Kukkosen lista

Kukkosen listalle on käynyt samoin kuin Vanhasen listalle. Tiedotusvälineet eivät ole saaneet tai sitten uskaltaneet tarttua aiheeseen. Ainakaan toistaiseksi. Kuin ei myöskään vuosina 2007-2011 tapahtuneen; viimeisimmän perustuslaki ”uudistuksen” todellisisten vaikuttavuuksien kertomiselle. Sitten kohti kafkamaisen korporatismin ytimiä ja mafiamaisesti toimivaa keskustaa.

TAUSTAA KUKKOSEN LISTALLE

Ensi sosiaalisen median (SM) kehittämän älyvalokuvan keinoin kerrottuna:

Kenellä todellinen valta Suomessa näissä asioissa on?

Pitäisikö vakuutusalan läpivalaisu ja korjaaminen antaa Euroopan neuvoston Grecolle?

SITTEN SUOMI 2017 ARTIKKELIEN AVULLA KERROITTUNA

Tärkeintä tietysti se, että onko perustuslaki yhteiskunnallisesti asioiden sääntökirja? Tai pelikirja kuten jääkiekon Aurinkokuningas Juhani Tamminen sanoisi.

Tässä tulevalle yhteiskunnallisten asioiden aurinkokuningattarelle, vakuutusalaa koskevat vastustajat – Suomi 2017 analysoinnilla ja aurinkokuninkaan teesein järjestettynä:

1. Backhand (Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011)
> Kahden lääkärin loukku – lakipaketti
2. Forehand (Vakuutuslääketiede 2)
> Vakuutusalan itsensä kehittämä ja ylläpitämä lumetiede
3. Boom boom boom (Perustuslaki 2)
> Entinen vakuutusalan ylin virkamies paljastaa ison kuvan

Vai pitäisikö Suomen antaa; tämä oikeusvaltion laillisuusperiaatteita törkeästi romuttava koneisto EU:n, OECD:n vai Pohjoismaiden neuvoston korjattavaksi?

SISÄLLYSLUETTELO

Taustaa Kukkosen listalle
Sitten Suomi 2017 artikkelien avulla kerroittuna
Aika rientää – Tik tak
> Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2005
Kukkosen lista kokonaisuudessaan julki
Ilmari Pietarinen Helsingin Sanomissa 13.9.2013
Kukkosen lista kiteytettynä:
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset
> Luottamusta ja läpinäkyvyyttä kerralla lisäävät ehdotukset (3 kpl)

Sakslinin selvitys vakuutusoikeudesta 2003:
Lääkärijäsenen toiminta avoimemmaksi
Arviointiperusteista luettelo
Suullisia käsittelyjä lisättävä, perusteluja parannettava
Toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin

Joukkoistaminen eli crowd-sourcing
13.12.2013 päivitys – Sosiaali- ja terveysministeri sekä pajunköysi
Päivitys 3.10.2014 – ”Lakien synty” kirjasta

AIKA RIENTÄÄ – TIK TAK
> OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD. VUONNA 2005

Kohta on kulunut yksi (1) vuosi siitä, kun edellisiin aineistoihin perustuva ja kohta seuraava Kukkosen lista; toimitettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. johtamalle ministeriölle, vakuutusosaston toimenpiteitä varten. Kukkosen lista käsittelee muun muassa lakisääteisessä vakuutuksissa, vuosikymmenten ajan tiedossa olevia epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia sekä niiden korjaamista. Ihan oikeasti.

Ratkaisevaa on tietysti se, että onko perustuslailla merkitystä?

Aiheina suomalaisten potilaiden/vakuutettujen ihmisoikeudet ja oikeusturva eivät ole välttämättä kovin kiinnostavia. Kunnes kohtalonkoura osuu omalle tai omien läheisten kohdalle.

