If – vahinkovakuutus kuuluu Sampo – konserniin. Sammon yksi suurimmista ulospäin näytetyistä osakkeenomistajista? Solidium eli Suomen valtion kautta me kaikki veronmaksajat. Tästä artikkelissa lähestymiskulmaa tuloksen teon taustoihin.
Kauppalehti Optio 2015/2013 – Tällainen mies on Eero Heliövaara
Muun muassa vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtajana toiminut Eero Heliövaara istuu nyt valtioneuvostossa avainpaikalla. Tuntien siten tarkasti vakuutuslääkärijärjestelmän mahdollisuudet tuloksen teossa. Riittävätkö halu ja sykkiikö omatunto riittävästi myös epäkohtien korjauksiin?
Ensin virallinen Sammon lehdistötiedote 10.2.2016. Sitten tilannekuvaa tuloksenteon taustoihin ja Ifin toimintaan; keskustan kansanedustajan kysymänä ja sdp:n ministerin vastaamana vuodelta 2005. Lopuksi ison kuvan katsausta vakuutusalalta 2016.
SISÄLLYSLUETTELO
Kirjoittajan sidonnaisuusselvitys artikkelin aiheeseen
Sampo – konsernilta ennätystulos vuonna 2015
Tilannekuvaa eduskunnasta 2005
Ison kuvan katsausta vakuutusalalta 2016 Suomesta
KIRJOITTAJAN SIDONNAISUUSSELVITYS ARTIKKELIN AIHEESEEN
Kirjoittajalla on omistuksessaan tällä hetkellä yksi Sammon osake. Lisäksi vuonna 2009 – 2013 osallistumiset Sammon yhtiökokouksiin, jossa kysymyksiä lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta konsernin johdolle. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet uskaltavat jatkaa tuota toimintaa epäkohtien esille tuomiseksi ja niiden korjaamiseksi.
Hyvää taustatietoa yhtiökokouksiin osallistumisesta internetistä:
yhden (1) osakkeen omistajien liike
SAMPO – KONSERNILTA ENNÄTYSTULOS VUONNA 2015
Sampo-konsernin vuoden 2015 tulos ennen veroja oli ennätyksellinen 1 888 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1 759 miljoonaa euroa. Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 564 miljoonaan euroon (1 179).
– Konsernin tulos ennen veroja parani kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna 2015. If ja Nordea raportoivat kaikkien aikojen suurimmat tuloksensa ennen veroja. Lisäksi Mandatum Lifen maksutulo kohosi uuteen ennätykseen, konsernijohtaja Kari Stadigh sanoo.
– Ifin yhdistetty kulusuhde oli yhtiön historian paras. Koko vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde aleni 85,4 prosenttiin.
Vahinkovakuutuksen vuoden 2015 tulokseen ja yhdistettyyn kulusuhteeseen sisältyy kaksi kertaluonteista erää (Ifin Norjan-toimintojen eläkeuudistus ja Suomen annuiteettien diskonttokoron alennus). Kertaluonteisista eristä puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde 86,5 prosenttia oli kaikkien aikojen paras. Vuonna 2014 yhdistetty kulusuhde oli 87,7 prosenttia.
Sammon hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 2,15 euroa osakkeelta. Vuodelta 2014 osinkoa maksettiin 1,95 euroa osakkeelta. Maksettavan osingon kokonaismäärä on 1,2 miljardia euroa.
Muut keskeiset tunnusluvut vuodelta 2015
* Osakekohtainen tulos oli 2,96 euroa (2,75). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos nousi 2,79 euroon (2,11).
* Konsernin oman pääoman tuotto nousi 14,0 prosenttiin (10,9).
* Osakekohtainen substanssi kohosi 23,79 euroon (22,63).
* Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 960 miljoonaa euroa (931).
* Sammon osuus Nordean vuoden 2015 nettotuloksesta oli 751 miljoonaa euroa (680).
* Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 181 miljoonaan euroon (163).
Näkymät vuodelle 2016
Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2016.
Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.
Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2016 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia.
Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.
