Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 1

Koronaviruspandemian myötä, olemme tämän bloggauksen julkaisun hetkellä tilanteessa, jossa kaikki ihmiskunnan tekemiset ja tekemättä jättämiset, vaikuttavat taas kerran, kaikkialla kaikkeen. Uudenlainen koronavirus ylittää näkymättömänä tartuntatautina, kohtuullisen tasapuolisesti eri liittovaltio- ja kansallisvaltiomallisten maiden, maa-, ilma- meri- ja valuuttarajat. Auki olevia kysymyksiä on koronaviruksen suhteen paljon, mutta aikaa myöden niihin saadaan varmasti tarkentavat vastaukset. Viimeistään vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Viikkojen ajan Suomessakin päällä olleet rajoitustoimet, koronatartuntojen hillitsemiseksi, ovat laittaneet pääministeri Marinin/sd. hallitusohjelman taloudellisen perustan uusiksi. Jopa niin isosti, että Suomen 1990-luvun lama-ajan pääministerin, Esko Ahon/keskusta, haastattelu Helsingin Sanomissa 25.4.2020 oli otsikoitu räväkästi: ”Lamapääministeri Esko Aho heittäisi jo hallitusohjelman roskiin”.

Hallitusohjelman sivun 150  vakuutuslääkärijärjestelmä täysremontti stopille?

Viidakkoradion tiedon mukaan koronaviruksen taltuttamisessa ensi vallalla ollut laumaimmuniteettistrategia olisi Suomessa toiminut, jos yhtenä jakokeskuksena toimineen Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Suomen matkustajasatamien kautta tulleet koronaviruksen levittäjät olisivat jakaantuneet tasaisesti ja jäljitettyinä ympäri Suomenmaan.

Jäljitys- ja rajoitustoimilla on tärkeä merkitys sille, että terveydenhuollossa olevien tehohoitopaikkojen määrä suhteessa väestömäärään saadaan riittämään. Koska suurin varmennettujen koronavirustartuntojen määrä on ollut ensi alkuun Uudellamaalla, niin koronavirustartuntojen takia Uusimaa laitettiin eristykseen. Ensimmäisenä Suomen maakunnista koronaviruksen takia. Historiallinen eristys suomalaisittain toteutettuna alkoi 28.3.2020 ja päättyi hallituksen pikapäätöksellä 15.4.2020.

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen aiempien kriisien kokemuksien hyödyntäminen?
Ruotsin malli voittamassa rahallisesti?
Faktaa vai fiktiota 2020-luvulla?
Tasavallan presidentti ratkaisijan rooliin?
Lainojen laskennalliset vakuusarvot romahtamassa?
Yhteiskuntarauhan testiajot käynnissä
Arvoissa kuten Wahlrooseissa on eronsa
Sitran tulevaisuusmallinnukset päivänvaloon

SUOMEN AIEMPIEN KRIISIEN KOKEMUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN?
Nyt, kun koronaviruksen kansanterveyteen liittyvät pahimmat uhkakuvat ovat jo osin Suomessakin tiedossa, niin myös kansantaloutemme piirissä tapahtuu. Kansantalouden tapahtumien osalta suomalaisen perinteen mukaisesti, osin piilossa. Vaikka kyseessä ei ole mistään rakettitieteestä.

Pitäisikö siis huolestua, kun Suomen oman 1990-luvun pankkikriisin jälkilaineet ja keskeiset henkilöt putkahtelevat taas lehtien kansiin ja sivuille? Harmi, ettei ainakaan toistaiseksi samoihin haastatteluihin oteta mukaan niitä yrittäjiä ja heidän läheisiään, jotka pystyisivät tuomaan haastatteluihin sen kolikon toisen puolen näkyviin. Esimerkiksi miten ja millä argumenteilla, monen isonkin ja vakavaraisen yrittäjän kompastuskiveksi tulleita valuuttalainoja myytiin? Entä miten pankit kertoivat niissä olevan korko- ja devalvaatioriskin suojaamisesta yrittäjille? Entä sopimusteksteissä?

Nyt ollaan taas, ainakin jonkin aikaa, ratkomassa nopeasti syntyneitä, mutta kuitenkin pitkään muhineita ongelmia ”yhdessä”. Kunnes lopullisen laskun maksajat on saatu lukittua tosiasioiden eteen, jolloin tapahtuu taas kerran nopea erkaantuminen eri venekuntiin, kupliin, kartanoihin ja kalaparviin.

Wahlroosin nerokas rahasampo ratkaisu raksuttaa myös 2020-luvulla.

