Korporatismi – Korporaatiot – Korporativismi

Elämme entistä pysyvämmin keskellä isoja muutoksia, jotka voivat olla myös monen meistä kannalta katsottuna huonompaan suuntaan meneviä. Yksi tavaroiden ja palvelujen kaupankäyntiin liittyvä ongelma on entistä pitkäkestoisemmaksi muodostunut ylituotantolama. Aineettomat eli sähköiset tuotteet ja palvelut ovat saman ongelman edessä. Kaikki mitä pystytään maailmalla halvalla valmistamaan; ei mene enää välttämättä riittävän kalliilla hinnalla kaupaksi. Ei edes reilusti alennettuihin hintoihin. Eikä edes osamaksuilla ja 0 prosentin korolla.

Globaalissa markkinoinnissa Angry Birds – pelin kasvoksi kulminoitunut Peter Vesterbacka jätti pelinkeksijän ja – kehittäjä Rovion kesäkuussa. Taloussanomien Digitoday – uutisessa 21.6.2016 hän totesi muun muassa seuraavaa:

Peter Vesterbackan mukaan Suomessa on paljon ”korporatismin merkkejä”. Hän sanoo haluavansa omalla esimerkillään kannustaa ihmisiä tekemään.

Vuoden 2016 ‎SuomiAreena – tapahtumassa, kuultiin 11.7.2016 yhteiskunnallisten rakenneuudistusten kannalta yksi mielenkiintoisimmista puheenvuoroista. Menestyksekkään uran Nokian matkapuhelintoiminnossa luonut Anssi Vanjoki osuu SuomiAreena- tapahtumassa esittämällään kommentillaan; yhden Suomen suurimman nykyongelman ytimeen. Tosin syyllistäen provokatiivisesti kaikki suomalaiset asennevammaisiksi! Ehken tarkoituksella.

– Meillä on iso asennevamma. Kuulun ehdottomasti siihen joukkoon, joka vastustaa korporativismia ja suurten yritysten ja yksiköiden välistä sopimista, joka pakotetaan koko markkinoiden tasapainoksi.

 

Taloussanomat ja MTV uutiset avaamaan isoa kuvaa?

Taloussanomat ja MTV uutiset avaamaan korporatismin/korporativismin isoa kuvaa?

Nyt onkin tärkeää kuulla myös poliittisilta ja muilta talouselämän päättäjiltä, että kuuluuko myös järjestövalta kritiikin piiriin?

Yksi avainkysymyksistä on nyt tietysti se, että mitä kaikkea kulloinenkin puhuja noilla vierasperäisillä termeillä (korporatismi/korporativismi/korporaatiot/etujärjestöt) tarkoittaa? Tässä korporaatio – linkissä aihetta avaa Wikipedia.

Joten uskaltavatko ja saavatko edes Vesterbackan Peter ja Vanjoen Anssi avata ison kuvan suomalaisen korporatismin/korporativismin/koporaatioiden/etujärjestöjen hallitsemasta todellisuudesta? Mitä niillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan noissa heidän puheenvuoroissaan? Niin hyvät kuin huonot puolet huomioon ottaen. Ja voidaanko noista asioista saavuttaa suuren yleisön kattava konsensus? Esimerkiksi näiden kolmen ajankohtaisen ja yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän aiheen suhteen:

← Veroparatiisit ja TTIP-sopimus
Sote-uudistus etenemässä? →

Perustuslaki 3
”Perustuslaki – kortti vilahtaa välittömästi esiin, kun joku hallituksen esitys uhkaa oman elämän alueen ja/tai toimeentulon kuvioita. Näin on nyt käynyt esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeelle, kun hallitus on esittänyt ongelmana pitämiensä asioiden hoitamiseen pakkolakeja. Ohi työmarkkinajärjestöjen vakiintuneiden vallankäyttötapojen.

Entä ovatko työmarkkinajärjestöt (mukaan luettuna Elinkeinoelämän keskusliitto) valmiita luopumaan vallastaan? Joka ei niille perustuslain mukaan edes kuulu!

Muistatteko tämän? Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana (vuosina 1993 – 2009) toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011, että vahinkovakuutus- ja työeläkejärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia. Mitä sen jälkeen tapahtui? Maan tavan mukainen totaalinen ja vakuutusmafiamainen hiljaisuus.”

Eikä tuossa vielä kaikki.

Matkaa rakenneuudistuksista suurimpaan on paljon jäljellä. Suomen suurin sanomalehti, Helsingin Sanomat, kiteytti jo 27.2.2014 suurimman rakenneuudistuksen tarpeen näin: ”Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi.”

Oppikirjojen mukaan, kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan jo fasismissa. Vielä, kun kuviossa ovat mukana samanhenkisyyttä huokuvat laillisuusvalvojat (kuten Finanssivalvonta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja eduskunnan ihmisoikeuskeskus) niin ollaankin Suomessa ja finanssialan fasismissa.

Yksi pisimmälle viedyistä toteutuksista lienee tällä hetkellä ”Sampo-If-Varma-Nordea-Mandatum” – akseli. Tuottanut jo suullisen perimätiedon mukaan enemmän miljonäärejä Pohjoismaihin kuin Nokia Suomeen. Niin euroissa kuin kruunuissa.

Valtaosin näistä Vesterbackan Peterin ja Anssi Vanjoen esille nostamista asioista vaietaan. Eikä myöskään kerrota koulujen oppikirjoissa. Kuin ei myöskään keskustella yliopistojen luennoilla. Joten voiko ”Suomi 100-vuotta” – juhlavuosi olla aikaportti kaikkien kannalta parempaan huomiseen? Kerrankin yhdessä ja samaan aikaan; yli media -, puolue-, ikä -, etujärjestö -, aate-, yhdistys –  ja varallisuusrajojen toimien. Hallitusohjelmasta huolimatta. Pankkien 1990-luvun pankkivangit ensi alkuun vapauttaen. Luottamusta oikeusvaltio-perustaan palauttaen.

Tämän Suomi 2017 – artikkelin Vesterbacka/Vanjoki – kuvakoosteen ja linkitysten myötä mielenkiintoisia sekä maksimaalisen julkisia keskusteluja odotellessa. Hyvää kesäaikaa ja mielenkiintoista syksyä kaikille Teille!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s