Apua lisää

Tässä seuraavaksi Apu-lehdestä isosti esiin pompannut asiakokonaisuus.

Huippukirurgi Ilkka Tulikoura "Vakuutusyhtiöt maksavat lääkärit puolueellisiksi"

Huippukirurgi Ilkka Tulikoura ”Vakuutusyhtiöt maksavat lääkärit puolueellisiksi”

SISÄLLYSLUTTELO
Ylijohtaja Antilan väittämät purettuina tekstiksi
Tietopyyntö Twitterissä ministeriölle ja Eläketurvakeskukselle
Komitean kokoonpanot, sidonnaisuudet ja EIT asiakirjat
Päivitys 3.4.2014 – Pyydettyjä tietoja odotetaan edelleen
Komiteanmietintö – sivu 25 – Puolueettomuus
Aihekokonaisuuteen liittyvien ydinkysymysten TOP-3
Etu – ja työmarkkinajärjestöjen vallankaappauksesta 2006

Tässä ensin tuosta Apu-lehden jutusta poimittu erittäin mielenkiintoinen lainaus. Saadaanko sen avulla kaikilta osin viimein vastaukset siihen, että onko Suomen kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä laillinen? Muidenkin kuin vakuutusalan ja vakuutusalaan kallellaan olevien virkamiesten sekä laillisuusvalvojien mielestä. Klikkaamalla koostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana.

Huippukirurgi Ilkka Tulikoura avaa jutussa hoitavan lääkärin näkökulmaa.

Huippukirurgi Ilkka Tulikoura avaa jutussa hoitavan lääkärin näkökulmaa.

Kyseinen Apu-lehti kannattaa aiheesta kiinnostuneiden hankkia käsiinsä. Tapaus Pirhonen on mielenkiintoinen. Ainakin kaikkien niiden mielestä, jotka ovat joutuneet vakuutusyhtiön rappeutuma-väitteen kyykyttämäksi. Tai syy-yhteys vamman syntymiseen on kokonaan kiistetty. Tämän nimenomaisen Apu-lehden saa luettavakseen, vaikka hyvin varustetuista kirjastoista kautta maan.

Tuo kuvakoosteeseen nostamani juttu liittyy sosiaali- ja terveysministeriön, vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antilan erittäin kovaan väittämään, että legimiteetti on hyväksytetty aina Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) asti! Ja on ollut kuulemma myös kotimainen komitea tutkimassa asian.

Huikea legimiteettiväite koskee siis tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa eli entistä tapaturmalautakuntaa, jonne valitetaan esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautiasioissa, jos Yhtiö ei tee itseoikaisua annetusta korvauspäätöksestä tehtyyn mahdolliseen valitukseen.

YLIJOHTAJA ANTILAN VÄITTÄMÄT PURETTUINA TEKSTIKSI
”Sosiaali- ja terveysministeriön Outi Antila toimi lautakunnan puheenjohtajana 1992-2002. Hän sanoo vannovansa, että yhtään päätöstä ei hänen aikanaan tehty perusteettomasti vakuutusyhtiöiden eduksi.

Lautakunnan rahoitus kerätään kaikilta vakuutusyhtiöiltä veroluonteisella maksulla, jonka suuruuteen ne eivät voi vaikuttaa.

Antilan mukaan rahoitustavasta on keskusteltu 1990-luvulta asti. 2000-luvun alussa perustettiin komitea, jonka tehtävänä oli selvittää muun muassa se, onko muutoksenhakulautakunta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) silmissä puolueeton.

– Rahoitusmalli ei ollut ongelma EIT:lle, eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa.

Ulospäin voi näyttää huonolta, että muutoksenhakulautakunnassa päätöksiä voivat tehdä myös entiset vakuutusyhtiöiden lääkärit, joiden palkka tulee edelleen mutkan kautta vakuutusyhtiöiltä. Antila puolustaa nykyistä järjestelmää.

