Tässä lähihistorian tietoa siitä, miten ja milloin on yritetty saada aikaiseksi todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan. Tämä artikkeli loksauttaa auki kansalaisaloite numeroa 2837 koskien; sen isoon kuvaan liittyviä asioita.
Tuohon isoon kuvaan aiheesta; kannattaa tutustua ajan kanssa. Pikku hiljaa edeten ja kerraten. Samoin kannattaa tehdä tämän laillisuusvalvonnan tilannekuvakatsauksen kanssa. Entä tiesitkö jo tämän?
Avainkysymys? Voiko laillisuusvalvojat Suomessa hiljentää?
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin valittiin kolmannelle neljän vuoden virkakaudelle. Tässä artikkelissa nostamme esiin hänen huomioitaan vakuutusoikeudesta ja vakuutuslääkärijärjestelmästä vuodelta 2003.
Kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001.
SISÄLLYSLUETTELO
Nälkälakko eduskuntatalon edessä 2001
Vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontin kohteet
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti syntyy
Kolme ison kuvan katsausta
Vakuutusalan viisi päätavoitetta
Asioiden laittaminen aikajanalle paljastaa sen, että onko potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamisessa menty eteenpäin? Vai poljetaanko paikallaan? Tai kenties onko menty takapakkia?
Tässä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001. Muun muuassa kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä sekä päätösten perusteluissa olevista puutteista. Kooste numero1 ja numero 2.
NÄLKÄLAKKO EDUSKUNTATALON EDESSÄ 2001
Isot rispektit tähän nälkälakkoon vuonna 2001 osallistuneille! Mielenkiintoista olisi kuulla, että miten he, jotka ovat vielä elossa, kommentoivat mielenosoituksessaan esille nostamien asioiden tilaa vuonna 2018?
Jos taas tilanteet ovat ennallaan, niin päättäjille, laillisuusvalvojille ja tiedotusvälineiden edustajille runsaasti kuvainnollista pajunvitsaa paljaille pyllyille, kun ovat syöttäneet vuosikymmeniä asioiden todellisesta tilasta pajunköyttä.
Nälkälakon ajankohtana oli 30.10.2001 – 27.11.2001.
”Lakkolaisten vaatimuksia”
* laillisuusvalvonnan tehostaminen ja toimikunnan perustaminen, jolloin laillisuusvalvojat voidaan saattaa myös vastuuseen sekä tarvittaessa valtakunnan oikeuteen.
* että vammautunut voi halutessaan saada asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
* että valitusasteissa toimivan lääkärijäsenen tulee olla potilaan vamman alaa tunteva erikoislääkäri.
* että vakuutusoikeudesta hylkypäätöksen saaneet voivat 10 v:n takaumalla saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi puolueettomien alan erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella.
– Nälkälakon tulokset –
Liiton hallituksen jäsenten 29 vuorokautta kestäneellä nälkälakolla vaadittiin kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen kansalaisten oikeusturvan parantamista.
Oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi 27.11.2001 nälkälakossa olleille VOL ry:n jäsenille, että liiton esille nostamien epäkohtien johdosta käynnistetään erillisselvitys, jotta tapaturmassa vammautuneiden kohtelua selvitetään ja vammautuneiden saamat päätökset oikaistaan siten kuin jo tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot edellyttävät.
Koskinen myös totesi, että langettavat tuomiot saatetaan välittömästi kaikkien virkamiesten tietoisuuteen vakiintuneiden toimintatapojen korjaamiseksi.
Ministeri Johannes Koskisen antamat lupaukset ja hänen vierailu lakkolaisten vaunussa uutisoitiin laajasti julkisuudessa, mm. Yleisradion TV – 1 pääuutisissa 27.11.2001 kello 20.30 ja asian saaman julkisuuden kautta toimintamme kohtaisi lukemattomia uusia asiakkaita.
Annetuista lupauksista huolimatta vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassamme korjaantuneet syksyyn 2002 mennessä. Myöskään yksilöiden oikeusturvan törkeisiin laiminlyönteihin ei yhteiskunnassamme tai sen erityistuomioistuimissa olla puututtu millään tavalla. Selvitysmies on kuitenkin asetettu ja selvitystyön määräaika päättyy kesään 2003 mennessä.” – Lähde: Oikeusturvan ajankuva blogi.
VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄN TÄYSREMONTIN KOHTEET
Selvitysmiehen työn lopputulokset esiteltiin syyskuussa 2003. Joten tässä eduskunnan nykyisen apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin huomioita vakuutuslääkäritoiminnasta vakuutusoikeudessa vuonna 2002 – 2003.
Kiitos tuon nälkälakossa olleen porukan, joka onnistui luomaan hetkellistä painetta päättäjiin päin. Vaikkakin viidakkoradiosta saatujen tietojen mukaan; vakuutusala onnistui supistamaan tarkasteluun tulleita asioita vakuutusoikeuden toiminnasta. Eikä myöskään oikeusvaltioperiaatteiden mukaisia korjausehdotuksia koskaan toteutettu.
