Seinäjoen arabikevät – dokumentista

Toukokuun lopussa vuonna 2019 Ylellä esitettiin Seinäjoen arabikevät-dokumentti. Dokumentin sisältö ja aihe olivat olleet kuuman julkisen keskustelun kohteena. Tässä bloggauksessa on poimintaa dokumentin esityksen jälkeisestä keskustelusta Docventures-ohjelmassa. Rajoittuen mobiiliflaijerin avainsanojen aiheisiin.

Vuoden 2016 sanavalinnat A-talkissa tarkoittivatkin 2019 ihan muuta.

Tässä ensin, vuonna 2016 sisäministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2012-2017 toimineen, Päivi Nergin puheenvuoro A-talkissa Tampereella tekstiksi purettuna.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg (ex-kd), 2.3.2016 Ylen turvallisuusilta:
”Suomi on siinä aivan kärjessä, et me tiedetään jokainen henkilö joka tänne on tullut ja minkälaisella taustalla hän on tullut. Ja me pystytään rekisteröinnin kautta näkemään sitä tilannetta minkä tyyppisiä ihmisiä meille tänne tulee.”

Virheitä tietysti sattuu meille kaikille. Joten tässä poimintaa Seinäjoen arabikevät – dokumentin jälkikeskusteluista. Mielenkiintoista seurata, nostaako jokin Suomen oppositiopuolueista tämän asiayhteyden esiin vuoden 2021 kuntavaalien sembaloissa?

Docventures: Seinäjoen arabikevät (12)
Kausi 6 | Jakso 12 | 2 h 34 min
”Docventures esittää Seinäjoen arabikevät -dokumentin. Riku ja Tunna keskustelevat vieraiden kanssa maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.”

Tekstiksi purku alkaa nauhoitteen aikajanan kohdasta 01:37:12 –

Tunna Milonoff: ”.. mutta tässä vaiheessa Päivi. Sä olit myrskynsilmässa sisäministeriön kansliapäällikkönä vuonna 2015. Millä mielin katsoit? Heräskö muistoja? Tai jopa tunteita?”

Päivi Nerg: ”No kyllä täytyy sanoa, että tunteita ennen kaikkea. Ja sellasia, että hetkinen mä elin sen niin ku kertaalleen taas. Koko sen 2015 syksyn. Ja siitä eteenpäin, että aika lailla täytyy sanoa, että on semmonen olotila, että meinas niin kun nousta tunteet pintaan ja jopa tippa silmään jossain kohti.”

Riku Rantala: ”Millasia tunteita?”

Päivi Nerg: ”No sekä semmosia, tavallaan voimattomuuden tunteita. Mutta toisaalta tunteita, että mä olen kokenut tän aikasemminkin. Sit semmosia ylpeyden tunteita. Meillä oli 190 vastaanottokeskuksen aivan upeata johtajaa. Niin kuin tässäkin nähtiin. Aivan upeita henkilöitä. Aivan upeita ihmisiä, jotka heittäyty niin kun siihen mukaan. Semmosia ihania kokemuksia. Aivan kun se yksi lasten luokka, kun ovi avattiin. Niin niitä minä koin itse siinä hetkessä. Siis tosi paljon.”

Riku Rantala: ”Niin varmaan aika moni katsoja allekirjoittaa, mun reaktion, joka oli, kun näki ton vastaanottokeskuksen johtajan Mujusen työssään, niin aika vähän naputtamista tulee mieleen. Myös tulee ajateltua, että miten itse olis tollasesta selvinny.

Pakko kysyy tässä kohtaa Päivi sulta yks kysymys, koska sosiaalinen media on sen nostanut sen aika montaa kertaa esiin.”

Päivi Nerg: ”Mä taidan arvata?”

Riku Rantala: ”Ehkä arvaatkin. Siis kysymys koskee sitä, että olet sanonut jossakin, että tän turvapaikkakriisin ..”

Päivi Nerg: ”.. A-talk ohjelmassa Tampereella.”

Riku Rantala: ”A-talk ohjelmassa Tampereella, että tiedämme näiden ihmisten taustat. Ja nythän me ymmärrämme kaikki, että eihän niitä kyllä tiedetty. Mitä tarkoitit?”

Päivi Nerg: ”Se on mielenkiintoinen, siis asia, josta olen eduskuntaa myöten, olemme saaneet vastata. Mitä minä olen tarkoittanut sillä sanonnalla, kun minä sanoin, että me tiedämme kaikkien taustat.

Kun minä, jos minä olisin valinnut sanani oikein, niin minä olisin sanonut, että me otimme joka ikisestä heidän sormenjälkensä. Jokaisesta valokuvat ja vertasimme niihin järjestelemiin, joita meillä on olemassa.

