EU:n ja maan tapa esiin rehellisyydessä sekä avoimuudessa

Toivottavasti perussuomalaisten kansanedustajat uskaltavat tehdä; huomisesta 26.4.2011 alkaen, paljon tyhmiä kysymyksiä. Heillähän on puolueena käsissään myös todellinen EU – jytky, josta lisää tämän artikkelini lopussa.

Presidenttinä toimiessaan edesmennyt Urho Kekkonen tuli tunnetuksi siitä, että hän laittoi nouseville kyvyille toimeksiannot jo alusta alkaen mahdottomiksi toteuttaa. Riittävän laaja tehtäväalue ja siihen nähden minimaalinen aika saivat mahdolliset kilpailijat painumaan epäonnistumisten jälkeen hitaasti unohduksen suohon.

Euroopan velkojen verkosto eteneminen Portugaliin vaatii nyt väittämän mukaan kiireellisiä toimia tai koko euromaiden muodostama talousalue kaatuu, jos piskuinen Suomi jättää osallistumatta, EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson kotimaan, Portugalin tukemiseen.

Tähän yhteyteen suosittelen kaikkia tutustumaan tosiasioihin, kuinka Suomessa asiat 1990-luvun pankkikriisissä hoidettiin. Hakukoneen voi jokainen valita vapaaksi.

Hakusanapariksi Koiviston konklaavi

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Barroso: Maailman otettava oppia Suomesta

Barroson mukaan muun maailman tulisi ottaa mallia Suomen harrastamasta talouspolitiikasta.

– Suomi ei ole luonut vaurauttaan helpolla kasinorahalla, vaan työllä, kurilla ja ideoilla, Barroso hehkutti.

Vanhanen muisteli Suomen kokemuksia 1990-luvun alun lamasta. Vanhanen painotti, että valtion on oltava aktiivinen talouden toimija unohtamatta kuitenkaan markkinatalouden periaatteita.

– – – –

Barroso said the rest of the world should look toward Finland as an example.

”Finland has created wealth not through easy money, not with casino money, but with work, discipline and ideas,” he said. ”I think it’s a good lesson not only for Europe but the whole world.”

Vanhanen referred to Finland’s experiences during the severe recession of the early 1990s. The premier stressed that the government must play a more active role in the economy.

”Many EU countries are now searching for a new third way for the economy, with the state playing a stronger role yet without compromising the principles of the market economy,” he said.

Lainausten lähde – Source of the news: YLE Uutiset 28.1.2009

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Mitkäs olivatkaan Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteita vuonna 2006?

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni

”Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.

Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.

Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.

Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.

Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.”

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

The objective for Finland’s EU Presidency: a transparent and effective Union

“During its Presidency, Finland wants to address the Union’s core problem: its diminished legitimacy in the eyes of its citizens.

In Finland’s view, the best way of demonstrating the need for the EU is through effective legislative work and efficient management of the Union’s other business.

Accordingly, Finland will focus on transparency and effectiveness in the way the Union functions.

Greater transparency will be achieved above all through open sessions of the Council, which citizens will be able to follow via the Internet.

Another of Finland’s objectives is to improve the quality of the Union’s legislative work.

This means paying attention to the effects of legislation and improving its clarity.”

Lähde – Source: eu2006.fi

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Miten hyvin Suomen valtio on toteuttanut noita edellä kerrottuja EU-tavoitteitaan omassa maassamme?

Onko nelikantainen (kolmikanta + vakuutus-/pankkiala) lainsäädäntömalli Suomen perustuslain ja eurooppaoikeuden mukainen?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Nelikannasta – Korporativismin nomenklatuura ja apparatsikit

”Suomalainen järjestelmä on koroporatiivinen ja kolmikantainen: työmarkkinaosapuolet ja valtio toimivat yhteisymmärryksessä.

Työntekijöiden ääni jää kuitenkin kuulumattomiin ja sitten tulee vielä se, että kolmikannasta on oikeasti tullut nelikanta: mukana ovat paitsi työnantajat järjestöjensä kautta myös suoraan, kun kyse on eläkkeistä ja työtapaturmista.

Eli vakuutusyhtiöillä on lääkäriensä kautta aivan keskeinen asema.

Suomalainen korporatismi on itse asiassa pahimman laatuista korruptiota juuri siksi että siihen ei pure mikään.

Yksityiset mädännäiset liike- ja virkamiehet voi sentään saada nalkkiin, mutta kun koko järjestelmä on mätä eikä kukaan halua puuttua siihen.”