Sammon vuoden 2015 tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsausta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto ovat nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos
Lähde: SAMPO OYJ lehdistötiedote 10.2.2016 klo 9.35
Sammon suurimmat osakkeenomistajat:
– HUOM! Ei näytä hallintarekisteröityjä osakkeita!
http://www.sampo.com/fi/osake/suurimmat-osakkeenomistajat/
TILANNEKUVAA EDUSKUNNASTA 2005
Toivottavasti tilanteet ovat muuttuneet ja kaikki lakisääteisesti Ifissä vakuutetut eivät joudu enää taistelemaan heille kuuluvista korvauksista vuosien ajan. Onhan tämän kirjallisen kysymyksen esittämisestä kulunut jo yli 10 vuotta.
Entä ovatko sdp:n ministeri Mönkäreen suulla annetut lupaukset epäkohtien korjauksista toteutuneet?
Kirjallinen kysymys KK 649/2005 vp – Rauno Kettunen /kesk
Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus
Eduskunnan puhemiehelle
Vakuutuslääkäreillä ei ole laissa määriteltyä virallista asemaa tehtäessä vakuutuspäätöksiä. Käytännössä kuitenkin vakuutuslääkärit ovat päättämässä esimerkiksi pysyvän vamman saaneiden ihmisten työkyvystä. Vakuutuslääkärin arvio esimerkiksi ihmisen työkyvystä, vamman vakavuudesta tai hoidon tarpeesta voi olla päinvastainen verrattuna monenkin erikoislääkärin antamiin lausuntoihin. Vakuutuslääkärin lausunto kuitenkin ratkaisee eläke- ja muut korvauspäätökset vakuutusyhtiössä.
Kansalaisilta on tullut useaan otteeseen palautetta siitä, että vakuutuslääkäreiden hylkäävät päätökset ovat lisääntyneet selkeästi viime vuosina.
Toisaalta on hylätty jo aiemmin hyväksyttyjä työkyvyttömyyspäätöksiä, vaikka kyseessä olisi pysyvästi työkyvyttömäksi todettu ja todistettu henkilö.
Toisaalta on tullut esille myös monia tapauksia, joissa vakuutusyhtiön korvausneuvottelija tai korvauspäällikkö on hylännyt hakijan lääkäri-, lääke-, matka-, hoito- tai muun korvauksen maksamisen.
Hylkäyspäätökset kohdistuvat usein henkilöihin, jotka iän, sairauden vakavuuden tai muiden syiden vuoksi eivät jaksa tehdä valitusta kielteisestä päätöksestä.
Valitusten lukumäärästä ei siis voi tehdä sitä tulkintaa, että valitettavia asioita olisi vähemmän.
Valitukset eivät tämän takia näy tilastoissa, koska virallisia valituksia ei tehdä.
Vakuutuksenottajan kannalta lakia ei kuitenkaan voida tulkita niin, että lähtökohtaisesti päätös on kielteinen ja myönteinen päätös saadaan vasta valituksen kautta.
Vakuutuslääkärit soveltavat lakia vakuutusyhtiöiden näkökulmasta siten, että vakuutuksenottajien oikeusturva vaarantuu.
Tämä myönnetään sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla.
Myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto on kiinnittänyt asiaan huomiota ja ottanut asian käsiteltäväkseen. Vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkäreiden lähtökohtana ei voi olla automaattinen hylkäyspäätös korvausasiassa, kuten palautteen mukaan nykyään usein tapahtuu. Korvausasiassa pitää kuunnella tarkemmin asiakasta hoitavia erikoislääkäreitä ja vakuutuksenottajaa inhimillisyys huomioon ottaen. Nykyinen käytäntö on vakuutuksenottajan asemaa heikentävä.
Valitukset ovat kohdistuneet erityisesti If-vakuutusyhtiöön. Valtio omistaa noin 11 % kyseisestä vakuutusyhtiöstä. Valtio ei voi sallia suuren yhtiön käyttävän hädänalaisia ihmisiä hyväkseen.
If on suurin vakuutusyhtiö Suomessa ja on todellinen vaara, että If-yhtiön käytännöt siirtyvät pienempiin yhtiöihin. Vakuutusyhtiön käytännöt ovat hyvän tavan vastaisia. Valtion tulisi ottaa kantaa asiakkaan hyväksi.
Vakuutusyhtiöiden tulot tulevat pääasiassa vakuutusmaksuista ja pörssisijoituksista. Vakuutusyhtiöiden suurin menoerä on korvaukset, joita turman sattuessa tapahtuu.
