Presidentinvaalit 2012 – Euroopan velkojen verkoston läpivalaisu vihdoinkin käyntiin

Joko mahtaa olla aika kypsä sille, että Euroopan velkojen verkoston synnyn taustoja olla valmiita avaamaan? Yksi isoimmista koskee euro- ja EU-maiden vaalirahoituksen avaamista. Miten isoa on (nyt elokuussa lomalla olevien) markkinavoimien vaalirahoitus? Voisiko Suomi aloittaa omilla toimillaan esimerkin näyttämisen?

Suomi suit`sait vaali-ja puoluerahoituksen sekä toiminnallisten kytkentäkaavioiden avaamisen mallimaaksi Euroopassa!

Kumpikin puhemiehistä on sanonut kannattavansa vaalirahoituksen avoimuutta. Ajankohtana syksy 2009 ja eduskunnan edessä torstaisin olleet korruption vastaiset mielenosoitukset, jotka loppuivat 17.12.2009.

Valtiovelkojen kokonaissaldojen tarkastelun valossa taitaapi monessa euromaassa olla fi..fi..finassialan isännänviiri salossa. Kohta tulla hölkkästään erinomaisesta Iltasanomien heinäkuisesta euroreportaasista poimittuihin lukuihin, jotka koskevat euromaiden valtiovelkoja.

Tuntuu erittäin ihmeelliseltä, ettei kukaan tunnu tietävän markkinavoimien selättämiseen tarvittavan rahasumman kokonaismäärää?

Onhan finanssialalla ja valtioilla tunnetusti käytössään kaikista tulivoimaisimmat atk-vermeet. Tai sitten on sovittu, että näistä saldoista ei sitten turuilla ja toreilla turista. Elleivät sitten äänestäjät piip-piip paikoista kiihkoissaan purista.

Mielenkiintoista on myös saada tietää, kenen pelikirjan mukaan eurokuplan paikkuussa edetään ja miksi?

SAK:n jäsenet sitoutuvat roskapankki-ideaan? Pankkien voitot yksityisiä. Tappiot sosialisoidaan veronmaksajille!

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoitti otsikkolla “Europalo nuolee Saksan portteja” ja ”Kun Suomi hyvästeli euron”.

Reportaasin kirjoittaja Mika Koskinen on Iltasanomien politiikan toimituksen esimies. Koko aukeaman juttu jäi jostain syystä upoksiin helteisen heinäkuisen päivän uutisvirrassa.

Reportaasin kaaviokuvasta pystyi tällainen maallikkokin laskemaan, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 500 miljardia euroa.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 40 prosenttia, niin ollaan uudessa tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM)  3 400 miljardia euroa!

Tällä hetkellä ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen, kierrätykseen laittaminen ja yhteisvastuulla hoitaminen. Setelisolidaarisuus sakenee?

Mikäli Suomelle jyvitetään tuosta uudesta 3 400 miljardin summasta vakioitu 1,8 prosentin vastuuosuus, niin uusien vastuiden suhteen olla summassa 61,20 miljardia eurossa!

Miten 100 miljardin euron pankkituki Espanjan pankeille voi riittää, jos on jo tiedossa se, että mätälainoja on ainakin 156 miljardia euroa!?

Kun huomioon otetaan nuo aiemmat Ylen laskemat vastuut 36,4 miljardia euroa. Ja kun siihen lisätään syliin tulossa olevat vastuut, niin 100 miljardin euron vastuusumman raja alkaa pelottavasti lähestyä.

Suomen vastuut 36,4 + 61,2 miljardia euroa = 97,6 miljardia euroa? Vuoden 2012 lopussa?

Uutisvirrassa on ollut pinnalla myös luotettavalta tuntuvia laskelmia siitä, että Suomella on takausvastuita pelissä jo 50 miljardia euroa. Eli silloin oltaisiinkin 50+61,2 = 111,2 miljardin euron kokonaissummassa.

Aika muhkeaa, kun Suomen valtion koko vuosibudjetti on vain se 50 miljardia euroa. Eikä meitä suomalaisiakaan ole kuin se 5 miljoonaa ja rapiat.

EUROMAIDEN VALTIOVELKOJEN KOKONAISSUMMASTA

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Lähteenä siis Iltasanomien paperiversio 25.7.2012.

