdotuksista huolimatta.

HYVÄT LAUSUNTOPOHJAT NUOREMMILLE SUKUPOLVILLE
Vain lähihistorian tuntemalla ja sitä opiskelemalla nuoremmat sukupolvet voivat tarjota kunnon vastuksen nyt asioita 10-0 pyörittävälle mafiamaisen rakenteen omaavalle ekosysteemille. Huonoa tämän bloggauksen aiheessa on se, ettei tietoa näistä kafkamaisista tosielämän tilanteista löydy vieläkään koulujen oppikirjoista tai yliopistojen luentomateriaaleista. Tiedotusvälineiden arkistoja unohtamatta.

Ensiksi on hyvä tietää ja ymmärtää se, että mikseivät edes satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa vuositasolla pyörittävät kansalais- ja potilasjärjestöt oikein tahdo osua lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin antamissaan lausunnoissaan, niin sanotusti villakoiran ytimeen.

Aiheen isosta kuvasta kannattaa lukea Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2, jonka osa 1 kannattaa myös lukea, ellei asia ole jo aiemmin tuttu.

Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille sekä hallitusohjelman vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiselle.

Seuraavat lausunnot ja muistiot kannattaa ladata omaan käyttöön ja tutustua, niihin kaikessa rauhassa. Jos nämä potilaiden/vakuutettujen tilanteeseen purevat lausunnot olisi huomioitu ja viety lainsäädäntöön, niin valtaosin asiat olisivat jo kunnossa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry .(pdf-muoto 29 A4-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf sekä tapaturma- ja ammattitautilain STM114:00/2009 Oiva ry (pdf-muoto 31 A-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/215105_oikeutta-vakuutetuille-ryn-lausunto_ladattu-hare-rekisteri-08032014_tapaturma-ja-ammattitautilain-uudistaminen.pdf uudelleen kirjoittamisen suhteen.

Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota STM091:00/2012 (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/stm_pc3a4c3a4tc3b6sten-perustelut_lausuntopyynto_vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rit_heluonnos_perustelut_outi-antila_inka-hassinen.pdf

HUOM! Eri asia on sitten kokonaan se, että miten varsinkin hylkäävien tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perustelujen parantuminen on näkynyt neljän viime vuoden aikana tosielämässä? Ilman sanktioita sanavalta säilyy vakuutusyhtiöillä.
>>> Linkit luettu 21.10.2019

KOLME KIRJAA KOLMIKANTA KONEISTOSTA
Kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa siis erittäin voimakkaasti taustalla tämän ja edellisen Kelan vakuutuslääkärit 2019 – bloggauksen aiheisiin. Esimerkiksi vakuutuslääketiede on kolmikanta valtakoneiston tärkein operointiväline sosiaalivakuutusten toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä.

Lääkärinlausuntojen ja lääkäreiden toimintatapojen uudistamiseen liittyy niin hyvää kuin huonoa. Niin potilasta hoitavien/tutkivien lääkäreiden kuin potilaiden/vakuutettujen parissa. Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat tarkkoina. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekosysteemin jäsenyrityksillä on monet kasvot ja juuret.

Tässä mobiiliflaijerissa tilannekuvaa 2013:
https://suomi2017.files.wordpress.com/2019/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4n-kehittc3a4misen-neuvottelukunta__a6-kooste_kehys-musta_lc3a4c3a4kc3a4rinlausuntolomakkeet-2013_janne-leinonen-kelan-ylilc3a4c3a4kc3a4riksi.jpg

Tässä taas tilannekuvaa vuodelta 2019:
4.Kuntoutus ja terveydenhuolto sekä selvitykset
”Työkyvyn arvioinnin laatua lääkärinlausunnoissa parannetaan laajentamalla uudistetun, sähköisen Kelan B-lausunnon (CDA R2) käyttämistä etuuksia haettaessa. Ennen tarvitta-via tietojärjestelmämuutoksia lomakkeen käyttö on mahdollistettava muilla tavoin (esi-merkiksi verkkolomakkeella), jotta lomakkeen tietosisältöjä ohjaava vaikutus saavute-taan. Sosiaalivakuutuslaitokset järjestävät lomakkeen käytöstä koulutusta.

Perustetaan vakuutuslääketieteen professuuri Helsingin yliopistoon tai vaihtoehtoisesti kaksi osa-aikaista professuuria esimerkiksi Helsingin ja Kuopion yliopistoon vakuutuslää-ketieteen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi osana lääkärien perus-, jatko-ja täydennyskoulutusta. Rahoitus kerätään sosiaalivakuutuksen toimeenpanijoilta.

Toteutetaan Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma 2019-2022.” Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 11.6.2019 – Sopimus vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin liittyvistä asioista

Tosielämässä kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa esimerkiksi tällä tavalla.

Ratkaisumalli tiedetään, mutta sitä tuskin tehdään.