Ei kuitenkaan syytä paniikkiin, vaikka Björn Wahlrooskin on kaivettu jo esiin. Hänellä on hallussaan paljon tärkeää, mutta piilossa pysynyttä hiljaista tietoa. Hän oli aikalaistietojen mukaan yksi keskeisiä arkkitehtejä, kun Suomen 1990-luvun pankkikriisiä ratkottiin.

Tuolloinhan parhaiten loppupeleissä pärjäsi se osapuoli, jolla oli härskimmät ja kekseliäimmät juristit sekä parhaimmat mediasuhteet. Ja yleensä se oli se osapuoli, jolla oli velkakirjat ja vekselit sekä niihin kohdistuvat takaussopimukset hallussaan. Sekä johtavien poliitikkojen, virkamiesten ja oikeuslaitoksen tuki takanaan. Eikä tuossa mitään. Tuolloin 1990-luvulla vain ei ollut bonuksena globaalia näkymätöntä, hajutonta, äänetöntä, mautonta ja kuitenkin hengenvaarallista tartuntatautia taklattavana.

Tämän hetkisten uutistietojen mukaan, kommunistisesta Kiinasta lähtöisin oleva, kaikille ihmisille erittäin vaarallinen tartuntatauti on laittanut, markkinointikielellä ilmaistuna, markkinatalouteen eli jatkuvan kasvun ja velkasuhteen periaatteeseen nojaavat yhteiskunta-, media-, puolue-, etujärjestö- ja valtiojärjestelmät kontalleen. Ainakin väliaikaisesti.

Aika näyttää, kuinka pitkään aikaa vertauskuvallinen konttausasento kestää, milloin ja minkälaisin mustelmin sekä raunioin, uuden kasvun rakentamiseen päästään? Toivottavasti täydelliseltä mahalaskulta vältytään. Ja myös koko ajan tapahtuva, henkinen kasvu eli virheistä oppiminen on sallittua.

Vaikka ei ole syytä paniikkiin, niin tilanne on koko yhteiskuntarauhan kannalta huolestuttava. On paljon kysymyksiä tulevasta, mutta vain vähän varmaa tietoa. Nyt otetaankin hyvin erilaisten ihmisten luottamuksesta mittaa. Samalla kertaa ratkaistavana ovat kansanterveyteen ja kansantalouteen liittyvät kansalliset ja globaalit haasteet. Yli uskonto- ja arvopohjien ulottuvina.

RUOTSIN MALLI VOITTAMASSA RAHALLISESTI?
Ainakin rahallisesti. Viidakkoradion tietojen mukaan myös 2020-luvun kriisien menossa voitot tulevat olemaan yksityisiä, mutta taloudellisesti laskettavissa olevat tappiot yhteisiä. Vastakkain asettelua ei tarvita, mutta sitä kuitenkin tehdään koko ajan. Tässä Ruotsin malli vastaan Suomen malli.

Näin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas kirjoitti Helsingin Sanomien mielipide sivulla 29.3.2020:


”Terveys ja talous eivät ole vastakkain. Ne ovat osa yhteiskuntaa, jossa elämme. Lama 1990-luvulla opetti rankalla tavalla, millaisen hinnan ihmiset joutuvat maksamaan talouden rajusta sukelluksesta.

Valtio on nyt keskuspankkien ohella se last resort, viimeinen linnake, joka pitää yhteiskunnan pystyssä. Mutta silläkin on rajansa.

– –

Ruotsi on valinnut erilaisen tien kuin Suomi tai moni muu maa. Kaupat, laskettelukeskukset ja koulut ovat toistaiseksi auki. Historia näyttää, mikä strategia toimi pandemiaa vastaan parhaiten. Väitän silti, että naapurimme selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana.

Suomi käpertyy koronakriisissä terveydenhuollon ongelmien ympärille, kun Ruotsissa poliitikot ja viranomaiset miettivät, miten yhteiskunta kestää epidemian. Tärkeimpiin kauppakumppaneihimme Ruotsiin ja Saksaan verrattuna Suomi on kriisin jälkeen velkaisempi ja entistä heikompi.” Lähde: Helsingin Sanomat 29.3.2020 – Suomi on saatava auki mahdollisimman pian – Emilia Kullas

Pitää muistaa, että historiallisista syistä, Ruotsin kansantalouden perusta on ollut aina Suomea vahvempi ja monipuolisempi. Eikä Ruotsilla taida olla näin isoja mörköjä hallituksen perinnetemppujen kaapissa?