Luvut eivät siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

Toisen miinushan on rahataloudessa toisen plussaa. Veroparatiiseissa plussaa on uutistietojen mukaan jo yli 25 000 miljardia euroa.

Summat miljardeja euroja. Euromaiden valtiovelkoja:

1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia 32
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg 9
16. Malta 5
17. Viro 1

Yhteensä 8 434 miljardia euroa

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Entä olisiko hyvä tietää euroon tai Euroopan unioniin tulossa olevien maiden valtiovelkasaldoista? Niistä todellisista….

PERUSSELVITYS EUROOPAN VALTIOVELKOJEN SYNNYSTÄ

Kokoomuksen Jyrki Katainen - Hyvinvointi, talous ja rehellisyys

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen – Rehellisyys on meidän leipälaji

Onko pääministeri Kataisella ja valtiovarainministeri Urpilaisella viimeinkin (markkinavoimien) lupa antaa tämä seuraava perustietous europuheidensa takuuksi?

Mielellään mahdollisimman paikkansa pitävin ja selventävin kaavioin varustettuna.

Euroopan velkojen verkoston tukipaketti nousee 3000 miljardia euroon!

1. Kuka lainasi alun perin kenellekin? Kuinka paljon?
2. Minkälaisin vakuuksin? Minkälaisin sopimuksin?
3. Mihin lainarahat upposivat? Kuka omistaa nyt lainarahalla tehdyt hankinnat?
4. Miksi lainaajat eivät pystyneet takaisinmaksuun? Miksi vakuudet eivät riittäneet?
5. Paljonko lainoista on valtionvelkoja? Paljonko lainoista on b-to-b lainoja?
6. Miten lainaajilla ja lainansaajilla nykyään menee? Onko vaalirahoituskuviot selvitetty?
7. Siirretäänkö velkasaldoille sinne kuulumattomia velkoja? Kuka takaa, ettei näin tapahdu?
8. Mihin konkreettisiin ja juridisesti sitoviin sopimuksiin Suomen mukana olo eurokuplassa perustuu?
9. Ovatko muut euromaat joutuneet muuttamaan perustuslakejaan Suomen lailla (1§, 94§ ja 95§)? Lisätietoa avoimesta internetistä – LJL 3/2011 toimivalta
10. Ketkä suomalaiset eurokuplan tilannetta valvovat ja mistä mm. saldotietoja voi avoimesti seurata?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Suomi 2017 ajatushautomo on pyrkinyt vuodesta 2010 alkaen esittämään tyhmiä kysymyksiä eurokriisin synnystä. Pienen ihmisen näkökulmasta.

Toki tajuan katu- ja ruohonjuuritason taavina, että noin isoissa kuvioissa rahasummat ja voitot jaellaan kingien kesken karskin graavina. Ja kun eri tavalla lainaltava rahasumma on klopaalin hegulin graavi, niin pienin mittayksikkö on haavi taikka saavi. Ei näitä asioita kuulemma tavallinen ihminen, joka tarvitsee laskinta näiden summien ynnäämiseen, voikkaan ymmärtää.

Tästä linkistä listaukseen Suomi 2017 artikkeleihin, joissa ihan perusasioita selvittelevää kysymyssettiä on yritetty vienosti nostaa esiin.

Perusjuttuna noille tyhmille kysymyksille on se, että miten voidaan mitään eurokriisiä ratkaista taikka eurokuplaa paikata, jos ei tiedetä tarkasti sen kokoa, toimijoita ja syntymekanismia. Joten nyt otetaan mittaa myös luottamuksesta tiedotusvälineiden toimintaan.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen kiteytti asian osuvasti näin:

“Vaikka täysi totuus on tavoittamaton unelma, siihen pitää pyrkiä – tunnustaen, ettei sitä voi koskaan täysin saavuttaa.

Uskottavuus on uutismedian elämän edellytys.”
(HS 13.7.2012 – Enkeli-Elisa pakottaa median itsekritiikkiin – Näkökulma sivu A5)

Vai onko tiedonvälitys näin isossa kokonaisuudessa tiedon”mani”pulointia?

