Nallen enkelit 2

Kirjoitin avointa pohdintaa; piikkipaikalle yhteiskunnassamme vaikuttamaan nousseista, naisista ensimmäisessä Nallen enkelit – artikkelissani. Jossa esittämääni listaukseen lisään vielä yhden mielenkiintoisen nimen:

Tutkimusjohtaja, Elina Lepomäki, Ajatuspaja Libera

Helsingin Sanomat 12.4.2013 – toimittaja Katja Boxberg
Libera moittii Suomea yhden totuuden maaksi

Keiden ääni ajatuspaja Liberasta todellisuudessa kuuluu?

Keiden ääni ajatuspaja Liberasta todellisuudessa kuuluu? Saammeko viimeinkin kuulla todellisen totuuden siitä, millä sääntökirjalla ja kenen johdossa yhteisiä asioitamme todellisuudessa hoidetaan?

Kirjoitin tätä Nallen enkelit artikkelisarjaa; mielessäni takavuosien tv-sarja Charlien enkelit. Siinähän sarjan päähahmona toimi; kirjoituspöydällä olevan boksin kautta puhunut miljonääri Charlie.  Hän antoi näin päivittäiset toimintaohjeet kolmelle hurmaavalle naishenkilölle, Charlien enkeleille.

Miljonääri Charlieta ei sarjassa koskaan näytetty, mutta hän tuntui olevan kaikesta meneillään olevasta ajanhermolla.

ONKO SUOMEN CHARLIELLA VIIKSET?

Voisiko tuo kuvio toimia Suomen oloissa? Ja vieläpä tosielämässä. Mielenkiinnolla seuraankin nyt sitä, että tyytyvätkö Nallen enkeleiksi nimeämäni naiset kulkemaan jatkossakin kiltisti heille räätälöidyissä ja taiten tarjotuissa talutushihnoissa? Vai koittaako Suomessa päivä, että he astuvat määrätietoisen, mutta yhteistyökykyisen dominan rooliin?

Alkaen heiluttamaan ohjaksia itsenäisesti valitsemaansa suuntaan ja yhteisesti sopimillaan säännöillä. Niin yhteiskunnan kuin talouden aroilla saroilla.

TIEDOTUSVÄLINEET ULKOISESSA OHJAUKSESSA

Lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; erittäin paljon ja merkittävää julkista valtaa, on kaikessa hiljaisuudessa ja vuosikymmenten ajan ulkoistettu yksityisille vakuutusyhtiöille.

Muun muassa näistä älyvalokuvassa esiinnostetuista aiheista; on vakuutus – ja finanssikonserni Sampoa koskien, tiedotusvälineissä vakaasti vaiettu.

Älyvalokuva Sampo konsernin ytimistä

Iso ylläri oli, että Sammon vuoden 2013 yhtiökokouksessa tämän kaltaisten kuvien ottaminen oli ankarasti kielletty!

Julkisuuttaan voi hallita. Ainakin rahalla ostettavalla riippuvuussuhteilla. Tiedotusvälineisiin, kustantajiin, päätoimittajiin, toimitusten esimiehiin kuin toimittajiin kohdistuvana. Yksi on kiistatta pitkäkestoiseen mainosrahaan liittyvät koreografiat.

Siinä Sampo-konserni on onnistunut ainakin toistaiseksi erinomaisesti.

”Kuka on kenenkin kaa työ- ja vapaa-ajalla? Ja kuinka paljon?” lienee yksi avainkysymyksistä. Siis, jos halutaan päästään ko. älyvalokuvissa esitellyistä aiheista perille. Niin sanottujen virallisten tiedotusvälineiden kertomana.

Mielenkiintoista olisi, jos joku toimittaja saisi litteroida eli purkaa tekstiksi Sammon yhtiökokouksissa vuosina 2009 – 2013 osakkeenomistajien taholta esitetyt kysymykset ja niihin konsernijohdon taholta annetut vastaukset. Tuottaa nuo tiedot kaikkien saataville sekä tehdä niihin molempien osapuolten lisähaastattelut.

