Ylen julkinen palvelu

Ylessä tarvittavan valtion omistajaohjauksen suhteen ollaan oltu visusti hiljaa. Yksi uusi kirja Ylestä on ollut mielenkiintoista luettavaa.

Seppo Konttisen kirja esittelee tapahtumia vasemman puolen silmälasien kautta tarkasteltuna. Suosittelen lämpimästi.

Seppo Konttinen, Suora lähetys - Tosiasiaa Yleisradiosta

Seppo Konttinen, Suora lähetys – Tosiasiaa Yleisradiosta

SISÄLLYSLUETTELO
Julkinen palvelu – mitä se on Ylessä?
Puolueapparaattien komentoketjut
Lakihankkeet ylen julkisen palvelun piiriin
Vaalirahoituksen avaaminen ja seuranta
EU:n kilpailu- ja markkinalainsäädännöstä
Perustuslain tilanteet kaikille tutuiksi

Kirjan takakannen tekstin perusteella sanomalehdistä tuttu myllerys on ollut käynnissä myös Ylessä. Vuosien ajan.

Seppo Konttinen, Suora lähetys - Tosiasiaa Yleisradiosta

Seppo Konttinen, Suora lähetys – Tosiasiaa Yleisradiosta

Julkinen palvelu – mitä se on Ylessä?

Ylen toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy:stä. Laki linjaa Ylelle julkisen palvelun ohjelmatoiminnan suuntaviivat ja erityistehtävät. Ylen tehtävänä on tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta. Kaikille suomalaisille tarjotaan myös yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa, kokea elämyksiä, viihtyä sekä sivistää ja kehittää itseään.

Julkinen palvelu on siis uutisia, ajankohtais- ja kulttuuriohjelmia, draamaa, urheilua, lasten tarjontaa, muun muassa. Julkisen palvelun erityispiirteitä ovat kotimainen tarjonta sekä pien- ja erityisyleisöjen palvelu. Tällainen sisältö on yleishyödyllistä ja tärkeää mutta usein kaupallisesti kannattamatonta. Sen vuoksi tarjonta on turvattu kaikilta suomalaisilta kerättävällä rahoituksella. Ylen julkisen palvelun tehtäviä arvostetaan, ja suomalaiset haluavat turvata myös sellaisen ohjelmasisällön tarjonnan, jota eivät itselleen koe tärkeäksi.

Lähde 9.1.2014:  Yle > Mikä on Yle? > Julkinen palvelu

Verovaroin kustannettavan Ylen, julkisen palvelun pelikenttä tulee nyt mielestäni rakentaa kokonaan uusiksi. Kaupallisen puolen tiedotusvälineiden irtisanomiset ovat olleet, ainakin niiden itsensä, mielestä perusteluita ja kierre tuntuu vain kiihtyvän.

PUOLUEAPPARAATTIEN KOMENTOKETJUT
Tällä hetkellä ylimmässä vallassa Ylessä taitaa olla kokoomus. Miten se mahdollisesti näkyy ja tuntuu? Siihen löytyy varmasti mielipiteitä koko valtakunnan alueelta. Ja paljon. Kuten myös Ylen julkiseen palveluun kuuluvista asioista.

Itse olen ihaillut saamenkielisten uutisten Oddasat tasoa. Löytyisipä vastaavanlainen ote viimein myös suomenkielisiin uutisiin.

LAKIHANKKEET YLEN JULKISEN PALVELUN PIIRIIN
Yksi selkeä alue Ylen julkisella palvelulle on mielestäni lakihankkeiden esittely, joukkoistamisen koordinointi ja vaikuttavuuksien arviointi sekä seuranta. Näin päästäisiin helposti toteuttamaan suoraa demokratiaa. Ilman vuosikymmenten ajan jankkaamista ja viivyttelyä siitä, että onko kansanvallan todellisessa muodossa järkeä vai ei?

Toimiva pilottihanke on jo läpiviety. Tsekkaa maastoliikennelain uudistaminen.

VAALIRAHOITUKSEN AVAAMINEN JA SEURANTA
Lähestyvien eurovaalien suhteen tarvitaan entistä enemmän tietoa kaikkien EU-maiden vaalirahoituksista. Maittain, puolueittain ja edustajittain avattuina sekä alkuperän mukaan luokiteltuna. Esimerkiksi toimialoittain. Kuten vakuutus- ja finanssiala.

Suomen avaamattomista vaalirahoituksista alkaen > Eurovaalit 2009

EU:N KILPAILU- JA MARKKINALAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
Voisiko Ylen julkinen palvelu kiihkottomasti avata EU:n lainsäädännöstä tulevia velvoitteita?

Esimerkiksi erilaisille lehdille tulleen arvonlisäveron suhteen. Säätiöpohjaisten sairaaloiden kohtaloa unohtamatta.

PERUSTUSLAIN TILANTEET KAIKILLE TUTUIKSI

Ovatko muut EU-maat tehneet vastaavat muutokset perustuslakeihinsa, joiden avulla nekin voivat siirtää itsemäärämisoikeuden kannalta merkittävää toimivaltaa EU-liittovaltiolle. Tsekkaa Suomen LJL 3/2011 koplaus

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei edelleenkään tiedä. Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Siksi on tärkeää saada julkinen keskustelu tiedonvälitysvallasta käyntiin, joka koskee mielestäni Ylen lisäksi myös Helsingin Sanomien asemaa ja tapaa toimia.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa julkaisun hetkellä.

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s