Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista

Vuoden 2017 kuntavaaleissa yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä! Kuitenkin kuntavaalien asiat ovat äänestäjien tosielämää kaikkein lähimpänä. Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.

Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan.

Miten omaa kaksoisrooliaan, lainsäätäjinä ja lain toimeenpanijoina, perustelevat 176 kansanedustajaa (sisältäen pääministerin ja ministerit, pois lukien vihreiden ministeri Pekka Haavisto) ja 6 meppiä, jotka ovat asettuneet ehdolle myös kuntavaaleissa? Hehän tulevat melkoisella varmuudella myös valituiksi.

Tässä kohtaa ei kuulu edes perussuomalaisten leiristä huutoa: ”Kuinka he kehtaavat? Ja kyllä he kehtaavat!” Ja se tärkein kysymys, kuinka he jaksavat monissa rooleissaan toimiessaan jatkuvaa kokousrulettia? Vai tuleeko myös perussuomalaisista tarjolla olevalla kokousrumballa, niin sanottuja hyödyllisiä napinpainajia?

Tästä bloggauksen mobiiiliflaijerista ja sen Rakenteellinen korruptio 3 – linkistä paljastuvista kohteista voidaan tuo kauan odotettu, korruption poiskitkemiseen kohdistuva toimenpideohjelma käynnistää, vaikka heti. Varsinkin, kun pääministeri Marinin, sinänsä tärkeän, ateriakohun verotukselliset yksityiskohdat on nyt saatu tiedotusvälineiden ja verottajan osalta selvitettyä.

Otetaan seuraavaksi lainaus, jonka lähde on Valtioneuvoston periaatepäätös OM/2021/68 ja sen liite 1 (Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023):

”Korruptionvastaisen strategian lähtökohdat
Korruptiontorjunnan ja ennaltaehkäisyn tärkeys nostetaan esiin monissa kansainvälisissä sopimuksissa, suosituksissa, ohjeissa sekä muissa julkaisuissa. Korruptionvastaisen työn suunnitelmallisuuden ja määrätietoisuuden tärkeyttä korostetaan monessa yhteydessä. Muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) 5 artiklan mukaan sopimuksen osapuolten tulee kehittää ja toteuttaa tai ylläpitää tehokkaita yhteen sovitettuja korruptionvastaisia käytäntöjä ja menettelytapoja. Korruption torjunta on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals), joita Suomi oli mukana hyväksymässä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015.

Myös OECD:n ja Euroopan neuvoston Suomelle antamat korruptionvastaisen työn tehostamiseen liittyvät suositukset tukevat korruptionvastaisen strategian laatimista.

Tarve kokonaisvaltaiselle korruptio-ohjelmalle, joka määrittelee kehyksen ja painopistealueet korruption torjunnalle kansallisella tasolla on tunnistettu myös Suomessa. Korruptionvastaisen yhteistyöverkosto aloitti jo vuonna 2015 korruptionvastaisen strategian valmistelun. Nyt valmistellun korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman valmistelussa on hyödynnetty korruption vastaisen yhteistyöverkoston laatimaa strategialuonnosta (2017).

Strategian keskeisenä tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Kysymyksessä on ensimmäinen valtioneuvostotasoinen korruptionvastainen strategia Suomessa.”


Lisätietoja edelliseen.

Valtioneuvoston periaatepäätös OM/2021/68:
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8072998a
(Mikäli linkki ei toimi, hae tietoa asiakirjan tunnuksella)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD
https://www.oecd.org/

Welcome to the GRECO website
https://www.coe.int/en/web/greco

Asioita seuranneiden tavan ja tolkun suomalaisten mielissä hyrräävät ainakin nämä kysymykset:

1. Onko korruption tunnistaminen ja kitkeminen Suomesta taas yksi ikuisuusprojekti?
2. Pitäisikö työ kohti korruptiovapaata Suomea; ulkoistaa Suomen ulkopuoliselle taholle?
3. Uskaltaako ja saako pääministeri Sanna Marin/sd. aloittaa taistelun mahdotonta vastaan?

Vai pitäisikö vakiintunut maan tapa päättäjien useissa eri rooleissa toimimisesta vain laillistaa?

