Tietopyyntö, valitus, vai kantelu?

Miten pieni ihminen voi yrittää saada korjauksia aikaiseksi? Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten, perustuslain takaamien oikeus- ja sosiaaliturvan sekä ihmisoikeuksien toteutumisessa havaitsemiinsa epäkohtiin.

Se ehken eniten käytetty keino korjausten aikaansaamiseksi on se, että otetaan yhteyttä oman alueen ja aatesuuntauksen kansanedustajaan. Tai omaksi tuntemansa puolueen lähimpään paikallistoimistoon.

Hallituspuolue kokoomuksen ja oppositiopuolue perussuomalaisten kansanedustajat tuntuvat asettuneen vakuutusyhtiöihin ja – lääkäreihin liittyvissä asioissa samoille linjoille!

Aika näyttää ovatko nämä ulostulot bluffia? Vai seuraaviin vaaleihin kohdistuvaa puffia? Eli uutisten muodossa olevaa tekstimainontaa.

Eikä tuossa mitään. Nyt olisi ennen Suomi 100 – juhlavuoden loppua, erittäin tärkeää saada vastaus tähänKenellä Suomessa on todellinen valta ja mihin perustuen?” – kysymykseen.

Nykyisen SOT – hallituksen hallitusohjelmassa ei ole kirjattuna mitään sellaista, joka parantaisi lakisääteisten vakuutusten sekä oikeus- ja sosiaaliturvan, vuosikymmenten ajan, päättäjien ja laillisuusvalvojien tiedossa olleita epäkohtia. Joten pitäisikö eri osapuolet kutsua pyöreän pöydän ääreen ja perustaa uusia epäkohtia avaavia työryhmiä?

Aikajana (2003-2017) tarkastelun perusteella kannattanee siirtyä hyvin perusteltujen ja yksilöityjen tietopyyntöjen tai kanteluiden tekoon. Yhdessä ja erikseen toimien. Siitä seuraavaksi tilannekuvakatsausta.

> Klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesi tarkempina. Voit myös tallentaa artikkelin kuvakoosteet laitteellesi ja laittaa ne edelleen jakoon omissa verkostoissasi. <

SISÄLLYSLUETTELO
Tietopyynnöt
Kantelun tekeminen laillisuusvalvojille
Vakuutusoikeuden tilastoista ja lähihistoriasta
Laillisuusvalvojien vallasta Suomessa

TIETOPYYNNÖT
Voiko tietopyynnöillä vaikuttaa? Tässä on kaksi esimerkkiä tietopyyntöjen tosielämästä. Ne koskevat julkisen vallankäyttöä valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutusalan yrityksissä ja avoimuuden puutetta julkishallinnossa.

Tietopyynnöstä käynnistynyt KHO:2014:83 kesti kaikkine vaiheineen 3,5 vuotta. Toinen tietopyynnöstä käynnistynyt KHO:2012:88 kesti taas kaikkine vaiheineen 1,5 vuotta. Tuon tietopyynnön valituskelpoinen päätös ohjattiin valtioneuvostosta suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka selittää osaltaan valitusprosessin nopeuden.

Julkisuus on erittäin tärkeää, kun tällaiset päätökset on saatu aikaiseksi. Muutenhan ruohonjuuri- ja katutasolla ei tiedetä, mihin me pienet ja alatason suomalaiset olemme oikeutettuja. Tiesitkö jo tämän?

Tietopyynnöistä valituskelpoisen ja hylkäävän päätöksen eteenpäin vienti maksaa, tällä hetkellä hallinto-oikeudessa 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa. Joten ihan turhasta tuskin kukaan viitsii enää valittaa.

Jälkimmäinen ja EU-asioita koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös juuttui isoksi tiedettyyn ja supisuomalaiseen uutiseteiseen. Eikä ensimmäisen päätökseen noudattamisen suhteen olla vielä maalissa. Muun muassa Kelan vakuutuslääkäreiden osalta sekä vakuutusalan yritysten vakiotodistajina ja – lausunnonantajina oikeusprosesseissa toimivien lääkäreiden nimitietojen suhteen. Laillisuusvalvojien vinkki tähän kohtaan oli se, että koska heillä ei ole sanktiokeinoja eikä riittäviä resursseja, niin jonkun aktiivisen kansalaisen tulisi jaksaa valittaa, niin asioita voitaisiin tarkastella virallisen kantelun ja tuon korkeimman hallinto-oikeuden yli vuotta antaman päätöksen valossa uudelleen!