Olisi takuuvarmaa, että kyseinen lehti myytäisiin irtinumeromyynnistä loppuun tai kyseisen tiedotusvälineen nettisivusto hehkuisi pitkään hauista kuumana… Varsinkin, jos reportaasiin sisältyisi ”Kuka on kenenkin kaa työ- ja vapaa-ajalla? Ja kuinka paljon?” – kytkentäkaavio.

Perusteena edelliselle tiedonsaannille yhtiökokouksen sisältöä koskien on se, että Sammon yksittäisesti suurin ja ulospäin näytetty osakkeenomistaja on tällä hetkellä Suomen valtio eli Sinä ja Minä. Solidium – yhtiön kautta luovien.

Perustuslain velvoitteiden noudattamista voitaneen pitää, Sammonkin toiminnan kohdalla, kaikista tärkeämpänä asiana? Varsinkin lakisääteisiä eli pakollisia liikenne- ja vahinkovakuutuksia koskien.

JUTUN TEKIJÖISTÄ TUOTESELOSTEET ESIIN

Mielenkiintoista onkin seurata, missä vaiheessa internetin hakukoneiden lopputuloksiin aletaan vaikuttaa? Vai onko se, mainostamisen siirryttyä entistä enemmän nettiin, jo tosiasia?

Vielä kuitenkin perinteisen journalismin saralta. Tärkeintähän kaiken keskellä olisi tietää, että pitäisikö tiedotusvälineen kulloisenkin jutun tekijöistä tulla pakolliseksi kertoa taustatiedot:

* koulutus
* stipendit
* osakkeenomistukset
* puolison, elämänkumppanin tiedot
* seminaari – tai vastaavat matkat vuosittain

Esimerkiksi parilla klikkauksella netin kautta löytyvinä.

Aloittaen päätoimittajista ja kustantajista. Sitten pääkirjoitustoimittajien ja kolumnistien kautta edeten toimitus- ja uutispäälliköihin. Toimitusten esimiehiin jne.

Kun toimiva malli olisi löytynyt, niin toimittajienkin olisi helppoa tulla mukaan uuteen avoimuuden aikaan.

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA

Mediamaailma on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.

Sen sisäisistä ja todellisista toimintatavoista tiedetään niin vähän. Martti Valkosen kirja Helsingin Sanomista sisältäpäin valaistuna:

”Sananvapaus kauppatavarana”

lienee edelleen yksi harvoista?

”Toimittajat saavat tehdä juttuja, mistä tahansa aiheesta” lienee yksi mielenkiintoisimmista suomalaisista mediamaailman urbaanilegendoista?

Kokonaan eri asia on sitten se, että julkaistaanko juttua missään tiedotusvälineessä? Ja jos julkaistaan, niin silvotaanko aluperäinen juttu ja/tai minkälaiseen eristykseen kyseinen toimittaja omissa ammattipiireissä laitetaan?

STIPENDIKORRUPTIO OSANA RAKENTEELLISTA KORRUPTIOTA

Heräsin miettimään sitä, että olisiko hyvä tietää se, että minkälaisia stipendejä toimitusten toimittajat ovat matkan varrella nauttineet?

Entä valtakunnallinen toimittajien voitelumatkarekisteri?

Hurmaava lurjus – Journalisti 17/2009 – Jan Erola

”Björn Walhroos taikoo miljardeja, ennustaa suhdanteet ja onnistuu väistämään jopa vaalirahoitustornadon. ”

Lainaus alkaa.

Wahlroosin vaikuttaminen onkin hienovaraisempaa. Hän on esimerkiksi toiminut talousjournalismin mesenaattina 2000-luvun alussa, jolloin Saara ja Björn Wahlroosin säätiö järjesti ja rahoitti kolmena vuonna suomalaisia taloustoimittajia työharjoitteluun Financial Timesiin (FT).

Stipendien julkilausuttuna tavoitteena oli kohottaa kotimaisen talousjournalismin tasoa.