Vakuutusyhtiöiden käyttäytymiseen voi vaikuttaa se, että yhtiöiden tavoitteena on tehdä voittoa, ja mikäli esimerkiksi pörssisijoituksissa tulee tappiota, voidaan yhtiön tulosta parantaa hylkäämällä entistä enemmän korvaushakemuksia. Tätä asiaa on vaikea todistaa, mutta toisaalta kiristyneitä korvauskäytäntöjä voidaan tarkastella myös tutkimalla vakuutusyhtiöiden tuloksia ja tehtyjen sijoitusten tuottoa.
Vakuutusyhtiöt ovat ensi sijassa vahinkojen korvaamista varten, eivät pörssisijoittamista varten.
Käytäntöä ja lain tulkintaa on muutettava vakuutuksenottajan näkemystä nykyistä paremmin huomioivaan suuntaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy taatakseen vakuutusasiakkaiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun?
Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ryhtyy taatakseen vakuutuslääkäreiden puolueettomuuden suhteessa vakuutusyhtiöön ja vakuutuksenottajaan?
Nämä esille tuodut kysymykset koskevat erityisesti If-vakuutusyhtiötä, koska valtio on sen merkittävä omistaja.
Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005
Rauno Kettunen /kesk
* * * *
Ennen sosiaali-ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vastausta välikommentit:
Varoitamme vakuutuslääkärijärjestelmästä kokemusta omaavia:
– sisältää vakuutusyhtiöille kallellaan olevan virkamieskunnan ja ministerin näkemyksen
– kysymyksessä If – yhtiötä koskien esitettyyn; vastauksessa ei vastata mitenkään
Vakuutuslääketiede
– kansallinen ja yhdistystasoinen tieteenala, jota hallinnoivat sekä johtavat vakuutusalan kanssa; muun muassa Suomen Vakuutuslääkärien yhdistys ja Suomen lääkäriliitto.
– vakuutuslääketiede ei ole siten omatuntoon liittyviltä eettisiltä ja moraalisilta kiinnikkeiltään potilaan parasta ajava lääketieteen erikoisala.
– käytännössä vakuutuslääketiede on juridisten ja lääketieteellisten termien paperilla tapahtuvaa taitavaa sekoittamista toisiinsa.
– täyttävätkö vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkäreiden kohdalla pitkäkestoisen petosvakuuttamisen tunnusmerkit?
Hyvää taustatietoa aiheesta avoimesta internetistä:
kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä
* * * *
Sosiaali-ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vastaus kysymykseen:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Rauno Kettusen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 649/2005 vp:
Mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy taatakseen vakuutusasiakkaiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun?
Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ryhtyy taatakseen vakuutuslääkäreiden puolueettomuuden suhteessa vakuutusyhtiöön ja vakuutuksenottajaan?
Nämä esille tuodut kysymykset koskevat erityisesti If – vakuutusyhtiötä, koska valtio on sen merkittävä omistaja.
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Tapaturmavakuutus ja työeläke ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Voimassa olevien lakien mukaan oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen päättää ensiasteena asianomainen vakuutuslaitos. Sekä tapaturmavakuutusyhtiöt että työeläkelaitokset ovat lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanijoina velvolliset myöntämään hakijalle sen etuuden, joka hänelle lain mukaan kuuluu.
Vastaavasti vakuutuslaitokset ovat velvolliset epäämään etuuden, jos laissa säädetyt edellytykset eivät täyty. Etuudenhakijan oikeusturva on taattu oikeudella valittaa päätöksestä asianomaisiin muutoksenhakuelimiin, joiden antamien ratkaisujen tulee myös perustua lakiin.
Vakuutuslaitoksen tehtävänä on lain mukaan ratkaista, täyttääkö henkilö laissa säädetyt edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen tai tapaturmaeläkkeen saamiselle. Perustuslain mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentuloon muun muassa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja sairauden perusteella.
Vakuutuslaitos antaa hakijalle määrämuotoisen päätöksen hänen oikeudestaan toimeentuloturvaan. Vakuutuslaitoksen tehtävänä on kohdella kaikkia henkilöitä samalla tavalla kuin laissa edellytetään eli tasapuolisesti ja objektiivisesti.