– Lautakunnan toiminnan rahoittaminen verorahoilla maksaisi 5-10 miljoonaa euroa vuodessa. Se on iso summa.

Lähde: Apu 11/2014 – 13.3.2014 sivut 36 -37

TIETOPYYNTÖ TWITTERISSÄ MINISTERIÖLLE JA ELÄKETURVAKESKUKSELLE
Kuvakoosteessa oleva tiedustelu on laitettu (22.3.2014) myös liikkeelle sosiaali-ja terveysministeriön, ministeri Paula Risikon ja Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Kati Kalliomäen Twitter-virtaan sekä heidän Twitter-seuraajilleen näkyviin.

Sitten vielä linkki Twitteriin ja kuvaseinätoiminnon esittelyyn:
https://twitter.com/Suomi2017/status/447405497277116416/photo/1/large
– Kati Kalliomäki on hoitanut ansiokkaasti Risikon vakuutuslääkärityöryhmän viestintää.

Mielenkiintoista seurata tuleeko heiltä sitten vinkkiä ja linkkiä tarkemman dokumentaation lähteille.

KOMITEAN KOKOONPANOT, SIDONNAISUUDET JA EIT ASIAKIRJAT
Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää saada; nuo ylijohtaja Antilan viittamat, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan legimiteettiä selvittäneen komitean kaikki tiedot ja EIT-selvitykseen liittyvät kaikki asiakirjat kaikkien kiinnostuneiden saataville. Tämä oli nimittäin itselleni aivan uusi juttu ja tässä haisee helkkarinmoinen palaneen käry! Tosin olen mielelläni väärässä, kunhan pääsen ensin näkemään legimiteettikuviosta saatavat asiakirjat.

Nimittäin vakuutusyhtiöt voittavat tuomioistuinkäsittelyt tässä ensiasteen ja kirjallisesti sekä suljetusti toimivassa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vakioprosentilla 90 (siis 90%!!!). Vuodesta toiseen. Vuosikymmeniä unohtamatta!

Mielenkiintoista olisikin saada; avoimeen tietoon; näiden vakuutuslääkäreiden hylkyprosenttijalanjälki?  Eli tehdyt kappalemäärät päätöksistä ja kuinka monta hylkyä?

Mikael Ole Böstman
Jorma Juhani Juntunen
Mikael Juha Ojala

Eikä tässä kaikki.

Mistä löydämme legimiteettiasiaan perustuslain ja EU-normiston mukaiset selvitykset tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta? Toivottavasti muutkin tiedotusvälineetkin kuin Apu uskaltavat ja saavat nostaa esiin tämän todella kovan jutun. Eri kanteilta tarkasteltuna.

PÄIVITYS 3.4.2014 – PYYDETTYJÄ TIETOJA ODOTETAAN EDELLEEN
Tilannetiedotus Twitteristä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä odotetaan lisätietoja koskien tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan rahoitusmallia; kuten EIT:n eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamaa lausuntoa:

EIT - asiakirjojen tiedustelun suora linkki.

EIT – asiakirjojen Twitter – tiedustelun suora linkki ja stm:n aiemmat vastaukset.

KOMITEANMIETINTÖ 2001:9 – SIVU 25 – PUOLUEETTOMUUS
Aiempi sosiaali-ja terveysministeriön Twitterissä antama vinkki koski, tätä 31.10.2001 julkaistua – Toimeentuloturvan muutoksenhakua ja OMKM 2001:9 komiteanmietintöä ja sen sivua 25.

Linkki lausuntoon oikeusministeriön sivuilla.

Linkki lausuntoon oikeusministeriön sivuilla. Vinkkaa kohteliaimmin, jos huomaat puolueettomuus aiheesta lisää. Kiitoksin. Sillä vain yhdessä toimien voimme olla enemmän.

SIVU 25 – PUOLUEETTOMUUS

valvontatehtävään kuuluu esimerkiksi lainkäytön käsittelyaikojen ja tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden valvominen sekä neuvottelupäivien järjestäminen ja henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen.