FAKTAA VAI FIKTIOTA 2020-LUVULLA?
Toivottavasti vuonna 2020 mediassa äänensä saavat kuuluviin, myös 1990-luvun pankkikriisin tapahtumat omakohtaisesti kokeneet ja siitä ansiokkaasti kirjoittaneet henkilöt. Tässä muutamia poimintoja isoa kuvaa koskien:

Salainen pankkituki – ei vieläkään tutkittua tietoa
– tiistai 5. marraskuuta 2013
http://naskinen.blogspot.com/2013/11/salainen-pankkituki-ei-vielakaan.html
Linkki luettu 28.4.2020

Koiviston konklaavi
– Julkaistu 20.1.2015
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi
Linkki luettu 28.4.2020

SUOMEN TRAGEDIA .. tästä kansan ahdinko alkoi – 24.9.2017
https://www.promerit.net/2017/09/suomen-tragedia/
Linkki luettu 28.4.2020

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle
– perjantai 28. kesäkuuta 2019
http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html
Linkki luettu 28.4.2020

Toivottavasti nuo lähihistoriamme tapahtumat eivät toistu. Tai, jos toistuvat, niin edes lähihistoriassamme tapahtuneista asioista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä.

TASAVALLAN PRESIDENTTI RATKAISIJAN ROOLIIN?
Haluttiinpa tai ei, niin silloin tällöin toistuva omaisuuksien uudelleen jako ei ollut kansantalouden kannalta tarkasteltuna ihan pikku juttu. Yksilötasolta tarkasteltuna esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on hyvää tietoa 1990-luvun tapahtumista. Esimerkiksi hyvin erikoiselta vaikuttavasta Aktiv-Hansa operaatiosta.

Uutistietojen mukaan koronaviruksen aiheuttama pandemia jyllää maailmalla vielä kuukausien ajan, ellei jopa vuoteen 2022 asti. Armottomasti yli varallisuus- ja ikärajojen. Kansantalouden laskennalliset arvot tulevat saamaan monissa kohdin uudet tosielämään perustuvat arvot. Ainakin vähäksi aikaa.

Iso kuva koronaviruksen vaarallisuudesta ja muuntautumiskyvystä tarkentuu pikku hiljaa. Toimivaa rokotetta koronavirukseen tutkitaan ja kehitetään kuumeisesti. Viranomaiset ja tiedotusvälineet parantavat toimiaan tiedottamisen ja uutisoinnin suhteen. Virheitä on varmasti tehty, mutta avainasia lienee se, että pitääkö esimerkiksi 1990-luvun pankkikriisin hoidossa tehtyjä virheitä Suomen kansantalouden saralla toistaa? Siksi on erittäin tärkeää, että tietoa vanhoista asioista ja tapahtuneista sekä annetuista lupauksista on tuoreena päättäjiemme lähimuisteissa.

Tasavallan presidentti, ex-pääministeri ja ex–oikeus-/työministeri tehotrioksi 2020?

Nimittäin. Ensimmäinen vessapapereiden hamstrausaaltohan nähtiin jo Suomessakin. Miten käy Suomen vakaaksi kehuttujen finanssi- eli pankki-/vakuutusjärjestelmien, jos vessapaperin hamstrauksesta siirrytään isosti myös setelirahan hamstraukseen? Tai talletusten ulosnostoon?

Toivottavasti käteisen hamstrausta eli talletuspakoa pankeista ei nähdä tällä kertaa. Ainakaan Suomessa.

Syytä paniikkihan ei tältä osin ole. Kunhan kansalaisten pankki- ja luottokorttien saldoilla riittää höylättävää taikka hipaistavaa, joka on myös varmin tae yhteiskuntarauhan vakauden jatkuvuudesta Suomessa.

LAINOJEN LASKENNALLISET VAKUUSARVOT ROMAHTAMASSA?
Lähikuukaudet näyttävät heilauttaako koronavirus kansallisten ja maailmanlaajuisesti toimivien pankkien välisen luottamuspulan aivan uusiin sfääreihin! Yksi hiljainen markkinoilla singahteleva vaaransignaali liittyy kiinteistöjen vakuusarvoihin. Jonka pohjalta erilaiset velkarahaan perustuvat rahastot ja velkakirjamarkkinat toimivat.

Unohtamatta korkean korkovaatimuksen, käteisrahoituksen ja etenkin niin kutsutun harmaan rahan tuottovaatimuksia. Yhteiskuntarauhan kannalta erittäin tärkeitä asuntolainamarkkinoita unohtamatta. Ja veroparatiisi käsitteen alle kytkeytyviä, erittäin vaikutusvaltaisia pimeyden voimia väheksymättä.