Asiantuntijalääkärin tehtävä on varmistaa, että myös lääketieteellisesti arvostellen tämä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu vakuutuslaitosten päätöksissä.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina kokonaisharkintaan. Käytännössä päätöksenteko sosiaalivakuutusasioissa tapahtuu usean henkilön yhteistyönä. Vakuutuslaitoksen palveluksessa oleva lääkäri osallistuu kokonaisarvion tekemiseen hakijan selviytymisestä työelämässä yhtenä asiantuntijana lakimiesten, eläkkeenlaskijoiden, eläkeratkaisijoiden ja muiden hänen kanssaan samassa asemassa olevien asiantuntijoiden kanssa.
Työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä kyse ei ole päätöksentekoon osallistuneen vakuutuslääkärin tai kenenkään muun päätökseen osallistuneen yksittäisestä kannanotosta.
Vakuutuslaitoksen ratkaisut työkyvyttömyysmääritelmistä syntyvät eri alojen yhteisestä tietämyksestä ja yhteistyön tuloksena.
Kysymys työkyvyn arvioinnista oli esillä eduskunnassa vuoden 2005 alusta toteutetun suuren työeläkeuudistuksen yhteydessä. Eduskunta hyväksyi työntekijäin eläkelakiin (TEL 10 c §) ja muihin esillä olleisiin lakeihin seuraavan pykälän: ”Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa on osallistuttava yhden tai useamman laillistetun lääkärin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia”. Vastaavan sisältöisen muutoksen Eduskunta hyväksyi myös tapaturmavakuutuslakiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti myös lausunnossaan (StVM 11/2004 vp), että ”eläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden toiminta on tärkeä osa sitä menettelyä, johon luottamus eläkejärjestelmän toimeenpanoon perustuu”.
Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun ”lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella”, ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa ”nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella”.
Useimmiten potilasta hoitaneiden lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden näkemyserot johtuvat hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin erilaisesta tehtävästä työkyvyttömyyttä arvioitaessa.
Hoitavan lääkärin ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä edistämään potilaansa terveydentilaa, ja hän on asiantuntija potilaansa terveydentilan suhteen. Hoitava lääkäri arvioi potilaansa työkykyä ja tilannetta aina yksittäisen potilaansa kannalta eikä vakuutuslääkärin tavoin voi suhteuttaa potilaansa tilannetta muiden vastaavien eläkkeenhakijoiden tilanteeseen tai työkyvyttömyyttä arvioitaessa noudatettavaan yleiseen ratkaisukäytäntöön.
Tapaturmavakuutuksessa on lisäksi huomattava, että työtapaturmavakuutus on syyperusteista sosiaalivakuutusta. Tapaturmavakuutuslaki edellyttää, että korvauksia suoritetaan vain niiden vammojen ja sairauksien perusteella, jotka ovat syy-yhteydessä työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuneeseen tapaturmaan taikka ammattitautiin. Myös korvauksia koskevat edellytykset on määritelty laissa.
Esimerkiksi tapaturmaeläkkeen suorittaminen edellyttää, että henkilön työkyky on työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden takia alentunut vähintään 10 prosenttia.
Usein keskeinen osa yksittäisen työtapaturmakorvausasian käsittelyä on lääketieteellisen syy-yhteyden selvittely, toisin sanoen sen selvittely, onko sattunut työtapaturma voinut aiheuttaa tietyn vamman tai sairauden.
Korvausasian käsittelyyn kuuluu myös vahingoittuneen henkilön työ- ja toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi sekä vamman aiheuttaman haitan lääketieteellinen arviointi.
Näihin kysymyksiin vastaamiseksi ja päätöksen tekemiseksi tarvitaan vakuutusyhtiössä sellaista erityisasiantuntemusta, jossa yhdistyy sekä lääketieteen että sovellettavan työtapaturmavakuutuslainsäädännön tuntemus. Tällainen erityispätevyys on vakuutuslääketieteen erikoislääkärillä.
Vakuutuslääketiede on ala, jossa lääketieteellistä tietoa ja kokemusta sairauksien syntymekanismeista, seurauksista ja hoidoista sovelletaan mm. tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa määriteltyihin käsitteisiin.
