Sitten savolaisittain mitattuna; lyhyesti työeläkejärjestelmän lainsäädännöstä ja kirjallisesti sekä suljetusti toimivasta muutoksenhausta. Tässäkin kuviossa eläkeyhtiö tai – laitos voittaa halutessaan aina. Kuten tapaturma- ja ammattitautiasioissa.
Miten toteutuvat vakuutusalalla perustuslain takaamat ihmisoikeudet ja oikeusturva?
Kuinka asiat hoituvat, jos työeläkejärjestelmässä vakuutettu henkilö vammautuu ja/tai sairastuu pysyvästi? Mutta eläkeyhtiö kiistää korvausvelvollisuutensa, esimerkiksi täysimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Ilman tosiasiallisia perusteluita.
SISÄLLYSLUETTELO
Tilannekuvaa vuonna 2006
Työeläkelain 105 a §
Työeläkelain 40 §
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (TAMLA)
Vakuutusoikeus (VAKO)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)
Hylättyjen päätösten rahallinen arvo eläkeyhtiöille
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tilastoja 2002-2015
TELK:n vuosittaiset kustannukset
TAMLA:n vuosittaiset kustannukset
Vakuutusyhtiöistä riippumattoman tuomioistuimen kappalehinta
TILANNEKUVAA VUONNA 2006
Tältä tilanne, oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen, näytti lukujen valossa yli 10 vuotta sitten:
– Lanttia heittämällä työkyvyttömyyseläkkeelle? –
maanantaina, syyskuuta 11, 2006
Toivottavasti edes juridisen alan työnsä puolesta erinomaisesti tunteva suomalaisten journalistien Oikeustoimittajat r.y pääsee avoimesti tutustumaan näihin nk. erityistuomioistuimissa vallitseviin ”vakuutuslääketieteen tiukkoihin kriteereihin.”
….vai pitääkö tässä asiassa ruveta laskemaan jo ulkomaisen avun varaan….
Voitto Koskenmäki kiteytti mielestäni koko nykyjärjestelmän ongelman sosiaalivakuutuksissa mielipidekirjoituksessaan (HS 19.6.06) erinomaisesti: ”Mitä enemmän asian kanssa vitkutellaan, sitä enemmän asiakkaan elinajanodote pienenee.”
Kansliapäällikkö Pirjo Åkesson kertoi vastineessaan (HS 30.6.06), että eläkeasioiden valituksissa eläkeyhtiöt oikaisevat niistä itseoikaisumenettelyn kautta 10%.
Hänen edustamansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta oikaisee eläkeasioiden valituksista 15%.
Vakuutusoikeuden tiedottajalakimies Tarja Rantahäli kertoi omassa vastineessaan (HS 28.6.06), että hänen edustamansa vakuutusoikeus oikaisee eläkeasioita koskevista valituksista 20%.
Sitten piristävä annos plus-merkkistä kansanmatematiikkaa:
10%
15%
20%
– – – –
45%
Eli pikaisella peruslaskutoimituksella eläkeyhtiöistä ulos lähtevistä hylkäävistä päätöksistä 45% on väärin perustein tehtyjä jo alun alkaen!
Ja kyseiset luvut on poimittu sentään Suomen suurimman sanomalehden sivuilta ja ne perustuvat viranomaisten itsensä ilmoittamiin lukuihin. Eikö tämä kaikki kerro jo sen, että vallitseva käytäntö on avoimesti läpimätä?
Ja eikös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole antanut näistä olemassa olevista ongelmista jo langettavia tuomioita Suomelle? Ja järjestelmään ei ole tehty vieläkään mitään korjauksia niiden pohjalta, vaikka julkisuudessa mieluusti väitetään koko ajan ihan muuta.
Lähde: Oikeusturvan ajankuva – blogi > Lue lisää osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.fi/2006/09/lanttia-heittmll-tykyvyttmyyselkkeelle.html
TYÖELÄKELAIN 105 a §
Vakuutusala vakuuttaa vain noudattavansa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja vakiintuneita oikeuskäytäntöjä. Joita se on itse ollut tekemässä ja muovaamassa.