Wahlroos nousi Sammon johtoon sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien toimittajan Tuomo Pietiläisen kirjoittelusta lähtenyt sisäpiirikauppakohu pakotti pääjohtaja Jouko K. Leskisen eroamaan vuonna 2000.

Ensimmäinen FT-stipendi osuikin juuri Helsingin Sanomien toimittajalle, Annukka Oksaselle. Toisena Lontooseen pääsi Kauppalehden Katja Boxberg ja viimeisenä Turun Sanomien Maria Silander.

Boxbergin mukaan FT-kokemus oli ammatillisesti hieno. ”Työskentelin osana toimitusta. Se ei ollut Wahlroosin räätälöimä kurssi, eikä hänellä ollut harjoittelun sisältöön osaa eikä arpaa.”

Stipendistä johtuvat mahdolliset jääviysongelmat Boxberg ratkaisi vetäytymällä Wahlroosia ja Sampoa koskevista rutiinijutuista. Se oli helppoa, sillä palattuaan Suomeen hän lähti Berliiniin Taloussanomien kirjeenvaihtajaksi ja siirtyi sieltä Alman poliittiseen toimitukseen.

Mielestään Boxberg voisi kirjoittaa rutiinijuttuja Wahlroosista, vaikka onkin päättänyt itse olla kirjoittamatta.

Mikäli hän kirjoittaisi Sammosta tai Wahlroosista, hänen tulisi mielestään tuoda stipendi esiin jokaisessa jutussa, vaikkapa loppukaneettina.

Ostiko siis Nalle hänet hiljaiseksi?

”Päinvastoin”, Boxberg huudahtaa. FT:ssä saamansa oppien mukaisesti Boxberg tarttuisi hanakasti itse jutuntekoon, jos hänellä olisi oikeasti Wahlroosia vahingoittava uutinen. ”Totta kai minä sen julkaisisin.”

Lontoossa Boxberg oppi työn kautta kriittistä journalismia, lähdekritiikkiä ja useiden lähteiden käyttöä.

”Toivottavasti siitä hienosta journalistisesta perinteestä tarttui minuun edes jotain. Niinpä toivoisin, että minulle tulisi vastaan sellainen juttu Wahlroosista, jossa pääsisi kirjoittamaan tuon opin auki.”

Boxberg ei kuitenkaan pidä Wahlroosia isona journalistisena pulmana.

”Toimittajille paljon ongelmallisempina pidän Lapin ryyppyreissuja.” Siellä yritysisännät kaveeraavat ja kestittävät toimittajia ilman käyttäytymiskoodeja. Ja toisin kuin stipendeistä, voitelumatkoista ei tiedä kukaan – paitsi asianosaiset itse.

”Pitäisiköhän Lapin-reissujenkin osallistujalistat tehdä julkiseksi”, hän kysyy, puolileikillään.

Yhteiskunnallisena vaikuttajana kuva Wahlroosista on HS:n Marko Junkkarin mukaan hajanainen. ”Hänen pitäisi ryhtyä kommunikoimaan myös politiikan toimittajien kanssa. Jos hän kerran on niin aktiivinen vaikuttaja ja vaalirahoittaja, niin pitäisihän meidän tietää, millainen hänen poliittinen ajattelunsa on.”

Suomen Kuvalehden Hulkkokin haluaisi lukea jutun siitä, missä kaikkialla Walhroos vaikuttaa yhteiskunnallisesti: RKP, Kokoomus, EVA:n hallitus…

Lainaus loppuu.

* * *

Stipendien kokoluokasta en tietoja löytänyt.

Missä jutussa mainitut Saara ja Björn Wahlroosin säätiön stipendiaatit (nimien perusteella tehdyt haut) nykyisin mahdollisesti vaikuttavat?

1.

Sampo.com – Konserniviestintä › Etusivu › Yhteydet

Silander Maria. Maria Silander Viestintäpäällikkö, mediayhteydet

2.