Vakuutuslääkäri toimii sosiaalivakuutuslainsäädännön soveltajana vastaten ensisijassa eläkeratkaisua koskevasta lääketieteellisestä asiantuntemuksesta. Hänen tehtävänään on varmistaa, että lääketieteelliseltä kannalta keskenään samanlaiset tapaukset saavat samanlaisen kohtelun, kun samalla otetaan huomioon myös muut asian ratkaisuun lain mukaan vaikuttavat seikat. Vakuutetun oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että eläke- tai muun korvausasian ratkaisemiseen osallistuu muukin kuin vakuutettua hoitanut lääkäri.
Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin yhteistyö on erittäin merkityksellinen työkyvyttömyyden arvioinnissa ja ratkaisukysymyksissä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt huomiota työkyvyttömyyseläkepäätösten ratkaisukäytännön yhteneväisyyteen eri hakijoiden kesken, ja useita eri hankkeita asian parantamiseksi on tehty.
Työkyvyttömyyden arvioinnissa ja ratkaisukysymyksissä on yhdessä hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien sekä eri organisaatioiden kanssa toteutettu hankkeita, joiden avulla on parannettu lääkärinlausuntojen laatua ja hoitavien lääkärien osaamista työkyvyn arvioinnissa.
Tavoitteena on ollut löytää toimintatapa, jolla hakijaa hoitava lääkäri ja vakuutusjärjestelmässä päätöksentekoon osallistuva asiantuntijalääkäri voivat löytää yhteisen näkemyksen niistä tekijöistä, joiden perusteella työ- ja toimintakykyä arvioidaan. Samalla on koulutettu lääkäreitä ja myös vakuutuslääkäreitä ja asiantuntijoita ammatillisen kuntoutuksen osaamisessa.
Eri hankkeiden myötä on luotu muun muassa järjestelmällinen työkyvyttömyyseläkkeitä ja ammatillista kuntoutustoimintaa seuraava tunnuslukukäytäntö. Sitä arvioidaan sekä vakuutuslaitoksissa että Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyysasiain neuvottelukunnassa.
Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman yhtenäinen ja oikeudenmukainen työkyvyttömyyskäytäntö. Asia on vireillä parhaillaan myös Kansaneläkelaitoksen ja eräiden työeläkelaitosten välillä ja projektista tullaan todennäköisesti saamaan tuloksia vielä tämän vuoden loppuun mennessä.
Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 2005
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Lähde: Kirjallinen kysymys ja vastaus eduskunnan www – sivusto
ISON KUVAN KATSAUSTA VAKUUTUSALALTA 2016 SUOMESTA
Niin kuin sdp:n ministerin Mönkäreen antamasta, vuoden 2005, vastauksesta käy tätä vakuutusalan puolta omakohtaisesti tunteville selville; matkaa rakenneuudistuksista suurimpaan on paljon jäljellä.
Suomen suurin sanomalehti, Helsingin Sanomat, 27.2.2014, kiteytti yhden suurimmista rakenneuudistuksen tarpeista Suomessa näin:
”Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi.”
Eikä tuossa ollut vielä kaikki.
Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan jo fasismissa. Vielä, kun kuviossa ovat mukana samanhenkisyyttä huokuvat laillisuusvalvojat (kuten Finanssivalvonta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja eduskunnan ihmisoikeuskeskus) niin ollaankin Suomessa ja finanssialan fasismissa.
Pohjoismaisillakin mittareilla mitattuna; Suomessa on vielä pitkä matka sellaiseen demokratiaan, jonka perustana on avoin ja puolueeton oikeuslaitos. Härskein kuvio on luotu lakisääteisten vakuutusten piiriin. Yli kaikkien totuttujen puolue-, aate-, etujärjestö- ja yhdistysrajojen!
Onko tuo edellinen väittämä faktaa vai fiktiota?
Siitä onkin nyt hyvä saada viimein avoin julkinen keskustelu käyntiin. Pääministeripuolue keskustan ja suurimman oppositiopuolueen sdp:n vetäminä?
Saadaanko tästä Oikeusvaltio Suomi 2016 – artikkelista keskustelu käyntiin?
Myös Vakuutusmafia vallitsee Suomessa – artikkeli on tutustumisen arvoinen. Kyseessä on tarkkasilmäinen avaus perussuomalaisten leiristä vuodelta 2010.
* * * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 