Aiemmin epäkohtien korjaamisessa on edetty näin. Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Kiitos sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012), tapahtui pienen pientä edistystä. Hylkäävä etuuspäätöshän on pitänyt jo aiemminkin lakien mukaan perustella. Nyt tuo vaatimus tosiasiallisten perustelujen antamisesta on kirjoitettu sisään muun muassa työntekijän eläkelakiin:
105 a § (7.11.2014/870)
Päätöksen perusteleminen
Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään.
Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Lähde: Työntekijän eläkelaki – Finlex
* * * *
HUOM! Laissa ei mitään sanktioita, jos eläkeyhtiö tai – laitos jättää hylkäävän päätöksensä perustelematta. Niin se oli sitten siinä. Ainakin toistaiseksi.
Sitten vakuutuslääkärin rooliin työeläkelainsäädännössä:
40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin.
Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Lähde: Työntekijän eläkelaki – Finlex
* * * *
HUOM! Tutkiva/Hoitava lääkäri antaa lausuntonsa tiedot ”kunnian ja omatunnon kautta oikeaksi vakuuttaen” sekä allekirjoituksellaan vahvistaen.
Vakuutuslääkäri voi merkitä kantansa käsittelijä- ja lääkärikansioon lyhimmillään sanalla ”EI”.
Joten verrattuna potilasta tutkiviin/hoitaviin lääkäreihin; vakuutuslääkärit ovat toimineet ja toimivat, pitkäkestoisesti perustuslain (6§) yhdenvertaisuuspykälän vastaisessa tilassa. Laillisuusvalvojien jatkaessa vakaata vaikenemistaan.
TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA (TAMLA)
Lämpimät kiitokset tästä kohta seuraavasta Työeläke-lehden jutusta vinkanneelle. Kyseessä on kirjallisesti ja suljetusti toimivan sanahirviön eli vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmän osa. Joka myös on toiminut perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisessa tilassa vuosikymmenten ajan. Ainakin näin asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna.
Ensin vertailua toisesta vastaavasti toimivasta I asteen lautakunnasta eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (TAMLA):
Apua lisää
Julkaistu maaliskuu 26, 2014
”Tässä seuraavaksi Apu-lehdestä isosti esiin pompannut asiakokonaisuus. Huippukirurgi Ilkka Tulikoura ”Vakuutusyhtiöt maksavat lääkärit puolueellisiksi”
SISÄLLYSLUTTELO
Ylijohtaja Antilan väittämät purettuina tekstiksi
Tietopyyntö Twitterissä ministeriölle ja Eläketurvakeskukselle
Komitean kokoonpanot, sidonnaisuudet ja EIT asiakirjat
Päivitys 3.4.2014 – Pyydettyjä tietoja odotetaan edelleen
Komiteanmietintö – sivu 25 – Puolueettomuus
Aihekokonaisuuteen liittyvien ydinkysymysten TOP-3
Etu – ja työmarkkinajärjestöjen vallankaappauksesta 2006
Tässä ensin tuosta Apu-lehden jutusta poimittu erittäin mielenkiintoinen lainaus. Saadaanko sen avulla kaikilta osin viimein vastaukset siihen, että onko Suomen kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä laillinen? Muidenkin kuin vakuutusalan ja vakuutusalaan kallellaan olevien virkamiesten sekä laillisuusvalvojien mielestä. Klikkaamalla koostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana.”
Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/03/26/apua-lisaa/
HUOM!
Artikkelin Komitean kokoonpanot, sidonnaisuudet ja EIT asiakirjat – kohtaan liittyen. Tilanteesta on selvinnyt tähän mennessä. Oikeusministeriö ohjasi tietopyynnön sosiaali- – ja terveysministeriöön. Sieltä tähän mennessä saadun tiedon mukaan Apu-lehdessä mainituista EIT:n kanssa käydyistä ja TAMLA:n rahoitusmallista (vakuutusyhtiöt maksavat vuosittaiset kustannukset) koskeneista neuvotteluista ei olekaan saatavilla asiakirjoja. Neuvottelut ovat olleet pelkästään suullisia eikä niistä ole saatavilla asiakirjoja. Jatkokysymyksiin milloin ko. suulliset neuvottelut käytiin ja keitä henkilöitä siihen osallistui. Tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä sen suuntainen, kylläkin valituskelpoinen, päätös, ettei heillä ole ko. tietoja.