Niskalenkkiä markkinavoimista tuntuu olevan mahdotonta saada. Onkohan erittäin tehokkaaksi havaitun; ”Ilma-Jorma”-nimisen painiotteen harjoitukset valtioneuvoston linnassa alkaneet?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

– Avointen valtiovelkasaldojen .pdf-tiedosto oheisena –

Euromaiden valtiovelat_IS 25072012_Euroopan velkojen verkosto

Numerofakiireille Suomen pankin palveluista tämä linkki
Euroalueen rahalaitosten yhteenlaskettu tase ilman eurojärjestelmää: kesäkuu 2012

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Presidentinvaalit 2012 – Euroopan velkojen verkoston läpivalaisu vihdoinkin käyntiin

  1. Suomen 1990-luvun pankkikriisin hoitotapa tulossa eurokriisin ratkaisemiseksi?

    * * * * *

    Katainen neuvoo euron kriisimaita…
    Artikkelit | 0 Kommenttia
    Kalevi Kannus 13.8.2012

    Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ehdottaa vakuudellisia velkakirjoja ratkaisuksi eurokriisiin. Katainen sanoo saksalaisen Der Spiegel -viikkolehden maanantaina ilmestyneessä haastattelussa, että Suomen laman aikana käyttämä järjestely voisi helpottaa Italian ja Espanjan tilannetta…

    Katso Suomen pankkien kriisin selvityksestä vuiosilta 1991 – 1995 – Laman ja Rahan Pelurit – http://www.promerit.net/lamapelurit.pdf – sivut 140 -158… miten Suomi “pelastettiin”! Kenen velat arvopaperistettiin “vakuudellisiksi velkakirjoiksi” ja omaisuus ryöstettiin

    Tässä Kataisen “mallista” osio… LRP:n sivu 140.
    http://www.promerit.net/2012/08/katainen-neuvoo-euron-kriisimaita/

    * * * * *

    ← Suomalainen sosiaaliturva EU:n alle
    Suomen sisäiset Berliinin muurit murtumassa? →
    EU:n ja maan tapa esiin rehellisyydessä sekä avoimuudessa
    https://suomi2017.wordpress.com/2011/04/25/eun-ja-maan-tapa-esiin-rehellisyydessa-seka-avoimuudessa/
    Julkaistu huhtikuu 25, 2011

    Toivottavasti perussuomalaisten kansanedustajat uskaltavat tehdä; huomisesta 26.4.2011 alkaen, paljon tyhmiä kysymyksiä. Heillähän on puolueena käsissään myös todellinen EU – jytky, josta lisää tämän artikkelini lopussa.

    Presidenttinä toimiessaan edesmennyt Urho Kekkonen tuli tunnetuksi siitä, että hän laittoi nouseville kyvyille toimeksiannot jo alusta alkaen mahdottomiksi toteuttaa. Riittävän laaja tehtäväalue ja siihen nähden minimaalinen aika saivat mahdolliset kilpailijat painumaan epäonnistumisten jälkeen hitaasti unohduksen suohon.

    Euroopan velkojen verkosto eteneminen Portugaliin vaatii nyt väittämän mukaan kiireellisiä toimia tai koko euromaiden muodostama talousalue kaatuu, jos piskuinen Suomi jättää osallistumatta, EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson kotimaan, Portugalin tukemiseen.

    Tähän yhteyteen suosittelen kaikkia tutustumaan tosiasioihin, kuinka Suomessa asiat 1990-luvun pankkikriisissä hoidettiin. Hakukoneen voi jokainen valita vapaaksi.

    Hakusanapariksi – Koiviston konklaavi

    Tykkää

  2. Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä tai sen ei anneta tietää. Edes perusasioita yhteiskuntamme ytimistä.

    Torikokous – liike on lähestynyt; muun muassa, rahamaailman ytimien saloja. Ruohonjuuri- ja katutason ihmisten tasolla toimien. Esittäen myös konkreettisia ratkaisuja globaalissa rahajärjestelmässä vallitseviin ongelmiin.

    Osa 3/3 kautta saat halutessasi lisätietoa yhdestä näkökulmasta katsottuna ja pääset kuulemaan mitä mieltä aiheesta olivat haastattelun antaneet presidenttiehdokkaat 2012.