Lähde: JP Roos – HS 4.3.2008.

* onko siis kansallinen ja EU-tason korporativismi vain päivitetty versio sosialismista?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Toivottavasti perussuomalaiset vaativat nämä seuraavat asiat täysin avoimiksi.

Vanhan hallituksemme saa antaa palkkansa eteen yhden perustietopaketin kaikkien käyttöön. Mielestäni Euroopan velkojen verkostosta on saatava esille ainakin seuraavat perusasiat.

Tekstiselostein ja kaavioin varustettuna:

1. Kuka lainasi Euroopassa alunperin kenellekin?
2. Kuinka paljon ja minkälaisin sopimuksin sekä vakuuksin?
3. Miksi vakuudet eivät riittäneet? Mihin lainatut varat lopulta menivät?
4. Kenelle nämä nyt vapaana vellovat euromaiden tuet lopulta päätyvät?
5. Ajetaanko jättitukien piiriin koko ajan sinne kuulumattomia velkoja?
6. Miten takuuvelkojen takaisinmaksua voi seurata?
7. Euromaiden valtapuolueiden ja niiden edustajien vaalirahoittajat koko 2000-luvulta?
8. Mihin yksilöityihin lakeihin tai juridisiin sopimuksiin Suomen loputtomalta tuntuva roikkuminen tässä jatkuvasti pullistuvan eurokuplassa pohjautuu?
9. Ketkä henkilöt käytännössä euron pelastustehtävää hoitavat? Suomessa? EU:ssa?
10. Ovatko muut euromaat joutuneet muuttamaan perustuslakejaan Suomen lailla?

Tausta kohta numerolle 10 netistä hakusanoilla:
HE 60/2010 toimivalta

Nämä perustiedot saatuamme mekin tiedämme; mikä tilanne on ja miten siihen on jouduttu? Myös Portugalin osalta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Sitten pidän tärkeänä saada tietää sen, että käskytettiinkö Suomen päättäjät ja tiedotusvälineet ruotuun EU-asioiden suhteen, kuten Suomen EU-liittovaltioon ajaminen, tässä pääministeri Matti Vanhasen järjestämässä tilaisuudessa?

Tietoa on ollut avoimessa internetissä tilaisuuden kokoluokka huomioon ottaen erittäin vähän.

Kuka tästä tilaisuudesta enemmän tietää, niin hän tietoa laittakoon kaikille avoimesti jakoon. Kiitoksia jo etukäteen.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Valtioneuvoston viestintäyksikkö – 26.1.2009 10.18
Laaja seminaari pohtii Suomen EU-politiikan tulevaisuutta

” Pääministeri Matti Vanhanen on kutsunut maanantaina 2. helmikuuta koolle seminaarin Suomen EU-politiikan tahtotilasta. Tilaisuuden tavoitteena on kartoittaa EU-politiikan painopisteitä ja samalla tukea parhaillaan laadittavan valtioneuvoston EU-selonteon valmistelua.

Finlandia-talossa pidettävään Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla -seminaariin on ilmoittautunut mukaan noin 300 osallistujaa muun muassa kansalaisjärjestöistä, etujärjestöistä, puolueista, hallinnosta ja mediasta.

Pääministeri Vanhanen käyttää tilaisuuden avauspuheenvuoron ja tekee myös yhteenvedon päivän keskusteluista seminaarin päätteeksi. Kaikkia osallistujia on pyydetty määrittelemään kolme painopistettä Suomen EU-politiikalle 2010-luvulla. Kooste ennakkokyselyn tuloksista kuullaan seminaarissa.

Keskustelua herätellään kahdella teemalla.

Sisäisesti vahvasta ja tehokkaasta unionista alustavat SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ja ulkoasiainministeri Alexander Stubb.

Presidentti Martti Ahtisaari, Euroopan komission jäsen Olli Rehn ja EU:n tulevaisuutta pohtivan mietintäryhmän varapuheenjohtaja Jorma Ollilla käyttävät puheenvuorot EU:sta globaalina toimijana.

Seminaari taltioidaan kokonaisuudessaan.

Videotallenne on saatavissa tilaisuuden jälkeen valtioneuvoston verkkosivuilla.”

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Toivottavasti myös osallistujalista tulee julkiseksi, koska kaikkien on hyvä tietää keitä nuo 300 valittua Suomen EU-tahtotilan muovaajaa ovat ja mitä tahoja he seminaarissa edustivat sekä mitkä olivat kutsujen perusteet?

