Äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Äänestysprosentti on eri vaaleissa tärkeä. Mitä korkeampi se on, sitä enemmän äänestäjät ovat kiinnostuneet yhteisten asioiden hoitamisesta eli politiikasta. Ja mitä korkeampi äänestysprosentti eri vaaleissa on, niin vallalla olevan ison kuvion pyörittäminen käy Suomessakin todellista valtaa käyttäville, ainakin muutaman piirun verran haastavammaksi.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi! Muistathan, että voittaa laittaa omat ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisesti toimien, vaikka olisimmekin eri mieltä asioista. Täysin eri mieltä.

SISÄLLYSLUETTELO
Korkeasta äänestysprosentista vääntövoimaa
Heräteltävissä olevat ratkaisevat vaalituloksen
Lex Siniset pikaiseen toteutukseen
Kokoomuksen ja keskustan ultraliberaalit päivänvaloon
Kotimaan äänestysprosentti osatotuutena
Hallitusohjelmaan tekoon oikeutetut
EU-vaalit 2019 ja ison kuvan keskustelut

KORKEASTA ÄÄNESTYSPROSENTISTA VÄÄNTÖVOIMAA
Tärkeintä tietysti olisi, että Suomessakin päästäisiin; jo pitkään päättäjienkin tiedossa olleiden, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamisessa entistä nopeammin eteenpäin. Rauhanomaisiin ja faktapohjaiseen keskusteluun pohjautuvien käytäntöjen sekä ainakin julkisen vallan ja tuomiovallan käytössä; etujärjestöistä vapaiden toimintatapojen kautta.

Uutistietojen mukaan, eduskuntavaalien 2019 ennakkoäänestysprosentin suhteen ja yhteiskuntarauhan kannalta, äänestysaktiivisuus näyttää hyvältä.

”Tänään päättyneestä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä tuli vilkkaampi kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.

Tiistaina kello 21 mennessä äänensä on antanut yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Se on 36,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.” Lähde: Yle Uutiset 9.4.2019 – ”Kävitkö äänestämässä ennakkoon? Olit mukana tekemässä ennätystä – äänestyspaikoilla enemmän kuhinaa kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa”

Vaalien kokonaisäänestysprosentti saattaa siten nousta 72 – 76 prosentin haarukkaan. Ja se olisi myönteinen yllätys! Varsinkin, jos vaalitulosten kärjessä Suomessa olisikin viisi, kannatukseltaan tasavahvaa puoluetta, joka vastannee paremmin tosielämässä vallitsevia tilanteita. Niin syvään juurtuneiden arvojen kuin mielipiteiden suhteen.

Vapaa äänestäjäpotentiaali. Uhka vai mahdollisuus?

Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Sakari Nurmelan mukaan vaalien lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on useita:

”Nurmela muistuttaa, että näinkin lähellä vaaleja noin joka kolmas on mahdollisesti vaihtamassa puoluetta. Hän arvelee, että periaatteessa lähes 750 000 ääntä on vielä eräällä tapaa vapaana.

Nurmela sanoo, että esimerkiksi jopa viidesosa perussuomalaisten tämänhetkisestä kannatuksesta on peräisin ihmisiltä, jotka eivät äänestäneet kuntavaaleissa lainkaan.”
Lähde: Helsingin Sanomat 9.4.2019 ” Perussuomalaisten kannatus on kivunnut ohi keskustan ja vihreiden.”

HERÄTELTÄVISSÄ OLEVAT RATKAISEVAT VAALITULOKSEN
Ratkaisevaa tulee siis olemaan se, että kuinka korkeaksi eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentti nousee?

Mitä lähemmäs äänestysprosentti nousee 75 prosentin rajaa, sitä paremmin puolueet ja valitsijayhdistykset ovat saaneet epävarmoja ja heräteltävissä olevia sekä nukkuvia äänestämään. Ja se on yhteiskuntarauhan kannalta hyvä asia. Varsinkin, jos tuleva hallituskoalitio haluaa ottaa huomioon äänestäjien antaman palautteen. Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen.

Mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee varsinaisena äänestyspäivänä 14.4.2019, niin sitä enemmän sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia vallitsevien maan tapojen muuttumiseen. Etenkin vaalien jälkeen, kun vaalirahoitusilmoitukset ilmestyvät kaikkien kiinnostuneiden saataville.

LEX SINISET PIKAISEEN TOTEUTUKSEEN
Äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi poliittiseen järjestelmäämme; virkamiesten tulee saattaa pikaisesti käyntiin korjaustoimet, joilla estetään vastaava äänestäjien luottamuksella pelleily kuin tapahtui perussuomalaisten hajottamisen jälkeen 2017.

Tulevan hallituksen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on muuttaa pikaisesti lainsäädäntöä niin, ettei koetun kaltainen Uusi Vaihtoehdon eikun Sininen Tulevaisuus vedätys ole enää mahdollinen. Näin toimien; myös äänestäjien kuluttajasuojaa ja luottamusta poliittista järjestelmää kohtaan, saadaan hieman paremmaksi.

Nimittäin. Samanlainen sisältä päin käynnistyvä ja ulkopäin varmennettu hajotuskuviohan on mahdollinen myös sdp:n rinteeläisten ja urpilaisten välillä. Kuin kokoomuksen orpolaisten ja stubbilaisten välillä. Keskustan sipisläisten ja vanhaslaisten keskinäisiä kisailuja unohtamatta.

Yllättävän pienelle huomiolle on jäänyt se, että puolueiden sisäisiä ääriliikkeitä voidaan ohjata myös ulkoapäin. Joten. Toivottavasti sinisten synnyn ja perussuomalaisten hajottamisen historian todellisista arkkitehdeistä kuullaan lisää.

KOKOOMUKSEN JA KESKUSTAN ULTRALIBERAALIT PÄIVÄNVALOON
Äänestysaktiivisuuden lisäksi vaaleihin liittyy toinen yllätys- eli epävarmuustekijä, joka on kokoomuksen ja keskustan osalta puolueiden sisäisen, toisen äärisiiven eli ultraliberaalien synnyttämää. Hiljaista valtataistelua puolueiden sisällä tämäkin.

Puolueiden sisäiset ääriliikkeet nousemassa päivänvaloon?

Yllättäen puolueiden johdossa jännitetään nyt, että jäävätkö kokoomuksen ja keskustan perinteisen menon kannattajat kotiin nukkumaan? Vai siirtyvätkö hekin protestoimaan liian pitkälle revennyttä eroa omien puolueidensa perinteiseen linjaan, esimerkiksi äänestämällä perussuomalaisia? Tai Seiskaa eli Seitsemän Tähden Liikettä tai kovassa näkyvyysnosteessa sosiaalisessa mediassa olevaa Liike Nyt-verkostoa.

Sarkastinen vaalihymiö.

Näin aiheesta Helsingin Sanomien tuoreessa gallup-katsauksessa:

”Toinen vaaleihin liittyvä epävarmuustekijä liittyy kokoomuksen ja keskustan kykyyn mobilisoida omat, omiin puolueisiinsa hieman hermostuneet kannattajansa.

Päätös siitä, jäädäkö tällä kertaa kotiin vai lähteäkö sittenkin äänestämään kokoomusta tai keskustaa vaikka niin sanotusti pitkin hampain, ratkaisee paljon”, TNS:n analyysissä todetaan.

Lähde: HS 12.4.2019 – Gallupit povaavat hyvin vaalitulosta Suomessa, mutta Sdp:n ei kannata vielä ryhtyä voitontanssiin: ”On paljon epävarmaa”, sanoo tutkija”

KOTIMAAN ÄÄNESTYSPROSENTTI OSATOTUUTENA
Liikkeellä on ollut väitteitä siitä, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti olisi ollut yli 70 prosentin ja se on ihan okei, koska täydet kymppiluvut kuulostavat prosenttiluvuissa aina mukavammilta kuin vajaat. Joten tässä vielä lyhyt katsaus äänestysprosentista uutisointiin 2019:

”Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentiksi laskettiin 70,1 prosenttia.”
Lähde: HS tarjoaa maksutonta sisältöä vaalien aikana – HS 30.3.2019 sivu A 25 – Näkökulma Kaius Niemi HS:n vastaava päätoimittaja.