    – Aiheeseen liittyviä Suomi 2017 ajatushautomon linkkejä –

    Torikokous‬ Helsinki osa 1/3 –
    > Miten rahaa; velkarahaa luodaan? –

    Torikokous‬ Helsinki osa 2/3
    > Torikokous ja joukkoistaminen –

    Torikokous‬ Helsinki osa 3/3
    > Maaseudun tulevaisuus ja aurakevät –

    Tykkää

  3. Taloussanomien toimittaja Jan Hurri tuo uusimmassa analyysissään esiin euroon liittyviä velkasaldoja. Niin euromaiden valtiovelkojen kuin pankkien osalta. Summat ovat huikean suuria.

    ”Kreikalle lisää aikaa, Espanjalle lisää apurahaa, EKP uusiin tukiostoihin, EVM:lle rajaton rahoitus, EU:sta pankkiunioni… Ideoita sinkoilee, mutta näilläkään keinoin kriisi tuskin päättyy. Näin ei liika velka vähene. Se kasvaa, muuttaa muotoaan – ja päätyy Suomen kaltaisten vapaaehtoisten maksajien piikkiin.”

    – Tähän velkojen verkkoon Suomikin sotkeutuu –

    Liian paljon liian kehnoa velkaa
    Pankit eivät kestä omia riskejään
    Ulkomaiset pankit vetäytyvät pakoon
    Kriisitoimiin uponnut 1 500 miljardia euroa
    Kriisi kasvattanut valtioiden velkaa
    Hätäraha kiertää takaisin pankeille

    * * * * *

    On myös hyvä aika nostaa esille viime syksynä perustuslakiin viedyt ”uudistukset”.

    Virallisella Suomella on nyt, perustuslain takaamat, nopeat mahdollisuudet luovuttaa kansallisen itsemäärämisoikeuden kannalta merkittävää toimivaltaa EU:lle, nimeämättömälle kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle.

    Näin aiheen ajankohtaisuudesta uutisoi MTV3-kanavan teksti-tv 26.8.2012 kello 17:39:10 – sivu 139:

    Merkel vauhdittaa EU-sopimusta

    Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa, että Euroopan unionin perussopimuksen muutosta ryhdytään valmistelemaan jo tänä vuonna, kertoo saksalainen Der Spiegel.

    Merkelin mielestä muutoksien valmistelun alkamisajankohdasta pitää päättää EU:n huippukokouksessa joulukuussa.

    Valtaeliittihän on aina kussakin yhteiskunnassa olemassa. Tosin kukaan ei siihen tunnusta kuuluvansa. Joten tästä avoimesta linkkauksesta pientä näkymää siihen, ketkä todellista valtaa Suomessa käyttävät ja miten perustuslain ”uudistukset” tehtiin ilman kertomista äänestäjille.


    – Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa –

    Julkaistu lokakuu 23, 2011

    ”Uudistettu” perustuslain versio HE 60/2010 (LJL 3/2011) hyväksyttiin eilen eduskunnassa äänin 118 -40.

    Tykkää

  4. ”Emumunaus” – Esko Seppänen 4.9.2012 – kustantaja Into
    http://www.intokustannus.fi/kirja/emumunaus/

    Esko Seppänen kertoo EMUMUNAUS-kirjassaan tositarinan pankkien vallasta, virtuaalirahalla tuhotuista markkinoista, valtioiden velkaantumisesta ja EU:n surkeista yrityksistä pelastaa oma rakas euro. Seppänen myös arvioi, miten kriisistä päästään nyt pois. Yhtään hyvää ja varsinkaan nopeaa ratkaisua ei ole.

    Kirja on kuvaus globaalista kriisistä Suomen näkökulmasta. Omien sanojensa mukaan Seppänen pyrkii puhumaan taloudesta ohi kanonisoidun totuuden ja sitä tukevan rituaalisen kielenkäytön.

    * * * * * * *

    Lyhennelmää kirjasta ”Emumunaus” /Esko Seppänen 4.9.2012

    Kustantaja Into kuvaa katalogissaan kirjaa näin:

    ”Vanha kunnon kapitalismi on muuttunut vinhaksi finanssikapitalismiksi, jossa rahaa ei enää ole edes olemassa. On vain velkoja velkojen päälle eikä kukaan enää kysele, mistä kaikki mammona oikein tuli (ei mistään). Raha ei enää perustu reaalimaailmaan: ei ihmistyöhön, ei fyysisiin tavaroihin, ei palveluihin. Velan panivat liikkeelle yksityiset pankit, aivan silmiemme alla, ja nyt maailma hukkuu velkaan.”