KUKKOSEN LISTA KOKONAISUUDESSAAN JULKI
Julkaisemme tukeaksemme Oikeusturva – yhteisöä nyt Kukkosen listan kokonaisuudessaan, sen lähestyvän yksivuotis- juhlapäivän kunniaksi. Ministeriölle jätetty kirjallinen listaus on tarkkaa analyysia lakisääteisen vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Jaoteltuina kolmeen pääluokkaan:

I         Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II        Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III       Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset

Oheinen Kukkosen lista on toimitettu ministeriöön 8.10.2012. Kokonaisuudessaan Kukkosen lista on omalta osaltaan toimiva ratkaisumalli siihen vaiheeseen, kun lakisääteisessä vakuutus- ja sosiaaliturvassa muhiva Finngate skandaali tunnustetaan ja tiedossa olevia epäkohtia sekä perustuslain vastaisuuksia aletaan korjaamaan. Ihan oikeasti.

ILMARI PIETARINEN HELSINGIN SANOMISSA 13.9.2013

Ilmari Pietarinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 13.9.2013 osuvasti seuraavaa:
”….  yli 20 vuoden kokemuksellani valtionhallinnosta voin lohduttaa kirjoittajia tiedolla, että kyseessä on vanha perinne.

Kun yhteiskunnassa havaitaan säädösten tai puuttuvan säädöksen aiheuttama epäkohta tai vääryys, yleensä pariin kolmeen vuosikymmeneen ei tehdä mitään. Annetaan epäkohdan muhia rauhassa. Sitten asetetaan komitea tai toimikunta, johon otetaan pelkästään kyseisen epäkohdan aiheuttaneiden hallintojen edustajia.

Lisäksi usein valtiovarainministeriön edustaja valvoo, ettei penniäkään valtion rahaa kulu. Vääryyden uhrien edustajia ei kuulla.”

Joten vaikka nyt onkin vähän kuultu, niin tehtävää on paljon. Kuultu ei tarkoita vielä sitä, että alettaisiin tekemään konkreettisia korjauksia. Muuta kuin vakuutusalan ylivallan vahvistamiseksi.

Onhan ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisun parantamista miettivässä työryhmässä; vakuutusalalla ylivertainen edustus. Joka on taas merkki Suomessa voimissaan olevasta korporatiivisesta järjestelmästä.

Perustietoa vastassa olevista henkilöistä ja tavasta toimia internetistä:
apparatsikki

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Ratkaisevaa tietysti on se, että tuleeko perustuslain velvoitteita vieläkään Suomessa noudattaa? Onko Suomessa olemassa valtakoneistosta irti olevaa laillisuusvalvontaa? Kuten Finanssivalvonta (Fiva), oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies?

Poliittisesti ratkaisevaa on se, että suuntaavatko perussuomalaiset nykyisen valtakoneistomme ytimiin, joka taas merkitsee sitä, että seuraava todellisten parannusten toivoa saadaan odottaa tapahtuvaksi, ainakin seuraavat 30 vuotta.

Vaan ei vaivuta vielä synkkyyteen, vaan yritetään sitkeästi. Yhdessä ja erikseen toimien.

KUKKOSEN LISTA KITEYTETTYNÄ

Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa esityslistan kolmeen pääluokkaan:

I         Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II        Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III       Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset

Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.

”Vain yhdessä toimien olemme enemmän” – terveisin
Oikeusturvan VOLF-työryhmä

* * * * *

paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi

Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen
Viite: Ministeri Risikon 3.10.2012 järjestämä suullinen kuuleminen ministeriössä

Arvoisa vastaanottaja.

Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansalaisten perus- ja oikeusturvan kannalta erittäin tärkeästä ongelma-alueesta. Tarkastelemme aihetta potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja potilaiden asiaa ajaneiden lakimiesten näkökulmasta. Tätä näkökulmaa ei voida ohittaa eikä jättää lainsäädännössä huomioimatta, mikäli Suomi haluaa kunnioittaa; Euroopassa linjattua, fair trial – periaatetta. Ei riitä, että jokin päätös on oikea, sen oikeellisuus ja riippumattomuus pitää olla selkeästi myös ulkopuolisen havaittavissa.

Suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta epämääräisen kiinteästi ns. vakuutuslääkärijärjestelmä, jonka asema on vähintäänkin erikoinen. Vakuutuslääkäriksi ei voi opiskella normaalisti, vaan ”koulutusta” tukee ja valvoo yksityinen vakuutus-ala ja vanhemmat vakuutuslääkärit. Vakuutuslääkäreille tittelin myöntää yksityinen Suomen lääkäriliitto, joka salaa päättäväisesti vakuutuslääkäreiden tiedot potilailta. Salailu aiheuttaa sen, että vakuutuslääkärit voivat tehtävissään käyttää heille annettua julkista valtaa myös jäävisti ilman, että potilas saa asiasta tietoa.

Koska vakuutuslääkäreillä ei ole maassamme virallista statusta; ei sitä erikseen valvota eikä nimilistaa tai ”koulutuksen” suuntausta julkaista myöskään viranomaisten puolelta. Samaan aikaan maahamme on muokattu lainsäädäntö, jolla taataan, että vakuutuslääkärit ovat mukana tuomioistuimen toiminnassa. Toinen lakimuutos salaa vakuutuslääkärin oikeudessa antaman lausunnon potilaalta itseltään. Samaan aikaan yksityiset vakuutusyhtiöt ja vakuutuslääkärit käyttävät merkittävää julista valtaa tehdessään lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyviä päätöksiä. Näissä päätöksissä ratkaistaan yksilön oikeus toimeentuloon, kuntoutukseen, koulutukseen ja lääketieteelliseen hoitoon. Ratkaisun tekee voittoa tavoittelevan pörssiyhtiön tukemat ja kouluttamat lääkärit, he tekevät ensiasteen ratkaisut eläkeyhtiössä, ovat mukana avainpaikoilla koko hoitoketjussa ja vielä mukana ylimmässä muutoksenhakuelimessä.

Käytännössä vakuutuslääkärit tekevät ratkaisuja yhtiön omissa asioissa, että lankeaako vakuutusyhtiölle korvausvelvollisuus siinä asiassa, jonka varalta yhtiö on asiakkaansa vakuuttanut.

Nykyinen järjestelmä antaa ilman todellista valvontaa vakuutuslääkäreiden käyttää julkista valtaa, samaan aikaan se suojelee ja salaa vakuutuslääkäreiden kasvottoman ja mielivaltaiseksi todetun toiminnan sekä jättää potilaat lainsuojattomiksi.

Tämän järjestelmän uskottavuuden kannalta; on merkittävää havaita sen saaman, äärimmäisen kielteisen arvostelun pitkäkestoisuus ja arvostelun oikeutus. Kaikissa vakuutus-alalle taloudellisesti merkittävissä päätöksissä on yhtenevää, että päätösten lopputulos on päinvastainen kun asiassa esitetty näyttö, asia ratkaistaan lähes poikkeuksetta vakuutus-alan eduksi ilman, että päätöksiä on perusteltu. Avoimuuden sijaan vakuutus-alalla ja muutoksenhaluelimissä salataan oikeudenkäyntiaineistoa potilaalta ja toisaalla laaditaan lakeja, joka vahvistaa entisestäänkin vakuutus-alan ylivertaista asemaa. Kaikki tosiasiat osoittavat, että kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet eivät Suomessa toteudu.

Ongelma ei ole, että kansalaiset tai lääkärit eivät tuntisi nykyistä epäoikeudenmukaiseksi havaittua järjestelmää, joka toimii pörssiyhtiöiden arvomaailmalla. On yleisesti tiedossa, että päätöksiä ei tehdä lääketieteellisillä perusteilla, vaan puhtaasti taloudellisilla arvoilla mitaten. Tätä ongelmaa eivät poista vakuutus-alan lanseeraamat uudet selitykset tai pitkäkestoinen epäkohtien lakaiseminen maton alle.