KANTELUN TEKEMINEN JA VAIKUTTAVUUS LAILLISUUSVALVOJILLE
Sitten tarkasteluun laillisuusvalvojien kantelutien vaikuttavuus. Pelkästään vakuutusalan omaa lehteä lukemalla, asbestista sairastuneiden kohtelusta Suomessa saattaa saada aivan väärän kuvan.

Keneltä löytyvät tilastot myönnetyistä korvauksista, kuten tapaturmaeläkkeistä asbestin perusteella? Vakuutusyhtiöiden mukaan eriteltyinä.

Uutiskynnys asbestista sairastuneiden julkisuuteen pääsemisessä on ollut erittäin korkea. Tässä on talteen otettuna yksi harvinaisuus. Lämmin kiitos; aikanaan vinkin jutusta antaneelle henkilölle.

Tosielämän tilanteita suomalaisessa oikeusvaltiossa vuonna 2009.

Asbestista sairastuneet ovat varmuudella olleet yksi isoimmista ryhmistä, joka on yrittänyt saada korjauksia kafkamaisiin tilanteisiinsa, niin ammattiliitoissa kuin eduskunnassa useasti käymällä. Eli hitaimman ja rauhanomaisimman korjaustien kautta.

Huippuna heidän sitkeistä ja isoista ponnisteluistaan on tämä vuoden 2012 Kuluttajaparlamentin asialistalle saadun Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa?” – aiheen käsittely juhlavissa puitteissa ja korjausehdotusten vienti eduskunnan päättäjille. Avainkysymyksenä on näin vuonna 2017 se, että tapahtuiko mitään?

Nythän vastaavassa pyörityksessä ovat erilaisista sisäilmamyrkyistä, kuten homemyrkyistä ja erilaisista sisäilmaan vapautuvista kemikaaleista sairastuneet. Joten toivottavasti he löytävät yhteydet asbestisairastuneisiin, jolloin lähihistorian tiedot ja kokemukset siitä, mitä on jo yritetty vuosien ajan; eivät valu hukkaan. Yhdessä toimien; yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.

Nimittän. Avoimesti saatavissa olevien asiakirjojen perusteella asbestisairastuneet ovat siirtyneet hyvin tehtyjen kanteluiden tielle, josta oheisena todisteena on oikeuskanslerina toimineen Jaakko Jonkan paimenkirje oikeusministeriön kansliapäällikölle Asko Välimaalle. Toivottavasti alkuperäinen kantelu ja siihen oikeuskansleri antama päätös/ratkaisu löytää tiensä julkisuuteen.

Vakuutusoikeuden viimeisin selvitys käynnistyi oikeuskanslerin asettaman pakon edessä! Ei oikeusministerin tai hallituksen omasta toimesta!

Ihailtavan tarkasti aikataulussa oikeusministeriö julkaisi 27.9.2016 kello13.57 ”Ministeri Lindström: Selvityshenkilö tarkastelemaan vakuutusoikeuden käytäntöjä” – tiedotteen, joka riitti vastaukseksi laillisuusvalvojalle. Jotain on tapahtumassa.

Sitten aikajanalla vuosi eteenpäin. Jaakko Jonkka on jäänyt jo eläkkeelle. Uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, aloittaa toimessaan vuoden 2018 alussa.

Oikeusministeriö julkaisi 29.9.2017 kello 9.19 ”Selvitys: Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt parantavat päätösten laatua ja asianosaisten oikeusturvaa” – tiedotteen ja toimivan linkin ”Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö” – selvitykseen. Selvityksen tekijöinä ovat professori Matti Tolvanen ja yliopisto-opettaja Kimmo Malin Itä-Suomen yliopistosta.