HS:n taloustoimituksen esimies jättää tehtävänsä | Kauppalehti.fi

31.8.2012 – Helsingin Sanomien taloustoimituksen esimies Annukka Oksanen (46) jättää tehtävänsä. Sanoman viestintäpäällikkön Ritva Lassilan mukaan …

HS luopumassa erikoistoimituksistaan? – Viestinnän ja median uutisia

mediaviikko.fi › Tuoreimmat

26.9.2012 – HS selvittää politiikan- ja talous- toimituksen yhdistämistä, HS kertoo lehdessään. … kaksi vuotta toiminut Annukka Oksanen on irtisanoutunut.

3.

Koukuttajat – Journalisti 2/2011

….pääkirjoitustoimittaja Katja Boxberg, 44, saapuu Iltalehden toimitukseen Kluuviin. Taloustoimittaja on konsernikierrossa Kauppalehdestä.

Kun kohdalla ei ole pääkirjoitusvuoro, hän työskentelee politiikan toimituksessa. Tänään päivän kulku poikkeaa kaikin puolin vaikkapa Mäkisen rutiininomaisesta työvuorosta.

Boxberg valmistautuu puolitoista tuntia paneelikeskusteluun. Hän puhuu kello 14-16 yliopisto-opiskelijoille Alma Median järjestämässä tilaisuudessa. Sen jälkeen hän palaa toimitukseen kirjoittamaan seuraavana päivänä valmistuvaa Supo-juttuaan.

KENEN NÄKÖKANTA MEDIASSA VOITTAA JA MIKSI?

Katja Boxberg uutisoi siis nykyisin Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomat 12.4.2013 – toimittaja Katja Boxberg – Libera moittii Suomea yhden totuuden maaksi

Eli hyvin ovat nuo tiedossa olevat esimerkkistipendiaatit työelämänsä saralla sijoittuneet. Ja se on tietysti hyvä asia. Yksilön itsensä kannalta ajateltuna. Kuvainnollista leipäähän tällä meistä itse kukin joutuu taidoillaan hankkimaan.

Vaan mikä mahtaa olla Helsingin Sanomain säätiön toimittajastipendien suuruusluokka? Entä vaikuttavuus toimittajan uraan? Entä toimiin ennen ja jälkeen stipendiaattiajan?

Minkälainen vaikuttavuus on esimerkiksi yliopistoille myönnettävillä apurahoilla?

SUOMEN TODELLINEN HALLINTAMUOTO?

Taneli Heikan ja Katja Boxbergin pari vuotta sitten kirjoittama pamfletti Lumedemokratia on sanomaltaan entistäkin ajankohtaisempi.

Mikä on Suomen todellinen hallintamuoto ja ketkä ovat Suomen todelliset hallitsijat? Ja voivatko naiset koskaan irtaantua miesten asettamasta ikeestä päättäjinä?

Itse uskon ja toivon sitä tapahtuvaksi. Vieläpä, jos siitä kehittyisi ensin Suomeen sellainen rauhan, rakkauden ja rispektin projekti, että sitä haluttaisiin kopioida vapaaehtoisesti muuallekin maailmaan. Toki kulloinkin paikallisiin olosuhteisiin muunnellen.

Muuten. Olisiko tässä kokonaisuudessa ykkösaihe tämän vuoden SuomiAreenalle Poriin?

VAI VAKUUTUSALAN RAHASAMMON SALOISTA?

Vakuutusyhtiöillä on yksi vakiovastauslauseke tilanteisiin, kun vakuutettu hakee perustellusti ja tarkasti yksilöitynä muutosta vakuutusyhtiön tekemään hylkäävään päätökseen:

”Ei anna aihetta kannan tarkistukseen…”

Oletko kuullut jo Kukkosen listasta? Oletko huomannut tiedotusvälineiden uutisoineen asiasta? Kiinnostuitko? Mihin kaikkeen Kukkosen lista liittyy?