    Systeemin kriisi
    Eri maat mutta sama valuutta
    Emu sisäpolitiikan välineenä
    Nyt ei EU:ssa ratkota tätä kriisiä
    Pankkiunionissa on talletusten yhteisvastuu
    Talousunioni vie budjettivallan
    Vakaussopimus vaatii Suomen perustuslain muutoksen
    Suomen Pankin tase on kolminkertaistunut!
    Saksa sekaisin, EU:n johtajien välit tulehtuneet
    Suomi nettomaksaja
    Inflaatio tulee, onko EU valmis?

    Sivujuonia

    ”Kirjassa on monia yksityiskohtia, jotka kuvaavat pankkien toiminnan eettis-moraalista rappiota ja joiden avulla pyrin tarkastelemaan edellä esitettyjä asioita laajassa perspektiivissä erityisesti Suomen näkökulmasta.”

    Että tällainen kirja – ja on siinä vielä muutakin.

    Lue lisää osoitteessa:
    http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&view=section&layout=blog&id=6&Itemid=27

    Tykkää

  5. Suomessa lähestytään kovaa vauhtia sitä ajankohtaa, jolloin vaaleilla valitut päättäjämme joutuvat astumaan äänestäjiensä eteen ja ilmoittamaan, että noudatetaanko Suomessa enää koskaan perustuslain asettamia velvoitteita? Vai onko myös EU:n toiminnassa siirrytty laajamittaisen harmaa hallinon malliin?

    1.
    Vielä 1990-luvun alkupuolella Hesarikin sai/uskalsi/osasi kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä.

    Poliitikkojen kadonnut valta – Erkki Pennanen
    HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993

    “Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.

    …….

    Sorsan haastajaksi ilmaantunut Martti Ahtisaari sen sijaan arvosteli ensimmäisessä vaalipuheessaan silmäänpistävästi korporatismia. Hän asetti sen vaihtoehdoksi kansanvallan ja politiikan, joka nojaa toimivaan parlamentarismiin.

    On mielenkiintoista nähdä, miten Sorsa ottaa vastaan Ahtisaaren haasteen korporatismista. Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys. Ahtisaari saattaa joutua vielä selittelemään, mitä hän itse asiassa tarkoitti.

    Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.”

    2.
    Seuraavan ajankuva katsauksen lähde on Suomen suurlähetystö Bern:

    Etusivu > Ajankohtaista
    Eurossa on kyettävä puhaltamaan yhteiseen hiileen

    Suomi liittyi varsin selvin numeroin kansaäänestyksellä Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Päätöksen taustalla oli sekä turvallisuuspoliittista että taloudellista harkintaa. Suomi oli toipumassa pahasta lamasta ja EU-jäsenyyttä myös pelättiin, vaikka jäsenyyteen liittyi enemmän myönteisiä odotuksia.

    Jäsenyyshakemus jätettiin maaliskuussa 1992. Tämän kirjoittaja osallistui Suomen EU-jäsenyyden etuja ja haittoja valmistelleen virkamiestyöryhmän työhön 1991–92 sekä komission Suomea koskevan selvityksen, avisin, valmisteluun. Olimme ulkoministeriössä valmistelleet Suomen tulevia politiikkalinjauksia Euroopan murroksen siivittämänä jo ainakin vuodesta 1988/89. Varsinainen jäsenyyskysymys tuli ajankohtaiseksi silti vasta kesällä 1991.Lopulta aikataulu oli tiukka ja vaati valtiohallinnon eri sektoreilta suuria ponnistuksia.