Nyt odotetaan sitten sitä, että tapahtuuko vakuutusoikeudessa mitään korjauksia? Mihin perustuen ja kenenkä toimesta? SOT – hallituksen hallitusohjelmasta ei löydy vakuutusoikeutta koskevaa osiota, joten mielenkiintoista on nähdä tuleeko seuraavan hallituksen ohjelmaan näitä edellä mainittuja asioita? Ja jos tulee, niin kuinka tarkkaan kirjattuina.

VAKUUTUSOIKEUDEN TILASTOISTA JA LÄHIHISTORIASTA
Odotusaikana aiheesta kiinnostuneiden on hyvä tutustua vakuutusoikeuden isoon kuvaan ja sen lähihistoriaan. Kuin myös vakuutetun/potilaan kannalta katsottuihin vakuutusoikeuden vuositilastoihin 2015 ja 2014.

Ja lopuksi lyhyt kertaus, joka koskee erinomaisen hyvin, kirjallisesti ja suljetusti toimivaa vakuutusoikeutta.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Eikä tässä kaikki.

Erilaisissa työryhmä- ja lakihankkeissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että mitä ollaan tarkkaan ottaen tekemässä ja selvittämässä. Hyvältäkin vaikuttava hanke voidaan saattaa syrjäraiteilla heti alusta alkaen. Tai sitten jättää lopputulemat ja korjausehdotukset kokonaan huomioimatta. Alkupään toimeksianto ja valmiin selvityksen kuvailulehti kannattaa aina lukea ensin, sillä isosti julkisuuteen nostettu hanke saattaa olla todellisuudessa susi lammasten vaatteissa. Esimerkkinä kannattaa lukea ”Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen  työryhmän muistio sosiaali- ja terveysministeriö 2014:1”.

Saman aikaisesti, vakuutusoikeus – ja oikeusvaltio – aiheista kiinnostuneiden kannattaa hakea esiin, oikeusministeriön vuonna 2003 ( eli yli 14 vuotta sitten) julkaisemat vakuutusoikeutta koskevat selvitykset:

1. ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa. Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä” – OM 2003:21 – 9.9.2003
2.”Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia” – Oikeusministeriö – 17.9.2003 – Maija Sakslin.

Kelan tutkijana; tuolloin toiminut Maija Sakslin, toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (AOA), joten toivottavasti saamme kuulla sen, miksei vakuutusoikeuden täysremontti etene?

Eikä tässä vielä kaikki.

Lisäksi kannattaa hakea ja lukea oikeusministeriön Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen” – TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2009:10.

Sekä oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja sarjassa ilmestynyt:
”29/2014 Vakuutusoikeuslain muuttaminen Lausuntotiivistelmä”

Unohtamatta oikeusministeriön lausuntopyyntöön 10.3.2014 OM/4/32/2006 annettuja lausuntoja HUOM! täysimääräisinä versioina.

LAILLISUUSVALVOJIEN VALLASTA SUOMESSA
Eikä sitten muuta kuin tekemään hyvin yksilöityjä ja perusteltuja tietopyyntöjä ja kanteluita/valituksia laillisuusvalvojien suuntaa. Näin toimimalla; luomme yhdessä positiivista painetta vakuutusalaa ja sosiaaliturvaa koskevien asioiden tilan korjaamiseksi. Yhdessä tai erikseen toimien.

Tärkeää on muistaa myös se, että on tärkeää saada ratkaisuun/päätökseen tulleet hankkeet kaikkien saataville nettiin.

Nimittäin. Tilanne tällä hetkellä. Laillisuusvalvojilla ei ole sanktiokeinoja, jos laillisuusvalvojan toimenpiteiden kohteeksi joutunut taho ei noudata kehotuksia korjata toimintaansa.

Oikeuskanslerin viraston kansliapäällikön mukaan, sitten jonkun aktiivisen kansalaisen pitää vain jaksaa kannella uudestaan, ettei yksilöityä laillisuusvalvojan antamaa päätöstä tai ratkaistuja ole noudatettu!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisemisen hetkellä –

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.