Kuuklaa itsesi näillä koodeilla messiin ja tule saamaan yhdessä toimien muitakin Nallen enkeleitä essiin:

STM091:00/2012
STM114:00/2009
OM016:00/2008

Tiesitkö jo tämän? Jos tiedossa olevia epäkohtia ei kirjata työryhmän perustietoihin, niin esimerkiksi perustuslain vastaisuuksia ei ole olemassakaan…

Ei hätiä mitiä. Tästä alkuun Kukkosen lista

LUKUISAT SUOMEN SISÄISET BERLIININ MUURIT

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja kaikessa hiljaisuudessa romahtaneen oikeusvaltiomme romahduspisteitä valaiskoot!

Tästä seuraavasta aiheeseen hyvä alustusta:

”… me kivitämme ihmisiä ja tongimme turhia asioita loputtomasti, mutta kun päättäjät tekevät jotain sellaista, joka oikeasti vaikuttaa meidän elämäämme, me emme reagoi millään tavoin.

Tästä viimeisimpänä esimerkkinä kulutusverojen nosto, joka tarkoittaa ainakin alkoholin, tupakan ja makeisten hintojen korotusta.

Näin se vaan on. Poliitikot ovat kuset housuissa ja paniikissa erilaisista paljastuksista, mutta työnsä puolesta he voivat toimia miten vain haluavat. Me emme välitä muusta kuin lautakasoista ja remonttikohuista.

Se on maan tapa.”

Lähde: Maan tapa – Jouni Hynynen

* * * *

Päivittelyä 14.6.2013 kello 11:59

Vielä noihin lakisääteisiin vakuutusjärjestelmiin liittyen.

Aikalaistarinoiden mukaan vakuutusyhtiöiden toimintatavoissa tapahtui muutos, huonompaan suuntaan, potilaiden/vakuutettujen kannalta katsottuna vuosien 1995-1996 paikkeilla.

Olihan kokoomuksen valtiovarainministeristä Iiro Viinasesta tullut noihin aikoihin Pohjolan pääjohtaja. Valtiovarainministeriksi tuli muuan Sauli Niinistö.

Tietoa tuon aikaisista tapahtumista on ollu erittäin vaikeaa saada. Siis ei virallisen version, vaan todellisen ja toteutuneen version.

Sattuman kautta, taas kerran, muutamia sattumia osui kohdalle.

ENSIN PAAVO LIPPOSEN HALLITUKSEN HALLITUSOHJELMISTA

6. Oikeusturvapolitiikka ja tasa-arvo

Tuomioistuinten toimintakykyä parannetaan ja oikeudenkäyntimenettelyä nopeutetaan tavoitteena säilyttää oikeudenkäyntikustannukset kohtuullisina. Erityisesti seurataan riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen kehitystä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin niiden alentamiseksi.

Oikeusapujärjestelmät yhtenäistetään ja laajennetaan koskemaan koko hallintolainkäyttöä sekä parannetaan keskituloisten mahdollisuuksia saada valtion tarjoamaa oikeusapua rahoitusmahdollisuuksien rajoissa.

Tuomareiden esteellisyyssäännökset ja nimitysjärjestelmä uudistetaan siten, että tuomareitten riippumattomuus turvataan. Kansalaisten oikeus käyttää oikeusistuimissa sekä suomen että ruotsin kieltä turvataan.

Lähde: Hallitusohjelma
Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma 15.4.1999

* * * *

5. Elinkeinopolitiikka

Hallitus edistää rahoitussektorin tervehtymistä ja kilpailua siten että pankkituki palautuu valtiolle mahdollisimman suurelta osin.

Tehostetaan pankki- ja vakuutustarkastusta.

Harmaiden markkinoiden vastaisia toimia lisätään oikeudenmukaisuuden ja terveen kilpailun edistämiseksi sekä julkisen talouden vahvistamiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia TEL- varojen aktiivisempaan sijoittamiseen yritysten oman pääoman vahvistamiseksi.

9. Oikeuspolitiikka

Valtiosääntöuudistusta jatketaan tavoitteena uusi yhtenäinen perustuslaki.