Kuka esti ja miksi; nämä ehdotetut muutokset vakuutusoikeudessa?
Voittojen maksimointi on varmistettu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä. Vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä. Kansan suussa; vakuutusoikeusjärjestelmä. Yhtä pahamaineinen kuin kirjallisesti ja suljetusti toimiva kaima; vakuutuslääkärijärjestelmä. Ainakin toistaiseksi.
Tämä seuraava nykyisen apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin; vuoden 2003 selvitys vakuutusoikeudesta kannattaa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kaivaa netistä esiin ja lukea kokonaisuus ajan kanssa. Rauhassa edeten ja ydinkohtia kerraten sekä omiin tai lähiomaisen kokemuksiin peilaten.
Kuka esti ja miksi; näiden tiedossa olleiden perustuslain vastaisuuksien korjaamiseen vakuutusoikeudessa?
Ja kuinkas sitten kävikään?
KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU-LAKIPAKETTI SYNTYY
Tehtiin korjausliike. Iso korjausliike. Entisestään ylivertaisessa asemassa olleiden vakuutusyhtiöiden aseman parantamiseksi!
Kansalaisaloite 2837 on onnistuneesti napannut kiinni kyseisen lakipaketin ensimmäiseen vaiheeseen. Ja ”Kenellä on todellinen valta?” – avainkysymykseen.
1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –
Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).
Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM
HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Tarja Filatov
HUOM!
Kansalaisaloitteen 2837 kunnollisessa eduskunnan käsittelyssä on mahdollista korjata myös kaikkien muiden vastaavien lakipykälien sisällöt. Sekä ottaa tarkasteluun myös näiden seuraavien lakipykälien nykytilanne:
2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä
– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –
Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM
HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre
3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta
– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –
Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM
HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen
– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –
Hankenumero: OM030:00/2002
Hankkeen nimi: Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä
Yhteyshenkilö: Lainsäädäntöneuvos Arja Manner
HE 12/2006
LaVM 25/2006
EV 268/2006
Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Leena Luhtanen
HUOM!
Tämän hallituksen esityksen HE 12/2006 voimaantulon myötä; kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän, ratkaisukokoonpanossa istuvan (vakuutus)lääkärijäsenen lausumat ovat salaisia asianomaiselta itseltään. Vaikka asian käsittelyn kaikkein ratkaisevimpana ovat olleet lääketieteellisten seikkojen käsittely. Esimerkiksi syy – yhteyden suhteen.
Kaikissa edellisissä lakiasioissa näkyy yllättävän vahvana sosialidemokraattisen puolueen (sdp) käden jälki. Perustuslakivaliokuntaa johti kyseisinä vuosina Kimmo Sasi/kokoomus. Joten ei liene yllätys, ettei oikeusvaltion perustaan kuuluva kontradiktorinen periaate ole sosiaalivakuutus -, vakuutuslääkäri – ja vakuutusoikeusjärjestelmien tuomioistuimissa lähiaikoinakaan toteutumassa. Myöskään kokoomuksen oikeusministerin Antti Häkkäsen toimesta.
Helsingin Sanomissa 18.3.2018 oli Jacob Södermanin 80-vuotishaastattelu. ”Radikaali laillisuuden valvoja” – ”Jacob Söderman on uudistanut lakeja ja edistänyt hyvää hallintoa puoli vuosisataa”. Hänen uransa on ollut virallisen todellisuuden mittareilla mitattuna menestyksellinen. Tosin ylimpänä laillisuusvalvojana toimiessaan hänen näyttönsä ovat jääneet himmeiksi. Tai pienen piirin tietämiksi.
Tämä kirjallinen kysymys; KK 440/2007 vp – Jacob Söderman /sd Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa on myös vuonna 2018 surullisen ajankohtainen.
Avainkysymyksiä oikeusvaltio Suomen laillisuusvalvonnasta vuonna 2018:
1. Uskaltavatko ja saavatko eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri laittaa vakuutusoikeuden oikeusvaltioperiaatteiden mukaiseen kuntoon?
2. Vai pitääkö ruveta tekemään isommalla porukalla valituksia ja kanteluita, jotta pitkään tiedossa olleet epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet saadaan viimeinkin korjattua?
Myös sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivien ensimmäisen asteen lautakuntien toimintaa ja rakenteita koskien:
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta (Somla)
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko vakuutusalan ylivaltaan perustuvan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman erinomaisesti:
”Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.
– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: SAK:n blogi 7.10.2015
Eli parasta toimintaa kaikkien kannalta katsottuna; on ratkaista korvauskiistat jo prosessien alkupäässä. Saattaen vaihdettava – toimintamallin mukaisesti. Ennen vuosien vakuutustaistelujen käynnistämistä. Sen myöntävät jo vakuutusyhtiöidenkin edustajat epävirallisesti käytävissä keskusteluissa. Ei kuitenkaan vielä virallisesti.