Pääsemme piirun verran kohti korruptiovapaata ja länsimaisemmin toimivaa oikeusvaltio Suomea, jos nuoremman sukupolven päättäjämme uskaltavat irtaantua heille valmiiksi valetuista kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista.

Näin viksusti pääministeri Sanna Marin/sd sivuaa sipaisten, päättäjiemme multiroolien ongelmaa. Muun muassa oman jaksamisen ja terveyden kannalta tarkasteltuna.

”Sanna Marin Demokraatin haastattelussa: kuntavaalit, vihapuhe, blokkipolitiikka ja Paavo Lipponen”

10.6.2021 kello 08:00
PÄIVITETTY: 9.6.2021 kello 22:22

– –

”Marinin mukaan SDP tavoittelee yhä ykkössijaa.

– Se on puolueen tavoite. Pitää tehdä kovasti vaalityötä, että siihen ylletään.

Pääministeri sanoo, että oma osallistuminen vaaleihin oli selvää.

– Olen hyvin sitoutunut toimimaan oman kotikaupunkini Tampereen asioiden eteen. Olen toiminut valtuustossa vuodesta 2012 ja jo ennen sitä kunnallisissa luottamustehtävissä. Koen, että on hyvin tärkeää vaikuttaa niihin arjen asioihin, joista kunnissa päätetään.”

– –

”– Ihmisenä tunnen aika ajoin myös riittämättömyyttä, koska on vain rajallinen määrä aikaa käytössä.

Hallitustyöskentely ja pääaministerin tehtävät ovat vieneet erittäin paljon aikaa, koska lähes koko sen ajan, jonka olen tehtävässä toiminut, olemme olleet keskellä historiallisen vaikeaa kriisiä.

Puolueen puheenjohtajan tehtäviä pyrin myös mahdollisimman hoitamaan. Aina en pysty siihen niin paljon käyttämään aikaa kuin tietenkin haluaisin.”


Toivottavasti aiheesta kuullaan lisää heti kuntavaalien jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin /sd. on valittu uudelle jatkokaudelle Tampereen valtuustoon.

Huolestuttavaa on se, että jos hän on lukenut kohta seuraavan hallituksen periaatepäätöksen asiakirjat korruption kitkemiseksi, niin hänkään ei ole tunnistanut ongelmaa, johon muun muassa Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin GRECO ja OECD ovat rakenteellisen korruption arvioinneissaan, Suomea koskien, useasti puuttuneet.

Lisätietoja (.pdf-muodossa) tuosta Valtioneuvoston periaatepäätöksestä (OM/2021/68) korruption kitkemiseksi Suomesta:

3 A4-sivua, Liite 1

28 A4-sivua, Liite 2

Eikä tuossa kaikki.

Jos korruptiovapaan Suomen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen, GRECON, Suomea koskevat ja suomenkieliset arvioinnit ovat kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ladattavissa ja luettavissa osoitteessa:
https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland
Linkki luettu 11.6.2021

Toivotaan, että 2030-luku riittää Suomesta (jo 2000-luvun alussa) havaittujen korruptioalueiden tunnistamiseen ja pois kitkemiseen.

Vaikka tieto lisää tuskaa, niin oikeusministeriö voinee kustantaa ja lähettää ainakin Silvo Kaasalaisen ”Virkanimitysruletti” ja Seppo Konttisen ”Lakien synty” kirjat kaikkiin suomalaisiin kotitalouksiin?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Alkumatkalla kohti korruptiovapaata Suomea, on tärkeää saada äänestäjien kuluttajasuojan kuntoon. Joko aika on kypsä sille, että edes kaikkien eduskuntapuolueiden ekosysteemikartat saadaan politiikan isosta kuvasta kiinnostuneiden suomalaisten saataville?

Lopuksi.

Tämä Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 2.11.2009 julkaistu kirjoitus kannattaa ottaa myös teholuentaan: ”Maan tapa täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit”
”Se, että näitä rikoksia on tehty vuosikymmeniä, ei vähennä niiden vääryyttä, kirjoittaa Sami Parkkonen.”


* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.