    Liittymisen yhteydessä monet vakuuttelivat, että Suomi tulee pitämään kiinni omasta rahasta, markasta, vaikka jäsenyyteen kuului evoluutio, jonka mukaan jäsenvaltiot tavoittelevat yhä läheisempää unionia sekä raha -ja talousliittoa: yhteistä valuuttaa. Suomi on tänään itsenäisempi kuin koskaan. Jaettu suvereniteetti EU:n kautta on paradoksaalisesti vahvistanut kunkin jäsenmaan omaa suvereniteettia. 1990-luvun alussa Suomi oli maailman finanssimarkkinoiden armoilla. Euron avulla tätä avuttomuuden tilaa ei tarvitse enää kokea. Euro on kuin ankkuri globaalien finanssimarkkinoiden turbulenssien keskellä. Tämä näkökulma on jäänyt kotoisessa ja jopa eurooppalaisessa keskustelussa liian vähäiselle huomiolle. Euroalueen vaikeuksien perussyy ei ole euro vaan jäsenmaiden velkaantuminen ja maailman finanssijärjestelmän heikkoudet.

    Suomi liittyi ensimmäisten joukossa euroon 1998 ja oli mukana päättämässä Portugalissa pidetyssä EU:n Feiran huippukokouksessa kesäkuussa 2000,kun Kreikka otettiin raha-ja talousliittoon. Suomea edusti Feirassa iso delegaatio presidentti Tarja Halosen johdolla. Kuuluisa lautaskiista muhi myös Feirassa. Myöhemmin on luotu järjestelmä, että tasavallan presidentti ei enää ole EU:n huippukokouksissa ”koristeena”, vaan silloin, kun se koko hallituksen mielestä on välttämätöntä. Tämä on vain oma tulkintani.

    Myöhemmin kävi ilmi, että Kreikan pääsy euroon nojautui osin virheellisille taloudellisille tiedoille. EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn totesi elokuussa 2012 suurlähettiläskokouksessa, että Kreikan hyväksyminen euroon oli aikanaan virhe, mutta nyt unionin on kannettava vastuunsa. Saman kannan ovat toistaneet monet eurooppalaiset johtajat. Eurossa on valuvika jota on kovin ottein ryhdytty korjaamaan Rehnin johdolla. Euroalueen velkavaltiot ovat tehneet ankaria säästötoimenpiteitä ja aloittaneet rakenteelliset reformit. Edistymistä tapahtuu. Rehn korosti yleisohjeenaan suomalaista sananlaskua: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin”. Eurossa on kyettävä puhaltamaan yhteiseen hiileen.

    Monet kansalaiset ovat olleet hämillään niistä uusista käsitteistä ja rahasummien mammuttimaisista määristä, jotka ovat liittyneet euroalueen taloudellisen tasapainon ja kasvun palauttamiseen. Pitkään näytti siltä, että euroalue jakautuu vaikeuksissa oleviin eteläisiin jäsenmaihin ja pohjoisen Euroopan vakaisiin ja taloudellisesti kestävämpiin maihin. Viime elokuussa jakolinjaksi tuli Saksa vastaan muut, jos näin halutaan nähdä, kun Euroopan keskuspankki päätti aloittaa vaikeuksissa olleiden maiden joukkovelkakirjojen ostamisen jälkimarkkinaostoja ”rajattomasti”.

    Lisäeste euron tervehdyttämiseltä poistui tänään 12.9., kun Saksan Karlsruhen perustuslakituomioistuin antoi ennakkopäätöksen liittyen Saksan perustuslain artikla 136 muutokseen. Päätös EVM:n(Euroopan Rahoitusmekanismi) ja fiskaalisopimuksen yhteensopivuudesta Saksan perustuslain kanssa oli myönteinen. Ennakkopäätöksen mukaan EVM on Saksan perustuslain sallimissa rajoissa. Päätöstä on tervehditty 12.9. Saksan liittopäivillä niin, että ”hyvä päätös Saksalle ja Euroopalle”.

    Euroalueen kriisin vähittäinen ratkeaminen on myös Sveitsin edun mukaista. Puolet maan ulkomaankaupasta on EU:n kanssa ja miljoonan EU:n kansalaista asuu ja tekee työtä Sveitsissä. Sveitsin valuutta on kiinnitetty euroon. Euroopassa on syvä keskinäisriippuuvuus, joka edellyttää syvenevää yhteistyötä. Samalla saamme edellytykset kamppailla uusien haasteiden, kuten ilmastomuutos, väestön liikkuvuus, rikollisuus ja terrorismi, ratkaisemiseksi. Eurokriisi on hidastanut monia hankkeita. Jatkuessaan eurokriisi voisi ajaa koko maailmantalouden lamaan, jolla olisi vakavia poliittisia seurausvaikutuksia.