VAKUUTUSOIKEUS (VAKO)
Ja sitten molempien lautakuntien yläpuolella olevasta vakuutusoikeudesta:
Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014
Julkaistu lokakuu 1, 2016
”Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Vako” artikkelista.
Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus?
SISÄLLYSLUETTELO
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2015
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2014
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2015 ja 2014 lähdemateriaalit
JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.
On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Suullisen perimätiedon mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 prosenttia valituksista.
Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.”
Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/01/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2015-ja-2014/
Jotain saattaa olla vireillä vakuutusoikeuden toimintojen suhteen:
Ministeri Lindström: Selvityshenkilö tarkastelemaan vakuutusoikeuden käytäntöjä > Oikeusministeriö 27.9.2016 13.57 – Tiedote
”Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on asettamassa selvityshenkilöä, jonka tehtävänä on selvittää vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan. Lisäksi selvitetään käytäntöjä asiantuntijalääkärinlausuntojen pyytämisessä ja lausuntojen vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan.”
Esteeksi todellisille parannuksille saattaa tulla se, että yhtään vakuutusoikeuteen ja vakuutuslääkäreihin liittyvää asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan 2015. Eikä viidakkorummun välityksellä ole liikkunut tietoja siitä, että perussuomalaisten hallituskumppanit, kokoomus ja keskusta ekosysteemeineen suostuvat potilaan/vakuutetun oikeudellisen aseman parantamiseen.
Tosin on syytä muistaa, että vakuutusoikeutta on ”parannettu” jo useasti aiemminkin. Eri vuosikymmenillä tapahtuen ja useiden hallitusten toimesta. Näin oikeusministeriö viestitti aiheesta vuonna 2009:
Työryhmä 20.8.2009: Vakuutusoikeuden käsittelyaikoja nopeutettava ja oikeudenkäynnin läpinäkyvyyttä parannettava – Oikeusministeriö
”Vakuutusoikeuden pitkittyneitä käsittelyaikoja halutaan lyhentää. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten luottamusta tehtyihin päätöksiin parantamalla vakuutusoikeuden päätösten perusteluja sekä lisäämällä vakuutuslääketieteellisen arvioinnin avoimuutta.”
Ei tapahtunut korjauksia tuolloinkaan, vaikka lupauksia korjauksista annettiin vihreidenkin oikeusministerin suulla. Joten odoteltaessa todellisia korjauksia tapahtuvaksi; etenkin valittajan/vakuutetun asemaan, niin tehdään virtuaalinen tarkistuskäynti I asteen lautakuntaan työeläkeasioissa.
TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA
Tämä seuraavan lainauksen kohteena oleva Työeläke – lehti kustannetaan yhteisistä eläkevaroista. Kyseessä on yksi vakuutusalan viestintä- ja propagandavälineistä, joissa esitellään niin sanottua virallista todellisuutta.
Seuraavassa jutussa on hyvä esimerkki siitä, minkälainen on lakisääteisen vakuutusalan pitkäaikainen apparatsikki (linkki korjattu ja päivitetty 29.11.2021) taustoiltaan ja kuinka hän asioita kertoo. Älkää antako ulkonäön tässäkään asiassa pettää.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa johtava Olli Puustinen sanoo, että eläkelaitoksilla on vielä parannettavaa etuushakemusten hylkäysten perusteluissa.
Lähde: TYÖELÄKE – LEHTI 5/2016 TAPASIMME – – sivut 22-24
KUKA?
Olli Puustinen
Työ: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja vuodesta 2010
Ikä: 62 vuotta
Koulutus: varatuomari
Aiempi työura: 35 vuoden kokemus päätöstuotannossa muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa. Siirtyi TELK:iin vakuutusoikeuden eläkeosaston johtajan paikalta.