Mutta emme tietenkään tienneet kaikkien taustoja.

Mutta käytin väärää sanaa. Ja näin se menee.”

Riku Rantala: ”Siitä maksat yhä selvästikin.. kritiikkiä..”

Päivi Nerg: ”Kyllä maksan”

Riku Rantala: ”Tuota, oliks tässä jotain poikkeuksellista, että näiltä otettiin sormenjäljet? Oliko Suomi tässä asiassa…”

Päivi Nerg: ”Me oltiin ainoa Euroopan maa, joka siinä 2015 syksyn aikana teki tämän. Ainoa.”

Riku Rantala: ”Selvä ..”

Tekstiksi purkaminen loppuu aikajanan kohtaan 01:39:41

Tällä Docventures-ohjelman keskustelusta puretulla tekstillä on vuonna 2020 suuri yhteiskunnallinen merkitys. Muun muassa sen takia, että Päivi Nerg esittää tuossa poiminnan lopussa väitteen, jonka todenperäisyys on hyvä saada faktantarkistajien selvitykseen.

Eli oliko Suomi vuoden 2015 syksyllä HUOM! todellakin ainoa Euroopan maa, joka otti nuo Nergin kertomat tunnistetiedot jokaiselta maahan tulleelta pakolaiselta ja siirtolaiselta? Ja mikseivät muut Euroopan maat muka toimineet näin?

Asialla on iso merkitys. kun seuraava ja vuoden 2015 kaltainen pakolais- sekä siirtolaisaalto päästetään kulkemaan eri Euroopan maihin.

Asian tärkeys korostuu varsinkin nyt keväällä 2020, kun Päivi Nergiä on esitetty keskustan toimesta valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Valtiovarainministeriöhän linjaa pitkälti sen, että mihin asioihin rahaa Suomessa budjetin kautta annetaan ja mihin taas ei.

Eikä tuossa kaikki.

Tässä vuoden 2017 uutisessa sisäministeriössä kansliapäällikkönä toiminut Nerg kertoo, kuinka monta prosenttia Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista oli vuonna 2015 ilman henkilöllisyyden vahvistavia asiakirjoja?

”Sisäministeriön Nerg vastaa: Migri ei tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä” | Helsingin Uutiset 30.8.2017

”Maahanmuuttovirastolla Migrillä ei ole tietoa siitä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä turvapaikkaprosessissa, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

– Hakijat saattavat muuttaa antamiaan henkilötietoja turvapaikkaprosessin aikanakin. Jos Migri ei ole pystynyt luotettavasti selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, niin päätökseen tehdään asiasta merkintä (henkilöllisyys varmistamatta), Nerg kertoo haastattelussa sähköpostitse.

Nerg kertoo, että noin 70–80 prosenttia hakijoista saapuu Suomeen ilman passia tai muuta henkilöllisyyden vahvistavaa asiakirjaa.”

Nyt olisikin tärkeää tietää, että kuinka moni ilman henkilöllisyyden vahvistavia asiakirjoja ja turvapaikan saaneista on esittänyt Suomen viranomaisille todisteet todellisesta henkilöllisyydestään? Valeuutisten lisäksi Suomessa ja Euroopassa saattaa olla ratkaistavana kasvava valehenkilöiden synnyttämä turvallisuusongelma.

Uutistietojen mukaan keskustan ajama ja demareiden jarruttama Nergin virkanimitys valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi pysähtyi jälleen kerran.

”Kolmaskaan kerta ei sanonut toden – Ministeri Kulmuni hyllytti Päivi Nergin rahaministeriön kansliapäällikkökisassa” – Kainuun Sanomat 30.4.2020.

Ja tuo seisahdus voi olla hyväksikin, koska tarkennettavaa Nergin muissakin sisäministeriön kansliapäällikkönä, vuosina 2012 – 2017, antamissa lausunnoissa piisaa. Ilman näiden aiheiden kattavaa käsittelyä hallituspuolueet tarjoilevat loistavia syöttöjä oppositiopuolueiden lapoihin ja pelikirjoihin.

Miten suuren menokehykseen tämä hanke on synnyttänyt?

 

Kuntavaalit 2021 lähestyvät. Onko tuo Karjalainen – lehdessä vuonna 2016 mainittu asiakokonaisuus, nyt vuonna 2020 turvallisuusviranomaisten hallinnassa? Ihan oikeasti?

Entä tiedetäänkö edes heidän todelliset henkilöllisyytensä ja taustansa? Varsinkin, jos tuon kaltaiset paluumuuttajat ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina ja uusilla henkilöllisyyksillä?

