Vakuutusoikeus ja selvitysmies

Oikeusministeriö on asettanut, tiedotteensa 27.9.2016 mukaan, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin johdolla selvitysmiehen selvittämään vakuutusoikeuden käytäntöjä. Avainkysymys on tietenkin se, että kenellä on todellinen valta tässä asiassa? Painaako oikeusministerin sana mitään?

Mitä neuvoja aiheesta uskaltavat/saavat antaa entiset oikeusministerit?

Mitä neuvoja aiheesta uskaltavat/saavat antaa entiset oikeusministerit?

Tässä vielä kohteliaimmin ja varmistuksena Suomi 2017 – blogin ”Vakuutusoikeus” – artikkeli. Siinä on tietoa vakuutusoikeuden lähihistoriasta ja sinne aiemmista tehdyistä ”kehitys” hankkeista.

Toivottavasti saamme pian kuulla kuka tuo vakuutusoikeuden selvitysmies on? Mikä on tarkka aikataulu? Ja mitä virallisessa tehtäväksi annossa lukee?

Nimittäin. Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Mikäli selvitysmiehen toimien yhteydessä vilahtaa sanaa kustannusneutraalius, niin se tarkoittaa, että mikään ei ole vakuutusoikeuden isossa kuvassa muuttumassa! Tälläkään kertaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Hallituspuolueen kansanedustajan lakialoite vakuutuslääkäreistä
Asbestisairastuneiden kantelu vakuutusoikeudesta oikeuskanslerille
Oikeusministeriön tiedote vakuutusoikeuden selvitysmiehestä
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen suosituksia vakuutusoikeudelle 2003
Entinen eduskunnan ja EU:n oikeusasiamies kysyy vakuutusoikeudesta 2007

HALLITUSPUOLUEEN KANSANEDUSTAJAN LAKIALOITE VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄ
Aiemmin hallituspuolue perussuomalaisten, kansanedustaja Jari Ronkainen on luvannut selvittää vakuutuslääkärijärjestelmään liittyvää kokonaisuutta.

”Ronkainen (ps.) sai tarpeekseen vakuutusyhtiöiden lääkärien toiminnasta – valmistelee lakialoitetta” KOTIMAA 12.8.2016 – ESS (= Etelä-Suomen Sanomat)

– Korvauspäätöksissä ei vaadita arviota tehneen vakuutuslääkärin nimenkirjoitusta eikä nimi käy päätöksistä ilmi, vaan (nimi) on erikseen hallintomenettelyllä pyydettävä. Miksi pahimmillaan potilaan loppuelämää koskevassa ratkaisupäätöksessä arvion tehneen asiantuntijalääkärin henkilöllisyyden ja pätevyyden selvittäminen on näin hankalaa? Ronkainen kysyy.

Ronkaisen mukaan vakuutuslääkärijärjestelmä on otettava tarkasteluun, jotta kansalaisten oikeusturva varmistuisi.

– Alan valmistella lakialoitetta asian muuttamiseksi, hän sanoi tiedotteessaan.”

Toivottavasti tuo luvattu ja kovasti odotettu lakialoite löytää pian tiensä julkisuuteen. Samalla on hyvä miettiä sitä, että olisiko nyt syytä niputtaa erilliset hankkeet yli ministeriöiden hallintorajojen? Sekä ottaa potilaat/vakuutetut mukaan heti alusta alkaen? Verkon kautta on hyödynnettävissä valtava kokemuspotentiaali. Vieläpä täysin kustannusneutraalisti.

Tässä ”Yksittäistapaus” – artikkelissa lisätietoa isosta kuvasta ja vakuutusalan lähihistoriasta. Potilaan/vakuutetun näkökulmasta katsottuna.

