Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa muutamia tärkeitä; Sääntö – Suomen 1/10 jaksossa, esiin tulleita väittämiä, koskien työssä tapahtuneita tapaturmia ja ammattitauteja.
Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä.
Toimittaja Jussi Heikelä tapaa Sääntö-Suomen 1/10 jaksossa tapaturmassa aivovamman saaneen Saara Auvisen, joka taistelee vakuutusyhtiönsä kanssa korvauksista. Aiheeseen liittyvää taustatietoa isosta kuvasta; saat tarvittaessa Suomi 2017 – blogin Yksittäistapaus – artikkelista.
Ovatko seuraavat ohjelmassa annetut vastaukset faktaa vai fiktiota?
Viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä edustaa Tapaturmavakuutuskeskusta (TVK), joka lakiin perustuen koordinoi ja valvoo tapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanoa. Samassa yhteydessä toimii tapaturma-asiain korvauslautakunta (tako), joka toimii nelikantaisesti ja paaluttaa korvauskäytännöt aina vakuutusoikeuteen asti. Takon toiminta tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti, kuten koko vakuutusoikeusjärjestelmän.
Tämän hetken kokoonpanon eli takon jäsenet löydät hakusanasetillä:
tapaturma-asiain korvauslautakunta STM 073:0/2017
Se sotketaan edelleen nelikantaisesti, kirjallisesti ja suljetusti toimivaan I asteen muutoksenhakulautakuntaan. Sen tämän hetken kokoonpanon löydät hakusanasetillä:
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta kokoonpano
Tv-nauhoitteesta tekstiksi puretut kohdat koskevat tapaturma- ja ammattitautilakia sekä syy-yhteyttä korvausten maksamiselle. Toivottavasti joku aiheesta kiinnostunut jaksaa ja purkaa myös ohjelmassa esiintyneiden Saara Auvisen ja neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuon osuudet tekstiksi talteen. Ovat tärkeä osa vakuutuslääkärikeskustelua.
(Tv-nauhoitteen aikajanalta 20:05 – 22:33)
Jussi Heikelä:
”Työtapaturmassa vammautuneen Saara Auvisen tapaus häiritsee minua. Vakuutusyhtiö ei suostu maksamaan korvauksia. Antaako Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valoa asiaan?
Viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Osaatko yhtään kertoo lukuja? Kuinka paljon korvaushakemuksia tulee vakuutusyhtiöille näistä tapaturmista vuosittain?”
Sanna Sinkkilä:
”Työnantajat tekee ilmoituksia vahinkotapahtumasta ja niitä korvattavia työtapaturmavahinkoja on semmonen 138 000 vuodessa, suunnilleen.”
Jussi Heikelä:
”Entäs sitten Sanna, nämä asiantuntijalääkärit, joita vakuutusyhtiöt käyttää, niin kuka palkan maksaa?”
Sanna Sinkkillä:
”Eli asiantuntijalääkäri on yleensä vakuutusyhtiöön työsuhteessa. Ja työsuhteessa sitten palkan maksaa se vakuutusyhtiö sille.”
Jussi Heikelä (21:02):
”Mutta tässä se tulee vähän se pukki kaalimaan vartijana. Se ilmiö, et jos mä oon vakuutusyhtiöllä töissä ja saan sieltä palkkaa, niin miksi mä tekisin ikinä mitään sellaista päätöstä, mikä oisi työnantajani vastainen?”
Sanna Sinkkilä:
”Kaikki yhtiöt noudattaa työtapaturma- ja ammattitautilakia. Ja siinä laissa on määritelty hyvin tarkkaan ne tilanteet, mitkä on korvattavia vahinkotapahtumia ja mitä korvauksia niistä maksetaan. Niin siinä ei ole niin kuin tulkinnanvaraa kyllä.”
Jussi Heikelä:
”Niin minä kyllä ymmärrän sen, että se on liiketoimintaa. Vakuutusyhtiöiden tehtävä on maksaa vähemmän korvauksia kuin mitä rahaa otetaan sisään. Se on se selvä asia.
Mutta sitten, että jos mulle ei siitä huolimatta, että mä oon ottanu kalliin vakuutuksen, makseta sitä korvausta sen vahingon sattuessa, niin onhan se katastrofi ja jollain toisella bisneksen saralla, niin jos mä maksan jostain ja mulle luvataan jotain ja jonka jälkeen se evätäänkin liittyen johonkin pykälään, niin se on petos!”
Sanna Sinkkilä:
”Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään siitä, että sen tapaturmavamman täytyy olla selkeessä, todennäköisessä lääketieteellisessä syy-seuraussuhteessa siihen tapaturmaan ja se on se kriteeri, mitä sekä vakuutusyhtiöt että tapaturmamuutoksenhakuelimet noudattaa ja tulkitsee sitä.”
Tv-nauhoitteen aikajanalla 21:45 alkaen seuraava teksti:
> Tapaturmalautakunta = tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (tamla)
”Vuonna tapaturmalautakuntaan tehtiin 4 460 korvauspäätöksen valitusta, joista hylättiin 79 %. Tamlan jälkeen asian voi viedä eteenpäin vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus ratkaisi 795 valitusta, hylkäämisprosentti oli 90%. Tämän jälkeen voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta vain KKO:n päätöksellä. KKO:ssa yli 90% valituksista kääntyi uhrin hyväksi.”
* * * *
Joten nämä seuraavat tilastoluvut tulee saada; nimikkeittäin, korvaussummittain ja yhtiöittäin avattuina julkisuuteen. Näin saadaan ensimmäistä kertaa julkisuuteen tieto siitä, että onko raha, miten merkittävä tekijä erilaisten vakuutuslajien korvauspäätösten hylkäämisessä. Tilastolukujen lähde on Kansan Uutiset 10.4.2018 – ”Vakuutuslääkäreiden tehtävä ymmärretään väärin – Ministeriö lupaa: Järjestelmästä tehdään läpinäkyvämpi.”:
”Tapaturmakorvaus- ja työeläkepäätökset”
22 900 hakemusta työeläkevakuutukseen alentuneen työkyvyn takia. Hakemuksista hyväksyttiin 72 prosenttia.
5 271 työeläkepäätöksestä valitettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK).
Valituksista 11 prosenttia muuttui hakijan eduksi.
1 035 ratkaisua työeläkeasioissa Vakuutusoikeudessa.
Ratkaisu muuttui 20 prosentissa.
128 000 hakemusta työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen.
94 prosenttia hyväksyttiin.
4 460 valitusta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan (tapaturmalautakunta).
12 prosentissa päätös muuttui.
745 ratkaisua tapaturma- ja ammattitautiasioissa Vakuutusoikeudessa. Ratkaisu muuttui 10 prosentissa.
Luvut ovat vuodelta 2016. Viime vuoden lukuja ei ole vielä vahvistettu.
Lähteet: ETK, Finanssiala, Tapaturmavakuutuskeskus, Vakuutuskeskus
* * * *
Aiheeseen ja isoon kuvaan liittyviä Suomi 2017 – artikkeleita:
> Vakuutuslääkäri- ja tilastotietojen julkisuuden tärkeydestä.
Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu maaliskuu 27, 2018
Valinnanvapaus 2
– Julkaistu maaliskuu 7, 2017
Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014
– Julkaistu lokakuu 1, 2016
* * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 