Ongelma on harkintavaltaan verhottu ja mielivallan salliva tulkintojen järjestelmä, jota ei todellisuudessa kukaan laillisuusvalvojistamme valvo. Lopputuloksena on maassamme vakiintunut tapa, joka sallii vakuutus-alan suosimisen kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella. Ongelma on järjestelmän epäoikeudenmukaisuus, jossa annetuilla päätöksillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Luottamusta ei herätä se, että vakuutus-ala ja vakuutuslääkärit vakuutusoikeudesta puhumattakaan; eivät kykene omilla perusteluilla näyttämään hylättyjen päätösten oikeellisuutta toteen. Näin siinäkin tilanteessa, jossa kaikki potilaan esittämä näyttö on yhtenevästi tukenut päinvastaista lopputulemaa. Potilas tai häntä hoitava lääkäri eivät saa järjestelmän perusteluiden puuttumisen seurauksena tietää vastausta kysymykseen, mikä heidän esittämässä näytössä olisi ollut virheellistä, puutteellista tai väärää. Potilaan takana omilla allekirjoituksillaan vastuussa oleva tiimi ei saa koskaan tietää, mikä oli se kaiken kaatava näyttö, jonka vakuutuslääkäri oikeudessa esitti, koska vakuutuslääkärin lausunto on salattu. Tässä tilanteessa on täysin selvää, että uskottavuutta vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan ei synny, ilman vakavia sekä konkreettisia muutoksia vakuutuslääkäreiden ja koko oikeusjärjestelmän toimintaan.

Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista puuttua kaikkiin epäkohtiin, jotka aiheuttavat oikeuksien menetyksen riippumatta siitä, minkä aikaa epäkohtien korjaamiseen kuluu aikaa. Oikeusturvan korjaamisen esteenä ei lain mukaan saa olla; vakuutus-alan vastustus eikä asiasta päättävien tahojen sidonnaisuudet vakuutus-alaan.

Kansalaisten keskuudessa on havaittu, että epäkohdat ovat selkeästi kaikkien tiedossa mutta niitä ei ole haluttu korjata. Samaan aikaan vakuutus-ala vaikuttaa politiikkaan muun muassa vaalirahoituksella ja tukemalla vakuutus-alan asemaa vahvistavia henkilövalintoja. Suomessa on olemassa vahva potilaiden oikeusturvan vastainen ilmapiiri, jossa asenteellisuus kumoaa objektiivisuuden. Tällaisen havainnon teki myös oikeusministeri Johannes Koskisen asettama selvitysmies Maija Sakslin vakuutusoikeudesta vuonna 2003. Tämä havainto on edelleen vuonna 2012 yhtenevä potilaiden ja heidän asiamiestensä tekemien havaintojen kanssa.

Nyt olemme tilanteessa jossa korjattavia epäkohtia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työn vaikeudesta ja rakenteellisista ongelmista huolimatta sen tekeminen on aloitettava kaikilla osa-alueilla.

Jotta tämä työ voisi vihdoinkin edetä potilaiden oikeusturvalle myönteisesti, on huolehdittava siitä, että työtä vetävät ja siitä päättävät tahot ovat irti kaikista jääviyttä aiheuttavista sidonnaisuuksista.

Merkittävät osakeomistukset, vakuutus-alaa (ilman objektiivista tutkimusta) tukevat kannanotot ja perhe- tai seurustelusuhteet vakuutusalaan; on johtavassa asemassa olevien päättävien tahojen oma-aloitteisesti julkaistava.

Jääviys on este objektiivisuudelle; varsinkin vakuutus-alaa ja vakuutuslääkäreiden ylivertaista asemaa tarkasteltaessa. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on edellytettävä myös heiltä, joita kuullaan näissä epäkohdissa. Nimilista ja kuultavien asema on oltava julkisia koko prosessin ajan ja niistä on oltava havaittavissa, että kuultavien joukossa on myös puolueettomilla potilasjärjestöillä tasapuolinen asema.

