Seuraa rahaa – Missä on pihvi?

Finanssi- ja vakuutusala ovat tällä hetkellä kaikista toimialoista vaikutusvaltaisimpia. Niin Suomessa kuin maailmalla. Niin päättäjien kuin journalistien keskuudessa.

Panaman papereiden kohun keskellä; ilmoille on tullut sakenevassa määrin kysymyksiä siitä, että missä ovat Suomessa Ylen MOT:n (6. ja 11.4.2016) ja FST Spotlightin (5. ja 12.4.2016) esille nostaman jutun pihvit? Ja koska nuo pihvit tarjoillaan?

Kauanko noin 300 nimen tutkiminen kestää?

Kauanko noin 300 nimen tutkiminen kestää? Tästä Ylen uutiseen.

Entä miten ja keiden toimesta arvioidaan ko. henkilöiden (asianajajat, kirjanpitäjät) takana olevien henkilöiden yhteiskunnallinen merkittävyys; ennen tietojen julkistamista?

SISÄLLYSLUETTELO
Follow the money – Where is the beef?
Moraali ja etiikka finanssi- ja vakuutusalalla
Kirjallisuutta veroparatiiseista
Aiheeseen liittyviä Suomi 2017 – blogin artikkeleita

FOLLOW THE MONEY – WHERE IS THE BEEF?
Massiivinen Panaman paperit – vuoto on mielenkiintoinen. Ylen MOT:n ja FST Spotlightin uusia uutisia odotellessa; mainio tietolähde Wikipedia kertoo paljon uutta asiaa tietovuodosta: ”… asiakirjat ovat peräisin panamalaisesta lakiasiaintoimisto Mossack Fonsecasta…” >>> https://fi.wikipedia.org/wiki/Panaman_paperit

Kuvio vaikuttaa perinteiseltä. Panamalainen toimija; tukkuna tulevien toimeksiantojen tehdastasoisena suoritusportaana. Toteutus tapahtuu esimerkiksi eurooppalaiselle asiakkaalle välittäjänä toimivan (investointi) pankin kautta. Ensin tehdään erilaiset yhtiöjärjestelyt mahdollisimman kauas tilaajan kotimaasta katsottuna. Sitten eri puolilla maapalloa singahdelleet varat; takaisin omistajien käyttöön, monimutkaisessa yhtiöryppäässä kierrättäen. Kuten osakkeina ja kiinteistöinä, joista on saatavissa tasaista tulovirtaa. Eikä tuossa mitään.  Kuvio on raharikkaille tuttu. Mentiinpä Suomesta länteen taikka itään.

Monenlaista salaliittoteoriaa onkin nyt ihmisten keskuudessa liikkeellä. Vaan kiinnittyykö valtavan alkuhuuman jälkeen, myös monien toimittajien, huomio vähemmän tärkeisiin asioihin? Vai pitääkö heidän pidättäytyä ison kuvan katsauksen tekemisestä aiheesta?

Näissä kahdessa kuvakaappauksessa lienee muutamia johtolankoja meille kaikille?

”Yksi suurimmista offshore – keskuksista on Lontoon City. Kuvittele Englantia ilman ulkomaisia finanssiyrityksiä. Sen sulkeminen merkitsisi oman kurkun leikkaamista.”
Brooke Harrington, forskare/tutkija, Copenhagen Business School

Vain ruotsiksi: "Forskare: Skatteparadis tär på demokratin"

Tämä uutinen vain ruotsiksi:  Svenska Yle 6.4.2016: ”Forskare: Skatteparadis tär på demokratin”


”Onko Lontoo veroparatiisi? – Lontoo lienee maailman suurin veroparatiisi. Kuin Monaco, mutta sumuinen ja sateinen. Se on masentavaa.”
Luke Harding, toimittaja, The Guardian sanomalehti

Yllätävän pienelle huomiolle jääneet lausumat.

Yllätävän pienelle huomiolle jääneet lausumat.

 

Kuvakaappausten lähde:
FST Spotlight 12.4.2016 – Maailman suurin tietovuoto osa 2
http://areena.yle.fi/1-3083105
– katsottavissa 12.4.2017 saakka

Tietoa Lontoon City aiheesta Wikipediassa:
”Nykyisin Cityyn noin neliömailin alueelle sijoittuneet finanssisektorin yritykset tuovat kuudenneksen maan bruttokansantuotteesta.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lontoon_City?wprov=sfla1

Entäs, jos kaikessa tuossa; onkin se todellinen syy päättäjien suurelle huolelle siitä, jos Iso-Britannia eroaa EU:sta (Brexit), kesän 2016 kansanäänestyksen jälkeen. Mikä muu maa kelpaa, kaikkien EU – maiden, Kiinan, Intian, Saudi-Arabian, Venäjän ja Yhdysvaltojen hyväksymäksi, uudeksi finanssiasioiden keskuspaikaksi? Takuuvarmasti kallistuvien kiinteistöjen keitaaksi ja Sveitsiäkin lujemman pankkisalaisuuden maaksi.

MORAALI JA ETIIKKA FINANSSI- JA VAKUUTUSALALLA
Jos asiaan ei liity mitään peiteltävää ja rikollista, niin mitä järkeä on tehdä valtavasti työvoimaa, aikaa ja rahaa sitovia paperijärjestelyjä? Palaavatko eri tavoin ja isolla työllä kierrätetyt rahat veroparatiisikierrätysten jälkeen, takaisin virallisiksi tunnustettuun raha – ja pankkijärjestelmään? Esimerkiksi erilaisten luottokorttien kautta; kortin haltijan käytettäviksi. Itse kunkin omassa kotimaassa. Ja korttilaskut maksetaan erilaisten (peite) firmojen saldoilta. Maistuis varmaan sullekin?