Perhe: aviopuoliso ja collie-koira, 2 lasta ja 3 lastenlasta
TEKSTI: MATTI REMES
KUVAT: VEIKKO SOMERPURO
TAPASIMME OLLI PUUSTISEN – ENTISTÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
”Vakuutetulla tulee olla aina oikeus saada kattavasti perusteltu päätös.”
Tosimiehen puhetta? Vaiko kovapalkkaisen paperitiikerin rahinaa?
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja Olli Puustinen nostelee työhuoneessaan isoja ja raskaita asiakirjalaukkuja. Ne ovat täynnä papereita, jotka liittyvät eläkelaitosten etuuspäätöksiin tyytymättömien kansalaisten valituksiin.
TELK käsittelee muutoshakemukset kuudessa jaostossa, joissa on 5–6 jäsentä. Alkuperäiset asiakirjat kiertävät jaoston jokaisen jäsenen luettavana ennen ratkaisevaa istuntoa.
– Kaikki tämä vaatii valtavaa paperirumbaa. Tarvitsemme esimerkiksi lähettifirman kuljettamaan asiakirjoja ympäri kaupunkia.
Puustisen mukaan käytäntö on pysynyt samana koko TELKin 54-vuotisen olemassaolon ajan. Nyt edessä on kuitenkin iso muutos.
– Tavoitteemme on ottaa käyttöön digitaalinen järjestelmä syksyllä 2018. Paperipinot katoavat, kun lautakunnan jäsenet voivat lukea kaikki asiakirjat omilta päätteiltään.
PERUSTEELLINEN MUUTOS TYÖTAPOIHIN
TELKiin kuuluu päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa ja 28 sivutoimista jäsentä. Jäsenistö koostuu lääkäreistä sekä työeläkeasioita, työelämää ja työmarkkinoita sekä yrittäjätoimintaa ja maatalousyrittämistä tuntevista asiantuntijoista.
TELKin toimistossa asioita käsittelee 39 toimihenkilöä.
Digitalisaatio muuttaa perusteellisesti myös lautakunnan työskentelytapoja.
Tuleva sähköinen järjestelmä helpottaa esimerkiksi lisäselvitysten hankkimista ja asianosaisten kuulemista käsittelyprosessin aikana.
Suunnitteilla on esimerkiksi asiointitili, jossa muutoksenhakija pääsee pankkitunnusten avulla tutustumaan häntä koskeviin asiakirjoihin. Lopulta hän pääsee lukemaan myös TELKin ratkaisun valitukseensa.
TELKiin tulleiden muutoshakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin kuusi kuukautta. Puustinen uskoo, että sähköisen järjestelmän avulla käsittelyajoista saadaan puristettua pois vielä muutamia viikkoja.
Puustinen huomauttaa, että digitaaliseen järjestelmään siirtyminen säästää paitsi TELKin myös työeläkelaitosten aikaa ja kustannuksia.
”Paperirumbasta Puustinen toivoo päästävän digiaikaan. Vielä nykyisin lähettitaksit kuljettavat pinoittain asiakirjoja lautakunnan jäsenten luettavaksi.”
Työeläkelehti 5/2016 – KUVAT: VEIKKO SOMERPURO
– Eläkelaitosten sisäiset prosessit ovat jo nyt sähköisiä, mutta TELKille menevät dokumentit on vielä tulostettava paperille. Tämä vaihe jää jatkossa historiaan.
LAKI EDELLYTTÄÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin.
Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.
Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauksista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.
Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.
TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin sisältyy lääketieteellistä arviointia. Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.
– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.
PERUSTELUISSA RIITTÄÄ PARANNETTAVAA
Puustisen mielestä kysymys on ennen muuta luottamuksen
lisäämisestä työeläkejärjestelmän ratkaisuihin, vakuutuslääkärijärjestelmään ja muutoksenhakuun. Hänen arvionsa mukaan suunta on hyvä: eläkelaitosten perustelut ovat täsmentyneet viime vuosina.