Oikeutta vakuutetuille ry (aiemmin Vakuutusongelmaisten liitto) katsoo tarpeelliseksi jakaa oman esityslistamme kolmeen pääluokkaan:

I         Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet
II        Lyhyellä viiveellä toteutukseen tulevat toimenpiteet
III       Lakimuutoksen kautta tehtävät muutokset

Lähtökohtana eri pääluokkiin asioita jaettaessa on perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen velvoitteiden täysimääräinen toteutuminen myös lakisääteisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä vakuutetuille.

Eduskunnan apulaisoikeusmiehenä nykyisin toimivan Maija Sakslinin ja aiemmin viitattu vuodelta 2003 peräisin olevan sekä vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmään koskevan toimenpide-ehdotus toimii muutoksille hyvänä pohjana. Tämä saatetaan yhteenvetomme lopussa tiedoksenne.

I VÄLITTÖMÄSTI TOTEUTUKSEEN LAITETTAVAT TOIMENPITEET

Muutostenhakuelinten on päätöksen annettuaan säilytettävä kaikki päätöksessä käytettävä aineisto yhden kuukauden ajan ja ilmoitettava tästä osapuolille, jotta heillä on mahdollisuus tutustua päätöksen taustalla olleeseen aineistoon ennen sen palauttamista vakuutusyhtiöön.

Nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Sakslinin vuonna 2003 vakuutusoikeudesta tekemässä selvityksessä (kts kirjelmämme lopusta) esille tulleet parannusehdotukset lääketieteellisestä arvioinnista on otettava heti käytäntöön.

Potilaalle on annettava mahdollisuus saada etukäteen tieto lääkärin sidonnaisuuksista vastaanotolla ja muutoksenhakuelimessä. Tietoisuus vakuutus-alan osallisuudesta lääkärin koulutukseen on useimmille potilaille niin merkittävä, että se on kirjattava Terhikki – rekisteriin.

SEURAAVAT TIEDOT KAIKKIEN AVOIMESTI SAATAVILLE

Mikä vakuutuslääkärijärjestelmä on ja kuinka se toimii? Esittely tekstiselostein ja kaavioin.

Kuinka vakuutuslääkäriksi erikoistutaan? Tekstiseloste ja kaaviot.

Mikä tiede vakuutuslääketiede on? Selostus kuinka vakuutuslääketieteellinen arvio suoritetaan?

Missä on vakuutuslääketieteen valvova tiede-elin Suomessa yhteystietoineen?

Vakuutuslääkäreiden ja vakuutuslakimiesten tiedot ja sidonnaisuudet on julkaistava yhtiöittäin, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.

STM:n ja vakuutusosaston johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.

Oikeusministeriön ja vakuutusoikeuden asioita hoitavan yksikön johtajien kaikki sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.

Kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien henkilöiden sidonnaisuudet on julkaistava vakuutusalaan, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.

Asiakirjat tapaturma- ja ammattitautilakia uudistavan nelikantaisen työryhmän toimista tähän mennessä sekä työryhmään kuuluvien tai sen kuultavina olleiden henkilöiden sidonnaisuudet vakuutusalaan on julkaistava, sisältäen myös omat ja lähipiirin osakkeenomistukset.

Täysimääräisellä tapaturmaeläkkeellä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan) olevien tarkka määrä Suomessa tällä hetkellä on julkaistava.

On tarjottava tietoisku vakuutetuille siitä, kuinka toimien he voivat tutustua vakuutusyhtiöissä ja tuomioistuinjärjestelmässä oleviin tapauksensa asiapapereihin.

On kerrottava Vakuutuskuntoutuksen (VKK) rooli vakuutuslääkärijärjestelmän osana, tekstiselostein ja kaavioin.

STM:n vetämään vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisua tekevästä asiantuntijaryhmästä (eri kokoonpanoineen) on annettava kaikki tiedot avoimeen julkisuuteen.