KOLME ISON KUVAN KATSAUSTA
Ministerit ja hallitukset vaihtuvat. Lobbarit ja virkamiehet pysyvät. Näin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila vuonna 2018:
”Viime vuosina sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetuissa vakuutuslääkärihankkeissa on muun muassa parannettu päätösten perusteluita, lääkärien osaamista ja eri osapuolten yhteistyötä. Tämän työn seuranta ja arviointi jäivät kuitenkin osittain kesken. Työtä on nyt tarpeen jatkaa neuvottelukunnassa. Keskeiseksi asiaksi on noussut hoitavien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kouluttaminen.
Viime aikoina oikeusministeriö on tehnyt uudistuksia vakuutusoikeuden toimintaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden hengessä. Oikeusministeriö on myös teettänyt selvityksen vakuutusoikeuden suullisista käsittelyistä ja asiantuntijalääkäreiden käytöstä. Näiden jatkoksi sopii hyvin jatkuvampaa kehitystyötä tavoitteleva neuvottelukunta.”
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 19.3.2018 – ”Vakuutuslääkärijärjestelmää kehitetään”
Jotenkin ei voi välttyä siltä välipäätelmältä, että todellisia korjauksia potilaan/vakuutetun asemaan on turha odottaa. Kyse on rahasta ja yksityisen vakuutusyhtiöiden voittojen maksimoinnista. Eikä tuossa mitään, jos kyse ei olisi julkisen vallan käytöstä yksityisesti omistetuissa vakuutusalan yhtiöissä ja laitoksissa.
On hyvä muistaa, että vain yhdessä toimien; voimme huomata, vaikuttaa ja tehdä enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin.
Tässä muutamia potilaiden/vakuutettujen yrityksiä saada korjauksia aikaiseksi. Koskien vakuutuslääkärijärjestelmää, tapaturma- ja ammattitautilakia ja vakuutusoikeuslakia.
1. STM091:00/2012 Risikon vakuutuslääkärityöryhmän loppuraportti
”Ministeri Paula Risikon vakuutuslääkärityöryhmän loppuraportti julkaistiin eilen. Eriävän mielipiteen jätti Oikeutta vakuutetuille (OiVa ry).”
Löytyy Kukkosen listasta – artikkelin lopusta; Suomi 2017-blogista
2. STM114:00/2009 Tapaturma- ja ammattitautilaki ”uudistus” (TAU)
Piti tehdä täysremontti. Tehtiin pintaremontti.
Löytyy Avoin Suomi 2014 – artikkelista; Suomi 2017-blogista
3. OM016:00/2008 (OM/4/32/2006) Vakuutusoikeuslain ”uudistus”
Piti tehdä täysremontti. Tehtiin pintaremontti.
Löytyy Vako – artikkelista; Suomi 2017-blogista
VAKUUTUSALAN VIISI PÄÄTAVOITETTA
Toivotaan, että nuoremmat sukupolvet onnistuvat korjausvaatimuksissaan paremmin. Muistaen tämän seuraavan.
Se mitä ei tunnusteta, sitä ei ole virallisesti olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Ja niin kuin vakuutusalan lobbarit ja etujärjestöt ovat todenneet. Kaikki on korjausten suhteen mahdollista. Kunhan kustannusneutraalius säilyy. Eli suomennettuna; nykymeno jatkuu ennallaan, koska vakuutusyhtiöiden voitto-osuuksista ei tingitä.
Eikä tuossa kaikki.
Jos vakuutusala onnistuu näissä seuraavissa tavoitteissa, niin ainakin yli 90 prosenttia valituksenalaisista asioista poistuu, koska ne ovat vakuutusyhtiöiden päätettävissä ja hallinnassa.
Vakuutusalan viisi päätavoitetta ongelmien poistamiseksi ovat tässä:
1. Vain vakuutuslääkäri voi ottaa jatkossa kantaa potilaan/vakuutetun HUOM! työkyvyttömyyteen.
2. Vakuutusalan omien tai sille suosiollisten henkilöiden istuttaminen hoitoketjujen ja vakuutusoikeusjärjestelmän avainpaikoille.
3. Hyväksyttävissä olevan haittaluokituksen potilaalle/vakuutetulle voi tehdä vain kohta 2 kriteerit täyttävä henkilö.
4. Käypä Hoito – suositusryhmien kokoonpanot valitaan kohta 2 mukaisesti.
5. Yliopistollisten keskussairaaloiden (tapaukset TAYS ja HUS) sekä THL:n/TTL:n avainpaikkojen haltuun ottaminen kohdan 2 tapaan.
Siksipä on erittäin tärkeää, että vakuutuslääkäreinä toimivien sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina ja – lausunnonantajina toimivien tiedot ovat KHO:2014:83 päätöksen mukaisesti potilaiden/vakuutettujen saatavilla. Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle. Uhaten näin vakuutusalan ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.
Ja sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi HUOM! halutessaan olla menemättä myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta rangaistaan?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 