Pieni uutinen, jonka puuttuminen HS – digilehdestä herätti huomion!

Toivottavasti suomalainen media uskaltaa ja saa kertoa, mistä kaikesta koronaviruksen ympärille kietoutuvista valtataisteluissa ja syy-yhteys kytkennöissä onkaan kysymys? Niin kansanterveyden kuin kansantalouden saralla. Yhtä toimivaa pikalääkettä tai pikalääkkeiden yhdistelmää ei taida olla kenelläkään tähän koronakriisiin tarjolla? Ei edes opposition perussuomalaisilla, kristillisillä, Liike Nytillä tai kokoomuksella.

YHTEISKUNTARAUHAN TESTIAJOT KÄYNNISSÄ
Erilaisia salaliittoteorioitahan on nyt sosiaalisen median ilmatila sakeana, joten toivottavasti päättäjämme jaksavat ja uskaltavat taklata niitä nyt tehostetusti. Kansantaloushan ei voi voida hyvin, jos kansanterveys kyykkää pitkäksi aikaa.

Aidosti yhdessä toimien; yhteiskuntarauha säilynee ainakin Suomessa ja suomalaisten keskuudessa vakaalla pohjalla. Kunhan ainakin ruokaa, lääkkeitä, polttoaineita, alkoholia ja tupakkaa eri muodoissaan on riittävästi saatavilla. Eikä niiden hintoja ja veroja lähdetä hallituksen toimesta nostamaan liikaa.

”Suomen Pankin Olli Rehn varoittaa ..” – Kauppalehti 19.3.2020

Toivottavasti globaalisti ja reaaliajassa toimivan finanssialan sisällä ei hötkyillä eikä lähdetä vetämään toisia höplästä. Libor-korkoihin liittynyt luottamuspula on toivottavasti finanssialan valvojien ja keskuspankkien tuoreessa muistissa sekä hallinnassa. Toivottavasti myöskään euromaiden, Kiinan, Saudi-Arabian, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Japanin talouselämän toimijoiden välille ei pääse kehittymään uutta luottamuskriisiä.

ARVOISSA KUTEN WAHLROOSEISSA ON ERONSA
Muistatko vielä tämän?

Ylen katsojat olivat kuulemma vuonna 2014 pyytäneet Björn Wahlroosia luettelemaan kolme hänen elämänsä tärkeintä arvoa. ”Rehellisyys, tehokkuus ja perhe”, kuului vastaus. Eikä tuossa mitään.

Omat arvot eivät voikaan olla kansalaisten kanssa yhteisiä, jos tavoitteena on pelastaa oma ja luotettujen henkilöiden miljardibusiness.

Joten. Wahlroosin Björniä ja hänen; edelleen tosiasiallisesti, johtamansa ekosysteemin valtavaa vaikutusvaltapotentiaalia ei kannata väheksyä. Heillä on edelleen valtavasti, niin sanottua finanssiasioiden hiljaista tietoa ja valtaa hallussaan. Ratkaisevaa lienee 2020-vuosikymmennellä se, että keiden hyväksi he sitä, 2020-luvun kriisien taklauksessa, tällä kertaa käyttävät? Oman ja lähipiirinsä talouksien sekä valta-asemien pönkittämiseen vai yhteiseksi mainostetun kansantalouden ja kansanterveyden pelastamiseen?

Näin Yle uutisoi 28.3.2020 klo 19.14:
Finanssivalvonnalta suositus pankeille

”Finanssivalvonta suosittaa valvomiaan pankkeja pidättäytymään voitonjaosta. Euroopan keskuspankki EKP antoi vastaavan suosituksen perjantaina suorassa valvonnassa oleville pankeilleen.

Suosituksella pyritään turvaamaan suomalaisten pankkien kykyä tukea reaalitaloutta yritys- ja kotitalousrahoituksella koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vaikutusten helpottamiseksi.

Finanssivalvonta suosittaa pidättäytymään voitonjaosta lokakuun alkuun asti.

Viime viikon tiistaina Finanssivalvonta päätti laskea suomalaisten luottolaitosten pääomavaatimuksia. Arvion mukaan Finanssivalvonnan päätös lisää suomalaisten pankkien luotonantokykyä arviolta 52 miljardilla eurolla. Päätösten todelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin luotonantajien omasta toiminnasta.