STM:n julkaisema toimenpidelistaus on annettava myös auki kirjoitettuna kaikkien kommentoitavaksi. Esimerkiksi tilannetiedotus PCA – menetelmästä erittäin tarpeellinen.

II LYHYELLÄ VIIVEELLÄ TOTEUTUKSEEN TULEVAT TOIMENPITEET

Kaikille vakuutetuille on annettava oikeus saada kopiot työnantajan ja vakuutusyhtiön välisestä vakuutussopimuksesta liitteineen ja oikeaksi todistettuina (rajaukset/taloudelliset intressit).

Pysyvästi työkyvyttömiksi vakuutusyhtiön kustantamissa ammatillisen kuntoutuksen ja selvityksen tutkimuksissa todettujen määrä on julkaistava. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat vammautuneet tai sairastuneet työssään pysyvästi, mutta heille ei ole myönnetty täysimääräistä tapaturmaeläkettä (100 %:n työkyvyn aleneman mukaan).

Vakuutusyhtiöstä alkaen on laadittava ja annettava pyydettäessä vakuutetulle yksilöity asiakirjaluettelo yhtiössä olevista vakuutettua koskevista asiakirjoista

III LAKIMUUTOKSEN KAUTTA TEHTÄVÄT MUUTOKSET
> Luottamusta ja läpinäkyvyyttä kerralla lisäävät ehdotukset (3 kpl)

Luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään on heikennetty useilla negatiivisilla lakimuutoksilla.

Lakimuutos HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

Luottamusta voidaan lisätä näitä heikennyksiä korjaamalla seuraavasti;

Vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoista.

Vakuutuslääkärille on asetettava velvollisuus perustella lausuntonsa objektiivisesti.

Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.

Lakimuutos HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä aiheutti sen, että tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.

Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.

Lakimuutos HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta aiheutti sen, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri.

Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta ja velvoitetaan objektiivisesti perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.

Lakimuutos HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää. Se aiheutti sen, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään. Tämä on hämmästyttävää, sillä valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä ja vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Luottamusta voidaan lisätä seuraavasti;

Lääkärijäsenenä ei voi toimia vakuutuslääkäri, jäsenen on oltava aina puolueeton ja riippumaton.

Lautakunnan ja sen kuulemien henkilöiden kaikki lausumat ovat oltava asianosaisjulkisia ja osana päätösten perusteluita.

Vakuutuslääkäreiden osallistuminen vakuutusyhtiön tekemiin ensiasteen ratkaisuihin kielletään lailla. Vakuutusyhtiön tulee perustaa päätöksensä hoitavien lääkäreiden lausuntoihin tai pyytää uusi lausunto sellaiselta lääkäriltä, jolla ei ole kytköksiä vakuutus-alaan. Vakuutusyhtiöillä ei voi olla oikeus käyttää julkista valtaa ilman tiukkaa valvontaa ja puolueettomasti toimivaa muutoksenhakujärjestelmää.

Vakuutusyhtiöiden ylivalta suhteessa vakuutettuihin ihmisiin on kiistaton varsinkin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Tämä vakava epäkohta on lakiemme vastaisena tunnustettava ennen kuin mihinkään lainsäädännöllisiin toimiin vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisemiseksi voidaan ryhtyä.

Helsingissä 8. lokakuuta 2012
Ystävällisin terveisin
Hannu Kukkonen
puheenjohtaja / Vakuutusongelmaisten liitto ry

SAKSLININ SELVITYS VAKUUTUSOIKEUDESTA 2003
17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO

Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA

Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

* * * *

Tiesithän, että Maija Sakslin toimii tällä hetkellä (10/2013) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä….

* * * *

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajan Elina Lepomäen sanoin:
”Virkamiesten valmistelulla on merkittävä rooli päätöksenteossa: päätöksiin vaikuttaa jo se, mitä valitaan asialistalle. Ministerit vaihtuvat, virkamiehet eivät.”