Lainkäytön riippumattomuus ja puolueettomuus kuuluvat perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksessä, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja KPsopimuksen 14 artiklassa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisiin edellytyksiin. Näiden edellytysten täyttymisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, näyttääkö lainkäyttö ulospäin riippumattomalta ja puolueettomalta.

Riippumattomuudella tarkoitetaan riippumattomuutta toimeenpanovallasta, osapuolista ja lainsäätäjästä. Läheinen organisatorinen yhteys lainkäyttöelimen ja toimeenpanovallan tai lainkäyttöelimen ja osapuolena olevan viranomaisen välillä voi merkitä sitä, että lainkäyttöelin ei täytä tätä riippumattomuuden vaatimusta, vaikka sen voitaisiin osoittaa tosiasiassa toimineen ratkaisutoiminnassaan itsenäisesti.

Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan määritellyt eräitä riippumattomuuden keskeisiä tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi lainkäyttöelimen jäsenten nimitysmenettely ja jäsenten toimikauden pituus. Myös jäsenten erottamattomuus heidän toimikautensa aikana kuuluu riippumattomuuden takeisiin.

Riippumattomuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, millä tavoin lainkäyttöelin on turvattu ulkopuoliselta painostukselta ja siihen, näyttääkö lainkäyttöelin riippumattomalta ulospäin (Piersack 1.10.1982 A 53 sekä Campbell ja Fell 28.6.1984 A 80).

Tuomarin määräaikaisuus ei ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan sinänsä vaaranna lainkäyttöelimen riippumattomuutta, jos tuomari on toimikautensa aikana erottamaton lainsäädännön tai käytännön perusteella.

Erityisen lyhyt määräaikaisen tuomarin toimikausi voisi olla ongelmallinen riippumattomuuden kannalta, mutta ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt ongelmallisena ainakaan viiden tai kolmen vuoden toimikausia. Myös selvästi näitä lyhyempiä toimikausia on joissakin tapauksissa pidetty hyväksyttävinä.

Ihmisoikeustuomioistuin on toimikauden pituutta koskevissa ratkaisuissaan kiinnittänyt huomiota niihin käytännön syihin, joiden vuoksi jäsenten toimikaudet ovat olleet lyhyitä.

Myöskään maallikkojäsenten tai intressitahojen edustajien kuuluminen lainkäyttöelimen kokoonpanoon ei ole vastoin oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kokoonpano on valittajan kannalta tasapuolinen. Tasapuolisuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti (Langborger 22.6.1989 A 155). Käytännössä on 6 artiklan vaatimukset täyttävänä pidetty esimerkiksi lautakuntaa, jossa oli kolme ammattituomaria ja viisi virkamiestä asiantuntijajäseninä. Virkamiesten jäsenyyden arvioinnissa on tällöin kiinnitetty huomiota siihen, että osapuolena prosessissa ei ollut mikään niistä viranomaistahoista, joista asiantuntijajäsenet olivat (Ettl ym 22.10.1984 A 84.).

Sopimuksen 6 artiklaa on katsottu loukatun, jos lainkäyttöelimen jäsenenä on virkamies, joka on osapuolena olevaa viranomaistahoa edustavan virkamiehen alainen (Sramek 22.10.1984 A 84).

Lähde: sivu 25 – Toimeentuloturvan muutoksenhaku
Julkaistu – 31.10.2001 – KOMITEANMIETINTÖ 2001:9

AIHEKOKONAISUUTEEN LIITTYVIEN YDINKYSYMYSTEN TOP-3
1.

Mihin lakiin ja/tai sopimukseen lainsäädäntövallan luovuttaminen pois eduskunnalta ja korporaatioiden haltuun perustuu?

2.
Mistä tuo tieto lainsäädäntövallan ulkoistamisesta; on saatavissa kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi?