Finanssivalvonta on sanonut seuraavansa tarkasti, että kevennykset menevät talouskriisin vaikutusten lieventämiseen eivätkä osinkojen tai tulospalkkioiden maksuun.” Lähde: Yle – STT 29.3.2020

Ratkaisevaa on tietysti se, että kuinka isot moraalikäsitysten erot yksilö- ja yritystasolla voi jatkossa vallita? Suomessa? Maailmalla?

”Globalisaation suunta ei käänny, ennustaa Björn Wahlroos”
Lähde: Talouselämä 31.3.2020

Lainaus alkaa.

Talouslehti Financial Times aloitti viime vuonna keskustelun kapitalismin uudistamisesta. Lehden ohjelmalinjauksen mukaan kapitalismissa täytyy olla muitakin arvoja kuin omistaja-arvo.

Wahlroos sanoo, että yksilöillä on omat eettiset arvonsa, perhearvonsa ja uskontonsa. Maailmassa on paljon muitakin arvoja kuin omistaja-arvo.

”Yhtiön koko idea on se, että ne muut arvot jätetään yksilöille. Silloin kun ihmiset perustavat yhtiön tai sijoittavat siihen rahaa, yhtiöllä on vain yksi keskeinen tavoite: se, että sinne sijoitettua varallisuutta hoidetaan mahdollisimman hyvin ja sitä hoidetaan vain yhtiön omistajien ja velkojien ehdoilla, tietenkin noudattaen kaikkia lakeja ja säännöksiä.”

Wahlroosin mielestä tämän pitäisi olla aivan itsestään selvää.

– –

Eli kapitalismi ei mielestäsi kaipaa uudistamista?

”Kapitalismi kaipaa aina uudistamista, mutta mitään perinpohjaista muutosta se ei kaipaa.”

Lainaus loppuu.

SITRAN TULEVAISUUS MALLINNUKSET PÄIVÄNVALOON
Joten aika näyttää, kenen käteen jää koronakriisin aiheuttaman kansantalouskriisin Svarte-Björn?

Mitä mieltä kansantalouden isosta kuvasta on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies Jyrki Katainen?

Nimittäin. Entäs, jos kommunistista kapitalismia menestyksellä hyödyntänyt Kiina ja kiinalaiset; muuttavat nopeutetusti toimintatapojaan entistä avoimempaan, yksilöt ja ympäristön huomioivaan suuntaan? Kuinka käy markkinatalousmaiden, jotka eivät saa kasvavien tartuntatautiriskiuhkien takia enää rajattomasti ulkomaista ja halvempaa työvoimaa käyttöönsä sekä Kiinassa olevaa valmistuskapasiteettia käyttöönsä? Esimerkiksi pitkäkestoisten tai kausiluonteisten katu- ja ruohonjuuritason työ- ja valmistustehtävien hoitamiseksi.

Tietotekniikan valmistamisessa ja kauppaamisessa, 2000-luvun applelainen sanonta kuuluu vapaasti suomennettuna: ”Se mikä Kiinassa maksaa valmiina tehtaanportilla 10 dollaria, niin se kannattaa toistaiseksi vielä myydä Amerikoissa 1 000 dollarilla.”

Joten tule tulevaisuuden sommittelussa apuun Jyrki. Ja ota Rommakkaniemen Juha messiin. Nyt on nimittäin kaikkien puolueiden ja etujärjestöjen ultraliberaaleilla oiva tosielämän näytön paikka.

Pysyvästä ylituotantolaman purkamisesta on tullut myös globaalisti yhteinen asia.

Varsinkin nyt, kun kaikki maailman maat tarvitsevat esimerkiksi koronavirustartuntojen leviämisen estämisessä, riskiryhmiin ja terveydenhoitohenkilökuntaan kuuluvien suojaamisessa sekä kasvosuojia ja muita suojavarusteita samaan aikaan. Valtavia määriä. Kysynnän ylittäessä, ainakin hetkellisesti, moninkertaisesti koko maailman valmistuskapasiteetin, koska myös kaikkien ihmisten käyttöön tulevista kasvosuojista on pulaa.

Joten tämänkin bloggauksen tietojen valossa on erittäin tärkeää, että Suomeen saadaan luotua avoimuusrekisteri, jonka avulla lobbaajien vaikutusjälki kuhunkin yhteiskunnallisesti tärkeään asian suhteen voidaan aina tarvittaessa jäljittää. Niin sanomisten, vaikutusten kuin lausuntojen suhteen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, kansalaisjärjestöt, politiikka, potilasjärjestöt, talouselämä Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.