ASBESTISAIRASTUNEIDEN KANTELU
VAKUUTUSOIKEUDESTA OIKEUSKANSLERILLE
Onko selvitysmiehen asettamisessa tutkimaan vakuutusoikeuden toimia, jonkun asbestista sairastuneen tai joidenkin asbestista sairastuneiden tekemä kantelu oikeuskanslerille? Tässä päätöksessään oikeuskansleri on antanut oikeusministeriölle aikarajan 30.9.2016. Tästä kantelusta ei ole jostain syystä mainintaa oikeusministeriön tiedotteessa?

– Klikkaamalla kuvaa hiirellästi tai täppäämäällä sormellasi, saat sen ruudullesi tarkempana –

Toivottavasti kantelun teksti saadaan myös julkisuuteen.

Toivottavasti kantelun teksti saadaan myös julkisuuteen.

 

Toivottavasti kantelun teksti saadaan myös julkisuuteen.

Toivottavasti kantelun teksti saadaan myös julkisuuteen.

Tietojen lähde:
www.okv.fi › ratkaisut › okv_2_50_2016
KIRJE 10.03.2016 Dnro 2/50/2016

Viite: Puhelinkeskustelu Jaakko Jonkka/Asko Välimaa 4.3.2016
Asia: Suullisten käsittelyjen järjestäminen vakuutusoikeudessa

Tässä kirje .pdf – muodossa:
– tarvitset koneelleesi ilmaisen Acrobat Reader – ohjelmiston tai mobiililaitteelleesi pdf-tiedostomuotoa lukevan appsin.

oikeuskansleri-jaakko-jonkka-10032016_okv_2_50_2016_suullisten-kasittelyjen-jarjestaminen-vakuutusoikeudessa_vakuutusoikeus_asbesti-sairastuneet-kantelu_om-asko-valimaa

Jos joku löytää tuon asbestista sairastuneiden tekemän kantelun kokonaisena, niin vinkatkaa aiheesta sähköpostilla: suomi2017 (at) yahoo.fi

Näin pystymme tarkistamaan edes sen, että onko oikeuskansleri Jaakko Jonkka ottanut kantaa kaikkeen valituksessa esitettyyn?

OIKEUSMINISTERIÖN TIEDOTE VAKUUTUSOIKEUDEN SELVITYSMIEHESTÄ
Ja kuinka ollakaan? Oikeuskansleri oli laittanut omassa kirjeessään oikeusministeriölle toimenpiteiden aikarajaksi 30.9.2016. Tässä oikeusministeriön tiedotteessa oikeuskanslerin nuhdekirjeestä oikeusministeriölle ei mainita mitään?

Ministeri Lindström: Selvityshenkilö tarkastelemaan vakuutusoikeuden käytäntöjä > Oikeusministeriö 27.9.2016 13.57 – Tiedote

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on asettamassa selvityshenkilöä, jonka tehtävänä on selvittää vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan. Lisäksi selvitetään käytäntöjä asiantuntijalääkärinlausuntojen pyytämisessä ja lausuntojen vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan.

– Suullisessa käsittelyssä muutoksenhakija pääsee itse kertomaan omasta tilanteestaan. Muutoksenhakijalla on myös oikeus lausua oma käsityksensä asiantuntijalääkärinlausunnosta. Nämä ovat keskeisiä elementtejä tuomioistuinkäsittelyn avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta, toteaa ministeri Lindström.

Selvityshenkilön tehtävänä on myös kartoittaa keinoja suullisten käsittelyjen ja asiantuntijalääkärinlausuntojen määrän lisäämiseksi. Arvioinnissa huomioidaan suullisten käsittelyjen ja asiantuntijalääkärinlausuntojen lisäämisen vaikutukset käsittelyaikoihin ja muutoksenhakijan oikeusturvaan.

Oikeusministeriö on pyytänyt vakuutusoikeutta arvioimaan vuoden 2017 alusta voimaan tulevan tuomioistuinlain vaikutuksia vakuutusoikeuden ratkaisutoimintaan ja ratkaisukokoonpanoihin.

– Arvion perusteella pohdimme mahdollisia resurssitarpeita, ministeri Lindström toteaa. – Mahdollisia lainsäädäntötoimenpiteitä tulemme miettimään erikseen selvitysten valmistuttua.