Joku saattaa kysyä miksi helkkarissa?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Perussuomalaisten EU – jytky tulossa!

Tämä perustuslakiasia HE 60/2010 on mielestäni syytä saada reilusti esiin heti pääsiäisen jälkeen. Väittäisin, että tämän lain vaikuttavuudet tulevat melkoisena yllätyksenä myös valtaosalle valtapuolueiden kannattajista!

Eduskuntapuolueista perussuomalaiset ovat olleet parhaiten asiassa jyvällä.

Tässä suora lainaus perussuomalaisten kansanedustajan Raimo Visttbackan puheesta 10.2.2011 eduskunnassa:

”Lakiehdotuksen 94 ja 95 §:issä ehdotettu muutos lisäisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta tehtävien toimivallan siirtojen päättämistä enenevässä määrin eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Tällainen muutos toimivallan siirtojen päätöksentekoon on mielestäni arveluttava. Jos toimivallan siirrossa on kyse merkittävästä eduskunnan toimivaltaan puuttumisesta, ei sitä mielestäni tulisi tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

Perustuslakiin ehdotetaan myös sitä, että otettaisiin säännökset Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivaltaa koskevista siirroista Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle ja toimielimelle. Tällainen merkittävä siirto voitaisiin ehdotuksen mukaan tehdä eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosääntömmekin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita.”

”Suomi 2017 – Apparatsikkien Albania?” – ajatushautomon artikkelit aiheesta

Suomi maanpetoksella ja kansan enemmistön tahdon vastaisesti EU-liittovaltioon! HE 60/2010 toimivalta – osa 1/5

Suomi maanpetoksella ja kansan enemmistön tahdon vastaisesti EU-liittovaltioon! HE 60/2010 toimivalta – osa 2/5

Suomi maanpetoksella ja kansan enemmistön tahdon vastaisesti EU-liittovaltioon! HE 60/2010 toimivalta – osa 3/5

Suomi maanpetoksella ja kansan enemmistön tahdon vastaisesti EU-liittovaltioon! HE 60/2010 toimivalta – osa 4/5

Suomi maanpetoksella ja kansan enemmistön tahdon vastaisesti EU-liittovaltioon! HE 60/2010 toimivalta – osa 5/5

Onneksi perussuomalaiset ovat olleet tässä asiassa erittäin hyvin kärryillä ja toivottavasti kielteinen linja pitää HE 60/2010 suhteen myös uuden eduskunnan toisessa käsittelyssä.

Ainakin 67 kansan edustajaa tarvitaan uudessa eduskunnassa kaatamaan tämä härski vallankaappaushanke. Siis sellaisia kansanedustajia, jotka ovat äänestyspäivänä paikalla ja painavat varmuudella EI – nappia.

Viralliselta nimeltäänhän tämä HE 60/2010 on ollut perustuslain ”uudistaminen”….

HE 60/2010 eli perustuslain ”uudistaminen” hyväksytään myös uudessa eduskunnassa, niin käytännön vaikuttavuuksia Suomessa ovat esimerkiksi:

* Suomi EU-liittovaltion osavaltioksi
* Suomi Nato-jäseneksi
* Suomi luovuttaa budjettivallan EU:lle
* Suomi luovuttaa verokanto-oikeuden EU:lle
* Suomi luovuttaa maanalaisten materiaalien hallinnan EU:lle
(mineraalit, pohjavesi, ydinjätesäilytykset)
* Suomen työeläkeiän ja työeläkeasioiden päätäntävalta EU:lle
* Suomen työasioiden sopiminen, kuten palkka-asiat EU:lle
* Suomen sosiaaliturvan ja sen tason päättäminen EU:lle

Joten ei ihme, kun valtaapitävien valtamedia levittää erittäin vakavasta aiheesta tällaista sumutusta: Helsingin Sanomat 5.2.2011Perustuslaki ottaa askeleen oikeaan suuntaan

Helsingin Sanomatkin vaikenee perustuslain HE 60/2010 "uudistamiseen" piilotetuista maanpetoselementeistä!

Joten vain mielikuvitus on rajana, kun ”uudistetun” perustuslain 94§ ja 95§ ovat valtaapitävien käytettävissä. Eikä päättäjien tarvitse olla enää kansan mielipiteiden kuuntelijana.

Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä tieto kulkekoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit jatkakoot murenemistaan. Myös Helsingin Sanomien, europarlamentin ja eduskunnan sisällä.

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, eurokupla, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, finanssikusetus, kansalaisjärjestöt, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, rasismi, rasisti, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s