    Alpo Rusi
    12.9.2012

    3.
    Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan ajankuvakatsaus:

    SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun
    http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php

    Tämä raportti on liite 3 lähihistoriasta sivulle EU-vaalipetos tiivistelmänä A-4:lla

    KANSANÄÄNESTYSLAKI
    Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
    ”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”

    Kysymyksen kolme alleviivattua sanaa ovat merkittävät. Mikä olikaan neuvoteltu sopimus?

    EU-kansanäänestyksen kysymysteksti on ydinasia tämän raportin nimelle. Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen ”mustatuntuu”-mielipiteestä. Miten kansa olisi tiennyt, mistä korkea valtiojohto tietoisesti vaikeni ja miten se oli harhauttanut eduskuntaa ja kansaa?

    EI EU-KRITIIKKIÄ
    Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kritisoida EU:ta, vaan tuoda esille presidentti Koiviston aikaista salaista suomalaista EU-päätöksentekoa. Kirjoitukseni on raportti Suomen korkean valtiojohdon petollisuudesta kansalaisia kohtaan. Totuuden kertominen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat intressini kirjoittaa.

    Valtiojohdon petollisuuden seurauksena on tänään ajankohtainen aihe, velkaantuneiden euromaiden auttaminen.

    Oman maan ahdingot eivät tunnu hetkauttavan Suomen hallitusta ja eduskuntaa. Suomi on aiheettomasti lähtenyt pelastamaan euroaluetta, koska markasta luopumisesta ei ole olemassa lakia.

    4.
    Eurokriisi
    Björn Wahlroos: Piikki kiinni
    Hanna Säntti – Talouselämä 14.9.2012

    ”Suomi ei ole Euroopan vilja-aitta”, sanoo Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Johtopäätös onkin Wahlroosin mielestä selvä: eduskunnan on laitettava piikki kiinni Euroopassa. Neuvo koskee sekä valtioita että pankkeja.

    Komission esitteli omat pankkiunionisuunnitelmansa keskiviikkona ja kuvaille niitä ”elintärkeiksi”. Talouselämän pitkässä haastattelussa Wahlroos perustelee, miksi hän ei usko pankkiunionin ratkaisevan eurokriisiä.

    ”Pankkiunioni tekee vain entistä ilmeisemmäksi sen, että iso osa eurooppalaispankeista on konkurssikypsiä. Ainoa tapa ratkaista velkakriisiin liittyvä pankkikriisi on lisätä järjestelmään pääomaa”, hän sanoo.

    Pirullisia yksityiskohtia

    Myös pankkiunionin yksityiskohtiin liittyy monia Suomen kannalta ongelmallisia kohtia. Yhteinen talletussuoja ja kriisien hallintamekanismi tarkoittaisivat, että suomalaiset joutuisivat pian takaamaan osaltaan kaikkien euromaiden pankkikupruja.

    Joko Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on omalta osaltaan valmis avaamaan myös suomalaisen finanssimaailman vallanytimiä? Näistä asioista ovat yhden (1) osakkeen omistajien liikkeen edustajat käyneet kysymässä vuoden 2009 Sammon ja OP-Pohjolan yhtiökokouksista lähtien…

    Maan tapa läpivalaisuun:
    https://suomi2017.wordpress.com/2012/07/30/presidentinvaalit-2012-maan-tapa-lapivalaisuun/

    5.
    maanantaina, syyskuuta 10, 2012
    Korporatismi
    http://ajankuva.blogspot.fi/2012/09/korporatismi.html

    Tunnetaan myös nimellä korporativismi. Ylittää kaikki puolue-, aate- ja varallisuusrajat. Tekee omista aatelisistaan euromiljonäärejä. Varmuudella. Jo ennen eläkeikää. Kattaa koko perinteisen puoluekartan. Vasemmalta oikealle. Perustuu järjestövaltaan ja tukeutuu valtiovaltaan. Toimii perustuslain vastaisesti. Parlamentarismin ja siten laillisuusvalvonnan ulkopuolella. > Hallitusohjelmasta –

    Alla olevassa kuvakoosteessa muutamia korporatismin/korporativismin tunnusmerkkejä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s