Selvityshenkilön tehtävä tulee käsittämään vain vakuutusoikeuden prosessien arvioinnin. Varsinainen substanssilainsäädäntö vakuutusoikeuden alalta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Vakuutusoikeutta koskeva selvitys on osa ministeri Lindströmin oikeudenhoidon kehittämisohjelmaa.

Lisätietoja:
erityisavustaja Leena Riekkola, puh. 02951 60375, kehittämispäällikkö Tuula Kivari, puh. 02951 50546, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@om.fi

Hyvä huomio tästä aiheesta sosiaalisessa mediassa:
”Varsinainen substanssilainsäädäntö vakuutusoikeuden alalta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.” (oikeus- ja työministeri Jari Lindström tiedotteessa 27.9.2016).

Ja oikeuskansleri Jaakko Jonkka, ”Vakuutusoikeus on oikeusministeriön toimialaan kuuluva virasto,minkä vuoksi saatan asian ministeriölle sen harkitsemiseksi, voisiko ministeriö tehdä/teettää asiasta selvityksen.” (kirje oikeusministeriöön 10.3.2016)

Kukahan tästä vakuutusoikeudesta nyt sitten oikein vastaa?

Entä mitä kaikkea aiheen ympärillä on sellaista, jota emme vielä tiedä? Tai on jo uusilta päättäjiltä päässyt ”unohtumaan”?

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSMIEHEN SUOSITUKSIA
VAKUUTUSOIKEUDELLE 2003

Yli 13 vuotta sitten, silloinen Kelan tutkija Maija Sakslin teki oikeusministeriön toimeksiannosta selvityksen oikeusturvan toteutumisesta vakuutusoikeudessa.

2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä
– tarvitset koneelleesi ilmaisen Acrobat Reader – ohjelmiston tai mobiililaitteelleesi pdf-tiedostomuotoa lukevan appsin.

sakslinin-selvitys-vakuutusoikeudesta_kuvailulehti_2003
sakslinin-selvitys-vakuutusoikeudesta_selvitys_2003

Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka viittaa vuoden 2016 kirjeessään/päätöksessään, sivun 2/2 alussa, siinä tehtyihin ehdotuksiin. Tässä vielä kertauksena nuo edelleen toteutumistaan odottavat kohdat:

Tiesitkö jo tämän? Maija Sakslin on tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamies. Istuen toista toimikauttaan.

Lainaus vuodelta 2003 alkaa.

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot: Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx

Lainaus vuodelta 2003 loppuu.

Hyviä suosituksia toteutusta varten myös vuonna 2016. 13 vuotta ensiesittelynsä jälkeen.

ENTINEN EDUSKUNNAN JA EU:N OIKEUSASIAMIES KYSYY VAKUUTUSOIKEUDESTA 2007
Vuonna 2007 pitkäaikainen eduskunnan ja EU:n oikeusasiamies sekä silloinen sdp:n kansanedustaja Jacob Söderman teki oikeusministeri Tuija Braxille/vihr. seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien vakuutusoikeutta:

KK 440/2007 vp – Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
– tarvitset koneelleesi ilmaisen Acrobat Reader – ohjelmiston tai mobiililaitteelleesi pdf-tiedostomuotoa lukevan appsin.

20071109_-kk-440-2007_kansalaisten-oikeusturvan-toteutuminen-vakuutusoikeudessa_jacob-sodermann

Kysymyksen ja ministerin vastauksen jälkeen herää väkisinkin kysymys; miten kauan vakuutusoikeudesta valehdellaan? Ja koska viekkaudella ja vääryydellä potilailta/vakuutetuilta viedyt korvaukset maksetaan? Perustuslain 88§:n mukaisesti.

Tässä tilannekuvaa vuodelta 2014. Seitsemän (7) vuotta tuon kirjallisen kysymyksen ja siihen saadun vastauksen jälkeen. Poiminta tulee Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – verkoston blogista:

Vakuutusoikeus ja muutoksenhakulautakunnat – missä kunnolliset päätöksen perustelut?