Lähde: Helsingin Sanomat 29.9.2013 – Demokratiasta vapauteen

* * * *

Menossa ovat  ainakin seuraavanlaiset lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueille osuvat hankkeet, jotka on hyvä olla myös kaikkien meidän aiheesta kiinnostuneiden tiedossa ja seurannassa. Ensin hankkeet ja avainlinkit potilaiden/vakuutettujen kannalta tarkasteltuna. Sitten virkamiessuodattimien läpikäyneinä:

1.
Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisu – STM
– ministeri Risikon työryhmä- käynnistynyt vuoden 2012 syksyllä
– katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
> Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisu jatkuu –

2.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen – STM
– TAU työryhmä- käynnistynyt vuonna 2007
– ryhmän vetäjä vaihtunut
– katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
> Etujärjestöt ja vallan kolmijako-oppi –

3.
Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen – OM
– ollut vireillä jo vuodesta 2006
– ensimmäisen asteen lautakunnat stm:n alaisuudessa
– katso Oikeusturvan ajankuvan reportaasi:
> Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen –

VALTIONEUVOSTON HANKEREKISTERIN (HARE-JÄRJESTELMÄ) TIEDOT KO. TYÖRYHMISTÄ

Täältä löytyvät tiedot tehtäväksi asetuksesta (ns. asettamispäätös) eli mitä ollaan tarkkaan ottaen tekemässä. Työryhmän kokoonpano ja mahdolliset julkisuuteen annetut asiakirjat. Kommentointi ja seurantamahdollisuus puuttuvat.

19.3.2016 päivitys – Valtioneuvoston hankerekisteri on yllättäen suljettu. Osa uusimmista hankkeista löytyy tällä hetkellä osoitteessa http://valtioneuvosto.fi/hankkeet

Ohjaamme alla olevat hankelinkit Suomi 2017 – blogin artikkeleihin, joista löytyy samalla aiheeseen ison kuvan katsaus.

1.
Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä työryhmä  (loppunut – jäi kesken)

Hankenumero:	STM091:00/2012
Hankkeen nimi:	Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä työryhmä

 

2.
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen,
hallituksen esityksen valmistelu  (loppunut – jäi kesken)

Hankenumero:	STM114:00/2009
Hankkeen nimi:	Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen, hallituksen esityksen valmistelu

3.

Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen  (loppunut – jäi kesken)

Hankenumero:	OM016:00/2008
Hankkeen nimi:	Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen

 

Edellä mainitut tiedot on kaivettu esiin HARE-rekisteristä 26.3.2013 ja leviävät toivottavasti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden seurantaan.

JOUKKOISTAMINEN ELI CROWD-SOURCING

Toivotttavasti ministeriöt ja eduskunta avaavat nuo kaikki lakihankkeet avoimelle lausuntokierrokselle internettiin. Valtakunnallisen mainonnan tukemana ja määräajaksi 90 vuorokautta eli kolme kuukautta.

Vain yhdessä toimien olemme enemmän.

Oikeusturva – yhteisön linkkejä:

Twitter
Facebook

”Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.”

13.12.2013 PÄIVITYS –
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI SEKÄ PAJUNKÖYSI

Sosiaali- ja terveysministeri ministeri Paula Risikon tuore haastattelu (Tapaturmavakuutus – lehti 4/2013) – ”Vakuutuslääkärijärjestelmä valinkauhassa”.  Kiteytettynä voitaneen haastattelusta jo todeta se, että mitä epäkohtia tai perustuslain vastaisuuksia ei virallisen Suomen suulla tunnusteta, niin niitä ei ole olemassakaan, joten niitä ei tarvitse myöskään korjata.

Alla olevassa avoimessa koosteessa on mukana myös potilaiden/vakuutettujen näkökulmia, jotka on ministerin haastattelun mukaan ja tässä artikkelissa nostetun asiakokonaisuuden suhteen haudattu. Taas kerran.