Tiesitkö muuten, että mobiiliflaijerissa mainittu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija, Vesa Rantahalvari on toiminut muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. päällystakkina eli valtiosihteerinä? Entä tiesitkö jo Suomen Lääkäriliiton toiminnasta tämän?

Nämä seuraavat kolme kirjaa; ovat ilmestyneet vuosina 2014, 2017 ja 2018, mutta tässä järjestyksessä luettuina piirtävät hyytävän tarkan ison kuvan, tuosta suomalaisesta ja mafiamaisen rakenteen omaavasta kolmikantaisesta On Sovittu Että (OSE) – järjestelmästä, joka toimii esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten eli sosiaalivakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Kirja numero 1/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Seppo Konttinen: Lakien synty

Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, Kolmikannan kulisseissa

Kirja numero 3/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Anders Blom, Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä

Isossa kuvassa kyse on samalla finanssifasismin tunnusmerkit täyttävästä ja miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallankäyttöön; valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä. Tuntuu oudolta, etteivät päättäjämme kuin tiedotusvälineiden edustajat ole huomanneet, minne kolmikantana pohjaisena alkanut tie on vienyt?

TILANNEKUVASTA YLI 10 VUOTTA SITTEN
Joten loppuun hieman lisää lähihistorian tietoa. Tältä näyttivät tilanteet, kun kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien epäkohdista sekä perustuslain vastaisuuksista uutisoitiin vuonna 2009.

Tiesitkö jo vihreiden ja sdp:n lähihistoriasta tämän?

 

Suurinta valtaahan Suomessa käyttävät tahot ja toimijat, joille ei ole edes vaaleissa äänioikeutta! Tämä on mahdollistanut sen jatkumon, että puolueiden/ehdokkaiden vaaliohjelmat ja vaalilupaukset ovat vain äänestämään houkuttelevia tarjousämpäreitä.

Hallitusohjelman päättävät sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi. Ja myös ne asiat, mitä ei missään nimessä haluta hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Joten ei liene ihme, että monen usko äänestämällä vaikuttamiseen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan koetuksella. Varsinkin, jos vain korkeimman oikeuden ehdotukset tosielämässä olevien epäkohtien ja lainsäädännön korjaamiseksi huomioimaan kolmikanta koneiston ekosysteemeissä.

Sdp:n oikeusministerinä 1990- ja 2000 luvuilla toiminut Johannes Koskinen uskaltanee ja saanee jo kertoa ne syyt, miksi ja keiden toimesta tarvittavat korjaustoimenpiteet tuolloin torpattiin? Hänhän piti korjausta vaativia kohtia rohkeasti esillä. Jopa niin hyvin, että sai viidakkoradion tietojen mukaan, ulkomaille suuntautuneella työmatkallaan sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluomalta Donald Trump – tyylisen Diili-ohjelmasta tutun puhelun. Sen jälkeen sdp:n oikeusministerinä jatkoi; ilman juristin koulutusta, toveri Leena Luhtanen.

Joten on upeaa, jos myös vakuutuslääkäreitä, vakuutuslääketiedettä ja vakuutusoikeutta koskeviin aiheisiin liittyvät lähihistorian työryhmät ja lainsäädäntöhankkeet saadaan kaikille aiheista kiinnostuneille vuoden 2019 loppuun mennessä tutuiksi. Myös vakuutettujen/potilaiden kannalta tarkasteltuina. Näin myös mahdollisesti kiireellisenä toteutukseen laitettavat korjaamistoimenpiteet kohdistuvat oikein.

Avointa taustatietoa internetistä:
Kukkosen listasta
STM114:00/2009 TAU > Asiakirjat
OM016:00/2008 > Asiakirjat
OM/4/32/2006 > Asiakirjat
STM043:00/2018 Mattila
STM047:00/2014 Räty
STM091:00/2012 Risikko

Lopuksi. Pientä kertausta varoituksen sanaa nuoremmille sukupolville, koska muuten höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy.

Varoituksen sanaa tulee hallitusohjelman ”Selkiytetään sosiaaliturvaa” – osion sivulta 158: ”Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä.”

Eli suomennettuna esimerkiksi lakisääteisten tapaturma- ja työeläkevakuutusten tiedossa olevien epäkohtien (tapaturma-, ammattitauti- ja vakuutusoikeuslaki) korjauksiin osallistuvat pääroolissa niiden rakentajat, ylläpitäjät ja eri tavoilla tilanteesta vuosikymmenien ajan hyötyneet!

Miksiköhän myös perussuomalaiset ovat olleet näistä asioista ja ongelmakohdista viime kuukausina hiljaa? Hiiren hiljaa.

Toivotaan siten, että edes korkeimman oikeuden ulostulot näissä tämän bloggauksen aiheissa jatkuvat.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.