ESIPUHE – – keskiviikko 25. kesäkuuta 2014
”Tässä artikkelisarjassa keskitytään esittelemään muutoksenhakuelimien antamia todellisia päätöksiä sairastuneiden tai vammautuneiden ihmisten sairauspäiväraha- ja muihin vastaaviin tukihakemuksiin.

Kun sairas tai vammautunut ihminen menettää joko väliaikaisesti tai kokonaan työkykynsä, hän ei pysty palkkatyöllä enää ansaitsemaan toimeentuloaan. Hänen ainoa tulonlähteensä tällöin on sairauspäiväraha ym. vastaavat tuet, jotka on tarkoitettu ihmisten perustoimeentulon varmistamiseen. Jos tämä perustoimeentulo evätään, jää sairastunut tai vammautunut ihminen joko kokonaan ilman tuloja tai elämiseen riittämättömien minimaalisten korvausten varaan, yleensä köyhyysrajan alapuolelle. Monet menettävät myös asuntonsa tällaisessa taloudellisessa ahdingossa.

Tästä syystä on aiheellista tutkia, onko muutoksenhakuelimien toiminta lainmukaista ja toimiiko järjestelmämme niin kuin sen sivistysvaltiossa voisi olettaa toimivan. Tässä artikkelisarjassa esitellään todellisia päätöksiä ja keskitytään siihen, onko ne perusteltu selkeästi ja lakien edellyttämällä tavalla.

Mikäli perustelut eivät ole riittävän selkeitä ja informatiivisia, on hakijan käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, koska hän ei voi tietää mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu. Siitä syystä puutteelliset tai ympäripyöreät perustelut päätöksissä polkevat suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia ja oikeusturvaa.”

Lue lisää ÄSV- blogista:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/06/vakuutusoikeus-ja-muutoksenhakulautakun.html

Eikä tässä vielä kaikki.

Kenellä todellinen valta näissä asioissa oikein on? Entä eivätkö perustuslaki – ihmisoikeudet – oikeusturva – laillisuusvalvonta kulje enää käsi kädessä?

Ilman varmuutta edellisestä, myös tuo oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin/ps. asettama selvitysmieskin hakkaa päätään tähän Suomen sisäisten Berliinin muurien muodostamaan kokonaisuuteen.

Tai hetkinen. Voisivatko presidentti Tarja Halonen sekä entinen Suomen ja EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman yhdistää tietotaitonsa ja voimavaransa? Ja tehdä vakuutusasioiden isosta kuvasta; yli puolue-, etujärjestö – ja aaterajojen ulottuvan harjauksen? Toimintamalliksi ammattiurheilijoiden toimivaksi ja hyväksi havaittu vakuutustaistelumalli.

Tästä linkistä kerralla asioiden ytimiin:

Malli Antti Rinne
SISÄLLYSLUETTELO
Mikseivät 10 – 20 miljardin vuosisäästö kiinnosta ketään?
Tapaus Aki Parviainen
Perustuslain(kin) vastainen lakipaketti päivänvaloon?
Finanssifasismi Suomessa
Tapaus Esa Keskinen
Taloudellinen motiivi – tapausten hintavertailua
Oma ammattijärjestö voi aina halutessaan auttaa
Antti Rinne – Urheilumies kulisseissa
Lakisääteinen vakuutusjärjestelmä ja korporatismi
Artikkelin päivitys 6.3.2016

Lue lisää Suomi 2017 blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/03/27/malli-antti-rinne/

Vai mennäänkö näissä(kin) asioissa edelleen tätä strategiaa toteuttaen?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Vai onko jatkossakin niin, että toiset ovat vain enemmän oikeutettuja lakisääteiseen vakuutus- ja sosiaaliturvaan? Julkisuusarvonsa mukaisesti.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä.

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s