3.
Miksi samat lainsäädäntövaltaa käyttävät korporaatiot ja henkilöt myös käyttävät toimeenpanovaltaa (esimerkiksi tapaturma-asiain korvauslautakunta) ja tuomiovaltaa (esimerkiksi vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä) vallan kolmijako-opin sekä perustuslain vastaisesti?

Lisätietoa koko kuvasta ja sidonnaisuuksista > > > Uutislukitus 6 – linkistä

ETU- JA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN VALLANKAAPPAUKSESTA 2006
Tilannekatsausta vuodelta 2006 – nelikantainen toimintamalli eli kenellä todellinen lainsäädäntövalta Suomessa on?

tiistaina, lokakuuta 17, 2006
Ihmeissään on myöskin hän – Herra 47/2005

Helsingin Sanomissa ilmestyi kolmikantaa eri kanteilta käsittelevä artikkelisarja. Sarjassa kerrottiin, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa 2.10.06 toimittaja Piia Elonen kysyi työmarkkinajohtajilta kolmen kysymyksen patterin, josta referoin kakkoskysymystä ja siihen annettuja vastauksia esilämmittelynä päivän pakinani aiheeseen.

Kuka vallan on järjestöllenne antanut?

”Jokainen organisaatio ottaa sen vallan, ei sitä kukaan anna, se on otettava.”
Mikko Mäenpää, 52, STTK

”Poliittinen päätöksentekijä antaa silloin tahdonilmaisun, kun asettaa työryhmän. Eläkeratkaisua on kritisoitu, mutta monissa Euroopan maissa on hulinoitu eläkeratkaisujen yhteydessä, mutta Suomessa kaikki meni rauhallisesti, kun oli yhdessä etsitty konsensus.”
Risto Piekka, 58, Akava

”Valtaa on absoluuttinen määrä, vain vallankäyttäjien suhteet vaihtelevat. Hallitukset ovat usein tukeutuneet siihen, mihin järjestöt ovat neuvotteluissaan päätyneet. Eivät meillä hallitukset uskalla haastaa ay-liikettä. Kun hallitus haluaa kolmikantaa, niin pitäisikö meidän kieltäytyä?”
Seppo Riski, 63, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

”Valta tulee käytännön toiminnasta. Jos valtaan on suhtauduttu passiivisesti, niin se lähtee valumaan ja aina löytyy niitä, jotka haluavat tätä valtaa käyttää. Mutta kyseessä ei ole vallankaappaus negatiivisessa mielessä. Jos valtaa on meille valunut, niin monesti lopputulos on ollut yhteiskunnan etu.”
Jouni Ekuri, 60, Kunnallinen työmarkkina-laitos

”Vapaaseen demokratiaan kuuluu oikeus neuvotella ja sopia. Valta tulee siitä, että molemmilla puolilla ollaan hyvin järjestäytyneitä ja siksi kyetään kollektiivisiin sopimuksiin.

Voi ajatella myös niin, että järjestöt ovat päästäneet hallituksen omaan neuvottelupöytäänsä, avanneet ovia hallitukselle tulla katsomaan neuvottelujamme.”
Lauri Ihalainen, 59, SAK

S.O.S. – peilaus lakisääteisten vakuutusten lainsäädäntötoimiin

Eduskunnanhan ei pitäisi olla vallan kolmijako-opin mukaan kumileimasin kuin ei myöskään liian norja kumivitsa.

Koska itseltäni puuttuu edelleenkin perspektiiviä, lakialan koulutus ja syvällinen lakialan kokemus suhteuttaa kokemaani laajempiin kokonaisuuksiin, niin annetaan sen tekeminen henkilölle, jolla siihen voidaan katsoa olevan oivalliset lähtökohdat.

Hyvät naiset ja herrat! Mina damer och herrar! Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo jatkaa aiheesta…

Lue lisää tästä Oikeusturvan ajankuva – linkistä

Suomi 2017 – blogin Apua lisää 2 – artikkelissa lisätietoa ylijohtaja Antilan sidonnaisuuksista sekä etu- ja työmarkkinajärjestöjen vallasta Suomessa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s