Perusoikeusuudistuksen tultua hyväksytyksi tarkistetaan lainsäädäntöä uudistuksen edellyttämällä tavalla.

Uudistustyön ensisijaisena kohteena on yksityisen ihmisen oikeusturvan parantaminen sekä julkisen vallan velvoitteiden täsmentäminen perusoikeuksien toteuttamiseksi.

Hallitus tehostaa talousrikollisuuden torjumista sekä rikoshyödyn takaisin saantia tiivistämällä mm. verohallinnon, poliisin ja muiden viranomaisten keskinäistä yhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Uudistetaan julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö.

Täsmennetään esteellisyyssäännöksiä. Saatetaan päätökseen rikoslain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä mm. parannetaan rikoksen uhrin asemaa.

Mahdollistetaan ryhmäkanteen käyttöönotto ympäristö-, työrikos- ja kuluttajasuoja-asioissa.

Tehostetaan kilpailulainsäädäntöä monopolisoitumisen estämiseksi. Selvitetään siirtymistä nettotulon käyttämiseen sakotuksen perusteena.

Lähde: Hallitusohjelma
Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelma 13.4.1995

* * * *

Hyviä ja kannatettavia ajatuksia myös armon vuonna 2013. Esimerkiksi kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä.

Erittäin mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kun nyt ainakin itselleni selvisi se, että kenet pääministeri Paavo Lipponen laittoi miettimämään pankki- ja vakuutustarkastuksen tehostamista?

Wahlroos miettii, miten Wahlroosia valvotaan

Finanssiala on jo taipuvainen syyttämään pääasiassa viranomaisia, ei itseään. Siksi olisi tärkeää saada finanssimarkkinoiden valvontaan tuoreita ajatuksia.

Ainakaan ei liene syytä toistaa Paavo Lipposen hallituksen temppua vuodelta 1996 ja pyytää Björn Wahlroosia selvittämään pankki- ja vakuutusvalvonnan tulevaisuutta.

Lähde: Finanssikapitalismi – Jumala on kuollut – sivu 41
Markus Jäntti, Tuntemattomista tappioista huonoon elvytykseen

* * * *

Joten ainakin tuosta Wahlroosin Björnin tekemästä pankki- ja vakuutusalaa koskevasta selvitystyöstä ja sen vaikuttavuudesta nykymenoon olisi hyvä saada avoimeen julkisuuteen kattava tietopaketti.

Valtioneuvoston hankerekisteristä (HARE-rekisteristä) en ole vielä osumia saanut. Enkä myöskään valtioneuvoston sivuilta.

Joten, jos joku tietää, niin vinkatkaa osumista kohteliaimmin minulle päin.

* * * *

Vahvistettiinko; kaikessa hiljaisuudessa, noin vuosina 1995-1996 Suomen pankki- ja vakuutustoiminnan strategia? Josta tulee usein toistuvana kymmenien tuhansien suomalaisten elämät ja Suomen tulevaisuuden Toivot sekä Uskot murskaava tragedia?

Nyt vuorostaan entistä enemmän Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin suulla puhuttuna ja habituksella vahvistettuna.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä.

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Nallen enkelit 2

  1. Mitäs pitäis tehdä enkelikatrillin soidessa.
    Tutkia Interpankin paperit ja sitä seurannut Mandaatum. Interpankki myytiin ja Nalle sai yli satamiljoonaa markkaa hyötyrahaa, näin väitettiin. Kuka tutkii ja myös ymmärtää onko tässä jotain, josta voisi panna jutun liikkeelle? Uotejahan on jo höykytetty, milloin asia muiden osalta pannaan tutkintaan? Kuka vastaa?
    Juttu on niin iso, että sopinee lähinnävaltakunnan syyttäjän tehtävän kuvaan.
    Myös Hymy kaupan kuviot selvisivät, kun pantiin valtakunnan syyttäjä asialle.
    Onko hän nykyisin ylityöllistetty?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s