– Päätösten perusteluissa on edetty huikeasti 30 vuoden aikana. 1980-luvulla vielä epäröitiin, onko edes soveliasta laittaa päätöksiin mitään ihmisten potemista sairauksista.
Digitaaliseen järjestelmään siirtyminen säästää paitsi TELKin myös työeläkelaitosten aikaa ja kustannuksia.
”Puustinen kertoo, että TELK on palauttanut tapauksia työeläkelaitoksille takaisin uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.”
Työeläkelehti 5/2016 – KUVAT: VEIKKO SOMERPURO
– En tunne tarkemmin eläkelaitosten päätösten laadintaa koskevia prosesseja, mutta kyllä siellä oikein laadukkaasti perusteltuja päätöksiä osataan kirjoittaa. Asiantuntijalääkäreiden seikkaperäiset kannanotot lienevät tässä ratkaisevassa asemassa.
Parannettavaa silti riittää. Puustisen mielestä suurin haaste on, että eri eläkelaitosten perustelujen tasossa on nähtävissä epätasaisuutta.
– Vakuutettujen yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä eläkkeenhakija on vakuutettu. Hänellä tulee olla aina oikeus saada kattavasti ja laadukkaasti perusteltu päätös.
HAKIJALLE AINUTKERTAINEN TILANNE
Puustisen mukaan TELK on palauttanut jonkin verran asioita uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.
– Vielä useammin olemme tehneet niin, että TELK on todennut eläkelaitoksen perustelut riittämättömiksi, mutta viivytyksen välttämiseksi olemme kuitenkin tutkineet asian.
Puustinen korostaa kuitenkin, että luottamus oikeudenmukaiseen ratkaisutoimintaan syntyy ennen kaikkea eläkelaitostasolla.
– Eläkelaitoksen on syytä pysähtyä miettimään, olisiko päätöksen rakentamismenettelyssä jotakin parannettavaa, jos TELKin palautuspäätöksiä alkaa tulla useampia.
Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.
– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä. Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.
– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.
”Keskustelu työurien pidentämisestä johtanut siihen, että ihmiset haluavat ansaita eläkettä pidempään.”
Valitusten määrä laskussa
TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.
Vuonna 2015 lautakuntaan tuli vireille 5394 asiaa, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Asioiden määrä on vähentynyt vuosikymmenessä noin 20 prosenttia. Syitä tähän on monia, TELKin puheenjohtaja Olli Puustinen sanoo.
Puustinen huomauttaa, että etuushakemukset eläkelaitoksiin ovat vähentyneet ikäluokkien pienentymisen myötä. Työkyvyttömyyseläkkeelle hakevien määrää vähentää myös voimistunut ammatillinen kuntoutus.
– Keskustelu työurien pidentämisestä lienee johtanut puolestaan siihen, että ihmiset haluavat ansaita eläkettä pidempään. He ovat ehkä terveempiäkin kuin aiemmat ikäluokat. Lähde: TAPASIMME – TYÖELÄKE – lehti 5/2016 – sivut 22-24
Lue artikkeli netissä osoitteessa:
http://tyoelakelehti.fi/digilehti/052016/tapasimme-olli-puustisen
tai koko lehti .pdf-muodossa osoitteessa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131493/Tyoelake_5_2016.pdf?sequence=1
> linkit toiminnassa 26.1.2017 kello 14:45
Eikä tässä vielä kaikki.
Vaikka pintaremontiksi luettava digitaalisaatio työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa etenisikin, niin kirjallinen ja suljetusti toimiva tuomioistuin vain muuttaa muotoaan. Ilman suullista käsittelyä ja yksilöityä asiakirjaluetteloa valituksen esittelijä käyttää edelleen rajoittamatonta ja valvonnan ulkopuolella olevaa harkintavaltaa. Lisäksi lautakunnan kustannukset maksavilla eläkeyhtiöillä ja – laitoksilla on suorat yhteydet lautakunnan linjaukset tekevään johtajistoon.
Ellei Suomessa olla valmiita täysremonttiin myös tässä osassa sanahirviötä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, niin maan tapa jatkuu digitaalisaation myötä vain modernissa muodossa.