Sitten hieman satiiria kysymysten muodossa. Miksi noin tarvitsee toimia, jos kaikki on päivänvalon kestävää? Missä tuo aika monen tiedossa oleva; ehdoton rahamaailman keskus on, miten ja kenen vallassa se toimii? Jos ei siis Lontoossa.

Valtion virallinen pankki valtion maksuliikenteessä tällä hetkellä on OP eli Osuuspankki. Joten voisiko OP – ryhmä olla valtion ja poliittisten päättäjien apuna, jos finanssi- ja vakuutusalan iso kuva lopulta avataan? Niin Suomessa kuin maailmalla.  Suostuuhan OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen konsultoimaan asiassa valtiovaltaa ja poliittisia päättäjiä?

Moraalikato ja arvojen kriisi läpiskannaukseen?

Moraalikato ja arvojen kriisi läpiskannaukseen? Lähde: Yle teksti-tv 16.4.2016.

Entä suomalaisen vakuutusalan moraalikato ja arvokriisit? Yhdessä finanssialan kanssa.

Nordean suunnassa on ollut hiljaista. Taustalla on varmasti käynnissä kovat kähinät tiedotusvälineiden kanssa. Mitä on soveliasta kertoa ja mitä taas ei?

”Ryöpytykseen joutuneen Nordean taustalta löytyy melko hilpeä omistusketju. Se on ihan julkinen, eikä edes kamalan pitkä. Nordean ylivoimaisesti suurin omistaja on Sampo. Sammon ylivoimaisesti suurin omistaja taas on Solidium. Ja Solidiumin ainoa omistaja taas on – Suomen valtio.” Lähde: Talouselämä 8.4.2016

Entä piiloutuuko pääministerillämme Sammon omistuksia Nordean vakuutuskuoriin? Mikä on luottamusaste Sammon kruunun jalokiven; If – vakuutusyhtiön toimiin? Pitäisikö Sammon osakkeista saatavat noin 3 miljardia euroa jo kotiuttaa valtion kassaan? Vielä, kun hyvää hintaa finanssialan osakkeista on saatavilla.

KIRJALLISUUTTA VEROPARATIISEISTA
Näistä seuraavista tietolähteistä löytyy laajempaa lisätietoa. Aarresaaret – kirjan kirjoittajana on henkilö, joka on ollut aikanaan työssä ko. järjestelmässä sisällä. Ainakin veroparatiisien aidan toiselta puolelta seurattuna Aarresaaret – kirjan sisältö jysäyttää ja pysäyttää.  Ovatko kirjan tiedot faktaa vai fiktiota? Se tässä kaikessa nyt vellovassa on mielenkiintoisinta saada selville.

Nicholas Shaxsonin Aarresaaret – kirja:
http://intokustannus.fi/kirja/aarresaaret/

Aarresaaret piirtää älykkään ja tiiviin kuvan monimutkaisesta maailmanlaajuisesta finanssialasta helposti luettavassa muodossa.

Aarresaaret oli Britannian Amazon-verkkokirjakaupan myydyin taloustietokirja tammikuussa 2011.

”Jutta Urpilainen antoi taannoin lukiolaisille vinkin. Jos hyvinvointivaltion pelastaminen kiinnostaa, kannattaa tarttua Aarresaaret-kirjaan. Nimensä mukaisesti teos kertoo paratiiseista, joiden avarakatseinen lainsäädäntö on erikoistunut veroja pakenevaan pääomaan.” Hanna Säntti, Talouselämä, 10.2.2013

Kirja: Kun rahoituksesta tulee kirous
https://www.kepa.fi/uutiset/9991

”Rahoitusmarkkinoiden kasvusta tulee tietyn pisteen jälkeen taloudellinen taakka. Rahoitusmarkkinat alkavat imeä happea järjestelmästä ja tukehduttaa taloutta sen sijaan, että ne toisivat happea talouden palkeisiin.” Näin maalaili Kansainvälisen selvittelypankin BISin tutkija Stephen Cecchetti vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa.

Cecchettiä lainataan äskettäin julkaistussa kirjassa ”The Finance curse: How oversized financial centres attack democracy and corrupt economies”. Julkaisu kertoo, kuinka ”finanssikirouksen” luomat ylipaisuneet rahoituskeskukset tuhoavat demokratiaa ja tuovat taloudellista korruptiota.

Nicholas Shaxson: The Finance curse – my new book
http://treasureislands.org/the-finance-curse-my-new-book/
– toivottavasti tämä saadaan myös suomen kielelle käännettynä.

AIHEESEEN LIITTYVIÄ SUOMI 2017 – BLOGIN ARTIKKELEITA:
Suomelle oma aarresaaret

Veroparatiisit ja TTIP – sopimus

Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa

Kenen saldoilla, missä ja miten käytettävissä eri tavalla kierrätetyt varat lopulta ovat? Ja onko kuviossa lopulta mitään rikollista? Varsinkin, jos kokonaisarvioon otetaan huomioon finanssi- ja vakuutusalan johtajien lakiin perustuvat velvollisuudet osakkeenomistajilleen. Moraali kato; on sitten aivan toinen juttu.

Näin perseaukisen maallikon näkökulmasta katsottuna; lisää päivänvaloa kaivataan. Niin finanssi- kuin vakuutusalalle. Suomesta aloittaen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s