”Viime eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Suomessa asuvilla 70,1 ja ulkomailla asuvilla 10,1.” Lähde: Varmat äänestävät ensimmäisinä – HS 3.4.2019 Pääkirjoitus sivu A4

”Suomessa äänesti vuoden vaaleissa vain 70 prosenttia äänioikeutetuista.”
Lähde: Suorempaa puhetta hallitusvaihtoehdoista – Iltalehti 3.4.2019 sivu 4 – Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.

Eli sinällään aivan oikeaa tietoa, mutta vain yhdessä uutisessa on kerrottu ulkomailla asuvien äänestysprosentti, joka on ollut jostain syystä harmillisen alhainen ja laskee siten kokonaisäänestysprosenttia.

Joten tässä ovat eduskuntavaalien 2015 todelliset äänestysprosentit:
”66,9 (miehet 66,2 ja naiset 67,4)”
Lähde: Tilastokeskus – taulukko 2. Äänestystiedot eduskuntavaaleissa 2015

Eli kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentti.

Joten toivotaan, että äänestysprosentille saadaan yli 10 prosentin kasvu. Oli se sitten toteutunut kasvuprosentti kotimaan äänestäjien tai sitten kokonaisäänestysprosentin suhteen.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi!

Iloinen vaalihymiö.

HALLITUSOHJELMAAN TEKOON OIKEUTETUT
Toivottavasti saamme äänestäjinä tietää entistä avoimemmin, keiden ääni kuuluu ja painaa, kun hallitusneuvottelut vaalien jälkeen käynnistyvät.

Hallitusneuvottelujen pelikirja ja – säännöt pitkäkestoiseen päivänvaloon.

Mitä tarkemmin myös ruohonjuuri- ja katutason äänestäjät tietävät hallitusneuvottelujen pelikirjan ja – säännöt, niin sitä helpompaa, meidän kaikkien on ymmärtää yhteisten asioiden hoitamista, kun uuden hallituksen hallitusohjelma on lyöty lukkoon. Harva keskustaa, kokoomusta ja nykyisiä sinisiä äänestänyt taisi lopulta ennen äänestystään tietää, että he olivat antamassa äänensä jättimäisen byrokratialisäyksen sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämisen puolesta.

Joten ei ole ihme, että moni äänestää nyt tunteella ja pienellä riskillä perussuomalaisia. Mahdollisen vaalituloksen selviämisen jälkeen näemme, lähteekö perussuomalaisten ekosysteemillä niin sanotusti mopo keulimaan, vaan ovatko puolueen kasvukivut ja siten juniorivuodet politiikan pelikentillä takanapäin?

EU-VAALIT 2019 JA ISON KUVAN KESKUSTELUT
Tuo perussuomalaisiin liittyvä pienellä riskillä äänestäminen liittyy tähän sosiaalisessa mediassa leviävään meemiin sekä mielenkiintoiseen aiheeseen ja kysymykseen kansallisvaltio Suomen roolista jatkossa.

Mikä on vasemmistoliiton kanta kansallisvaltioon 2019?

Perussuomalaiset saattavat olla EU-vaaleissa erittäin vahvoilla, jolloin äänestysprosentti saattaa lähteä isoon kasvuun.

Suomessa EU-vaalien 2014 äänestysprosentiksi jäi 39,1.

Kasvaisiko suomalaisten mielenkiinto EU-vaaleja kohtaan suuresti, jos me suomalaisetkin saisimme tietää, mitä puolestamme on jo mahdollisesti EU-asioista päätetty, ennen kuin Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi käynnistyy 1.7.2019?

Kaikesta huolimatta. Äänestä omaa suosikkiasi molemmissa vuoden 2019 vaaleissa sekä laita rohkeasti ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisin keinoin, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä. Täysin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –


Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.