Eikä tässä vielä kaikki.
TELK:in puheenjohtaja Olli Puustisen edeltäjä toimii tällä hetkellä vakuutusalan ylimpänä virkamiehenä, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana. Joten Olli Puustisen paikalta saattaa ponnahtaa vielä korkeaan asemaan. Apparatsikkikoneiston ekosysteemissä.
Sitten rahallisiin asioihin.
HYLÄTTYJEN PÄÄTÖSTEN RAHALLINEN ELÄKEYHTIÖILLE
Mikä on hinta yhdelle hylättynä pysyvälle työkyvyttömyyseläkepäätökselle?
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tulee edellisen tuon Työeläke-lehden jutun mukaan vireille vuodessa keskimäärin 5 000 valitusta. Joista keskimäärin 90 prosenttia hylätään. Eli 4 500 tapausta. Ennen tarkempien tilastojen käsittelyä käydään aihetta läpi keskimääräisillä hinnoilla.
Keskimääräisesti täysimääräinen työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia ko. henkilön ansiotasosta.
Yhden hylättynä pysyvän valituksen hinta alla olevasta jutusta lainattuna.
1 000 000 € x 0.60 = 600 000 euroa
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan hylkypäätösten arvo rahassa:
4 500 x 600 000 = 2 700 000 000 eli 2,7 miljardia euroa per vuosi!
Laskelma perustuu seuraavan artikkelin hintatietoihin:
Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista
Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.
Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.
– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.
Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.
– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!
Pienemmän palkkatason hintataso tulee tässä seuraavassa tarkastelussa:
4 500 x 190 000 = 855 000 000 eli 855 miljoonaa euroa per vuosi!
TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNNAN TILASTOJA
Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) tilastoja. Vuosilta 2002 – 2015. Myös eläkeyhtiöittäin ja – laitoksin järjesteltynä.
– Klikkaamalla hiirelläsi tai täppää sormellasi, saat kuvan ruudullisesi tarkempana –
Yllättävää, ettei media ole ollut kiinnostunut avaamaan isoa kuvaa tilastoista
Tässä ensin TELK:in tilastotietoja vuosilta 2002-2007
> liite on pdf – muodossa
> tarvitset sen lukemiseen ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman
tilastotietoja-elakelautakunnan-toiminnasta-2002-2007_telk_000002
Ulospäin annettavat tilastot ovat siis olleet hyvin suuripiirteisiä. Kuin ”vanhan ajan” vaalirahoitusilmoitukset.
Vaikka vakuutusala väittää työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan olevan eläkeyhtiöistä ja – laitoksista riippumaton, niin otetaan tähän kohtaan faktaa lainsäädännöstä ja Finlexistä:
16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet
Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta. (22.12.2006/1298)
Lähde: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta – Finlex
Yksi kustannusten jakamisperuste lienee edelleen se, että kenellä eläkeyhtiöistä tai – laitoksista on eniten vuosittaisia valituksia päätöksistä; maksaa kustannuksista prosenttijaon mukaisesti eniten.
”TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.” Lähde: Työeläkelehti 5/2016 – Tapasimme Olli Puustisen
Vuonna 2002 hylättyjä 3203 kpl
Vuonna 2003 hylättyjä 3685 kpl
Vuonna 2004 hylättyjä 4238 kpl
Vuonna 2005 hylättyjä 4637 kpl
Vuonna 2006 hylättyjä 4628 kpl
——————————————-
Yhteensä 20 391 kpl
Lähde: Tilastotietoja eläkelautakunnan ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnasta 2002 – 2006
Sitten pientä luvuilla tapahtuvaa pohdintaa. Minkälaisista rahasummista puhutaan, jonka työnantajat ja eläkeyhtiöt sekä – laitokset mahdollisesti säästävät, kun työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään loppuun asti? Onko täyden työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämiselle vakuutuslääkärillä/- lakimiehellä taloudellista motiivia? Entä työnantajilla?
Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää:
– Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä –
Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät
Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS
”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa.
Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007
Joten tuon summan perusteella hylkäävien päätösten rahallinen arvo on ollut vuosina 2002 – 2006 keskimäärin yhteensä seuraava:
20 391 kappaletta hylättyjä päätöksiä x 190 000 euroa/päätös =
3 874 290 000 €
Luvuista voitaneen pitää myös se käytännön johtopäätös, että mitä isompi palkka työkyvyttömäksi pysyvästi jääneellä ja tutkimuksin todetulla vakuutetulla on; sitä helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy hylätään tai sille pääsyä pyritään pitkittämään.
– Klikkaamalla hiirelläsi tai täppää sormellasi, saat kuvan ruudullisesi isompana –
Satojen miljoonien eurojen tulosiirtoja vuositasolla. Mutta kenelle rahat päätyvät?
Aiheesta lisätietoa internetistä hakusanalla: vakuutusmaksuvaikutus
TELK:N VUOSITTAISET KUSTANNUKSET
Jos työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan – TELK vuosittaiset kustannukset ovat pienet, niin hinta-laatusuhde on erinomainen. Vakuutusalan edustajille ja sinne kallellaan päin olevien suhteen.
”Kustannuksista Yhden ratkaisun hinta kaikista kustannuksista oli toimintavuonna 773 euroa.” – TELK Vuosikertomus 2015, sivu 14.
Jos ratkaisuja tehtiin vuonna 2015 yhteensä 5 720 kappaletta (vuosikertomus sivu 13), niin tämän tiedon mukaan TELK: in vuosikustannukset, jotka siis eläkeyhtiöt ja –laitokset maksavat muodostuvat seuraaviksi:
Vuosi 2015 – Ratkaisuja 5 720 kpl x 773 € = 4 421 560 euroa
TAMLA:N VUOSITTAISET KUSTANNUKSET
Vastaavat kustannukset lakisääteisen tapaturmavakuutuksen I asteen tapaturma-asioiden muutoksen hakulautakunnasta ovat TAMLA.n vuosikertomuksen 2015 (sivu 9) mukaan:
Toteutuneet kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 3 520 240 €. Suurin kuluerä
(2 736 751 €) oli henkilökulut. Kustannukset ratkaistua asiaa kohden
v. 2015 olivat 666 €.
Muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutusmaksutoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla.
Vuonna 2015 ratkaistuja asioita (vuosikertomus sivu 7) oli 5 289 kappaletta.
VAKUUTUSYHTIÖISTÄ RIIPPUMATTOMAN TUOMIOISTUIMEN KAPPALEHINTA
Kyseisissä asioissa hinta-arvion on antanut sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila. Hänhän on ollut tässä artikkelissa mainittujen molempien I asteen lautakuntien puheenjohtaja useiden vuosien ajan.
Hänen hinta-arvionsa perustuslain velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet täyttävästä tuomioistuimesta sekä ihan oikeasti vakuutusyhtiöstä riippumattomasta tuomioistuimesta kuului vuonna 2014 näin:
”Ulospäin voi näyttää huonolta, että muutoksenhakulautakunnassa päätöksiä voivat tehdä myös entiset vakuutusyhtiöiden lääkärit, joiden palkka tulee edelleen mutkan kautta vakuutusyhtiöiltä. Antila puolustaa nykyistä järjestelmää.
– Lautakunnan toiminnan rahoittaminen verorahoilla maksaisi 5-10 miljoonaa euroa vuodessa. Se on iso summa.” Lähde: Apu 11/2014 – 13.3.2014 sivut 36 -37
Eikä tässä vielä ihan kaikki.
Tuosta aiemmin olleesta; vuosien 2002 – 2015 yhteenvedosta jatketaan jonain päivänä, Jos vain voimavarat ja taidot riittävät tarkempaan tunnuslukujen erittelyyn. Esimerkiksi eläkeyhtiöittäin ja – laitoksittain. Maksavathan ne tässä esittelyssä olleen; kirjallisesti ja suljetusti toimivan ”tuomioistuimen” kustannukset, valitusten määrästä nappaamansa markkinaosuuden mukaan.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 