Miten kaupungit ja kunnat sekä Kela ovat ratkaisseet tämän niiden vastuulle tulleen kustannusongelman, joka liittyy mahdollisten väärien henkilöllisyystietojen hyötykäyttöön eri sosiaalietuuksien käytössä Suomessa? Asia on hyvä selvittää nyt, ettemme joudu seuraavien pakolais- ja siirtolaisaaltojen yllättämiksi.

Entä voisiko pysyvästi maahan jääneissä ja työkykyisissä turvapaikanhakijoissa sekä työtä hakeviksi siirtolaisiksi statuksensa osalta siirtyneissä henkilöissä, olla hyvä reservi maataloutta, uutistietojen mukaan koronaviruksen takia vaivaavaan työvoimapulaan? Maatalousyrittäjien kannalta tuossa potentiaalisessa työvoimareservissä on se hyvä puoli, että heillä ei ole kiirettä Suomesta pois, jolloin työssä oppimisen kautta parhaat seuloutuisivat maatalousyrittäjien hyötykäyttöön. Varsinkin, jos heidän henkilöllisyyksiinsä ja taustoihinsa ei liity enää maaseudun asukkaisiin kohdistuvia turvallisuusriskejä, jolloin palkanmaksukin kohdistuu oikeille henkilöille.

Tässä kohtaa on tärkeää huomata se, että Suomen sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan sisäministeriön valtikka on tällä hetkellä vihreillä. Sisäministerinä toimii vihreiden Mari Ohisalo ja kansliapäällikkönä Kirsi Pimiä, jonka taustasta Yle Uutiset kertoi 23.1.2020 näin:

”Valtioneuvosto on nimittänyt sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, kertoo sisäministeriö tiedotteessa. Pimiä aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta ja kausi kestää viisi vuotta.”

– –

”Pimiän luonnehditaan olevan erityisen perehtynyt ihmisoikeuskysymyksiin.

Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo ministerin apuna ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Pimiän mahdollista valintaa arvioitiin jo etukäteen poliittiseksi virkanimitykseksi, koska Maria Ohisalo (vihr.) johtaa sisäministerinä ministeriötä ja Pimiällä on puoluetausta vihreissä.”

Tiedä, vaikka vihreiden ja vasemmistoliiton paineistamana, keskustan nuupahtamassa olevat valta-alueet saisivat vuosina 2020 – 2025, kokonaan uusilla ideoilla ja asenteella varustettuja maatalousyrittäjiä? Ruokahuollon omavaraisuus tarvinnee kasvavaa ja moniarvoista kansainvälistä vipinää myös maaseudulle? Minareettien halkoma maalaismaisema kertoisi maailmalle myös sen, etteivät etelän isoissa kaupunkiympäristöissä huonossa huudossa olevat keskustalaiset ole näkemyksissään, saati uskoissaan ultrakonservatiiveja.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Tätä Seinäjoen arabikevät – dokumentissa esiintyneille henkilöille nykyisin kuuluu:

”Seinäjoen arabikevät meni, mutta missä Shihab, Antti-Jussi ja Henrik ovat nyt ja mitä he ajattelevat dokumentista ja sen teemoista – Docventures selvitti!”
Julkaistu 28.5.2019

”Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden saapuminen yllätti Suomen ja Euroopan. Matti Reinikan ohjaama Seinäjoen arabikevät -dokumentti seuraa tapahtumia Seinäjoelle perustetun vastaanottokeskuksen johtajan, aktiivisen maahanmuuttokriitikon ja Irakista tulleen turvapaikanhakijan näkökulmista. Docventures tavoitti dokumenttielokuvan kolme päähenkilöä ja kuuli heidän mietteitään.”

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/28/seinajoen-arabikevat-meni-mutta-missa-shihab-antti-jussi-ja-henrik-ovat-nyt-ja
Linkki luettu 15.2020

Tuon linkin osoittaman sivun lopusta löytyvät nämä aiheeseen liittyvät linkit:

28.05.2019
Näin ihmiset hakivat turvapaikkoja eri puolilta Eurooppaa 2012–2019 – Tutki merkittävimpiä käänteitä Docventuresin kanssa!

Miten turvapaikanhakijavirrat Euroopassa kulkevat?

26.05.2019
Riku Rantala: Vastakkainasettelu on maahanmuuttokeskustelun harhaoppi, jota meidän kaikkien tulisi pelätä kuin ruttoa

28.05.2019
Kalle Kinnunen: Tänne ei saa tulla – Seinäjoen arabikevät sumentaa tosiasiat ja huhupuheet mössöksi

27.05.2019
Nyt puhuu Seinäjoen arabikevät -dokumentin ohjaaja Matti Reinikka: “Dokumentissa nostetaan kissa pöydälle, ja siinä on aihetta ja materiaalia lisäkeskusteluun”

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, maan tapa, Suomen ihmisoikeustilanne, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.