Kuka muuten tietää, mitä tarkoittaa ”Vakuutuslääkärijärjestelmä valinkauhassa”? Kooste on .pdf – muodossa ja tarvitset koneellesi ilmaisen Acrobat Reader – ohjelman.

Tapaturmavakuutus 4_2013_KOOSTE2_Vakuutuslääkärijärjestelmä valinkauhassa_MINISTERI PAULA RISIKKO_KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU_JORMA JUHANI JUNTUNEN

* * * *

Kannattaa lukea myös tuore Helsingin Sanomien artikkeli,  joka koskee samalla tavalla lakisääteisiä vakuutuksia (kuten työtapaturmat ja ammattitaudit) tarjoavia Yhtiöitä.

Oikeustieteilijät kaipaavat selvitystä yhtiöiden perustuslaillisesta asemasta – HS 6.12.2013 – Toimittaja Petri Sajari – ”Työeläkeyhtiöiden asema voi olla laiton”

Lyhyt alustus Helsingin Sanomien esille nostamasta aiheesta, tästä Vakuutuslääkärilistaa – artikkelista. Sitten laaja artikkeli vakuutusalan suhteesta perustuslakiin Suomessa vuonna 2013 – Aurinkokuningatar

PÄIVITYS 3.10.2014 – ”LAKIEN SYNTY” KIRJASTA

Aiheesta on ilmestynyt mielenkiintoinen kirja. Kustannusosakeyhtiö Siltalan tuotantona:

Lakien synty, Seppo Konttinen:

”Lainsäädäntövalta ei ole enää kansan valitsemalla eduskunnalla vaan perustuslain vastaisesti harvojen ja valittujen hallinnassa erilaisissa verkostoissa.”

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.

Seppo Konttinen väittää uudessa kirjassaan Lakien synty, että näin ei ole. Hänen mukaansa lainsäädäntövalta on perustuslain vastaisesti harvojen ja valittujen hallinnassa erilaisissa verkostoissa. Kirjan mukaan lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa, hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa.

Kirjassaan Konttinen porautuu erityisesti eläke- ja verolainsäädäntöön.

**

”Hallituksilla on jo vuosien ajan ollut vanhentunut käsitys avoimesta ja demokraattisesta lainvalmistelusta”, Konttinen kirjoittaa.

”Ensin lyödään kiinni lakiesityksen pääkohdat, joista on sovittu hallitusohjelmissa, budjettineuvotteluissa ja kehysriihissä. Sitten kootaan sopiva porukka, johon kuuluu poliittisia virkamiehiä, etujärjestöjen palkollisia, painostusryhmien niin sanottuja asiantuntijoita ja kovaäänisimpiä sekavasta lobbarijoukosta.”

”Tässä menossa unohtuu avoin ja julkinen keskustelu vaihtoehdoista, joista päättäjäpoliitikot voisivat valita sen parhaan vaihtoehdon koko kansan eduksi.

Lakien sisältö muodostuu jo niiden suunnitteluvaiheessa erilaisissa työryhmissä. Kansanedustajat on tässä pelissä siirretty katsomon puolelle.”

***

Seppo Konttinen työskenteli Yleisradion taloustoimittajana vuosina 1974–2010. Konttinen on kirjoittanut muun muassa teokset Suomalainen ruokalasku (2011) ja Suora lähetys – Raportti Yleisradiosta (2012). Suomalainen ruokalasku palkittiin Niemi-säätiön 15 000 euron suuruisella tunnustuspalkinnolla.

* * * *

Lakien synty – kirjasta uutisoi sosiaalisessa mediassa Promerit.net 23.9.2014. Joten mielenkiintoista keskustelua kirjan aiheesta ja perustuslaista osoitteessa:
http://www.promerit.net/2014/09/lakien-synty-seppo-konttisen-uusin-kirja/
– Promeritin linkki lakannut toimimasta

Lakien synty – kirjan tiedot löytyvät tästä kustantaja Siltalan linkistä:
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/150/

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä –