Presidentinvaalit 2012 – Sisäilmamyrkyistä sairastuneiden tilanteet pääaiheeksi

Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistöllä on täydet mahdollisuudet nousta presidentinvaaleissa 2012 Suomen todelliseksi arvojohtajaksi. Sisäilmamyrkyille altistuneiden 800 000 suomalaisen joukko osaa arvostaa sellaista tasavallan presidenttiä, jonka puheiden ja tekojen välinen ero pysyy mahdollisimman pienenä. Nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen jää historiaan kovan korporatismin kuningattarena.

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Mitkä ovat tilanteet opettajien Pekka Nikkola ja Arja Vesala-Repo kohdalla 2011?

Tasavallan presidenttinä ja taitavana juristina sekä vankan finanssialan kokemuksen turvin Sauli Niinistö osaa pureutua Suomessa juuri oikeisiin kipukohtiin. Niin halutessaan. Tosin rohkeaa irtiottoa se vaatii. Niin kokoomuksen ja Suomessa todellista valtaa pitävien piiristä. Onko mahdollinen tuleva tasavallan presidentti avoimen kansavallan vai kovenevan korporatismin kannalla?

Sosiaalisen median (SM) avulla tapahtuva vallankumous nyt myös Suomessa?

Vakuutusyhtiöiden käyttämä kieli on valtaosalle suomalaisista vierasta. Kuinka isosti Suomessa hoidellaan esimerkiksi sisäilmamyrkky asbestista pysyvästi sairastuneiden ja sitten vammautuneiden henkilöiden korvauksiin varattuja rahoja osakkeenomistajien laariin? Siitä ei ole varmasti kenelläkään tietoa, koska asiaa ei ole käsittääkseni koskaan tutkittu. Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistöllä on käsissään paljon valtaa. Kansan antamaa suoraa valtaa, jonka turvin hän pystyy heti puuttumaan syrjääntymisen syihin.

Perusidea Suomessakin vahinkovakuutusalalla on tietysti se, että lyhytaikaiset ja kertaluontoiset korvausvastuut hoidetaan nopeasti(kin), mutta pysyvät ja pitkäkestoiset korvausvastuut pyritään minimoimaan. Mielestäni jatkossa tulee vertailla kahta vakuutusalan termiä ja niissä liikkuvia rahasummia rinnakkain. Vakuutuspetos. Petosvakuuttaminen.

Tärkeintä on huomata tämän kertaisessa esille nostossa se, että sisäilmamyrkky asbestista sairastuneiden kohdalla korvauksiin varatut rahat ovat olleet oikein mitoitetut…. Ainakin OP-Pohjolassa.

”Varauksen riittävyyttä ja oletusten oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain. Kehitys on toteutunut ennusteen mukaisesti.”

Toivottavasti OP – Pohjola nostaa rohkeasti jo tämän vuoden vuosikertomukseensa ja nettisivuilleen esittelyyn seuraavat korvaustoiminnan keskeiset toimintainstrumentit:

* vakuutuslääketiede
* vakuutuslääketieteellinen arvio
* yhtiölle työskentelevät vakuutuslääkärit sekä heidän erikoisalansa
* vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä (rahoittajat ja kokoonpanojen henkilöt)

Näin myös OP – Pohjolassa lakisääteisesti vakuutetut pystyvät olemaan paremmin vakuutettuja siitä, että toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Tärkeää on myös kertoa se, että miten toimien vakuutettu saa haltuunsa työnantajan ja OP – Pohjolan oikeaksi todistetun vakuutussopimuksen/vakuutuskirjan liitteineen?

Pohjola – Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 17.2.2006 klo 08.05 1(93)
(koko 93-sivuinen pörssitiedote tämän artikkelin liitteenä)

1.2 Vahinkovakuutusriskit – sivu 34

Vakuutussopimuksella vakuutuksenottaja siirtää vakuutusriskinsä vakuutuksenantajalle. Vahinkovakuutuksessa yksittäisen vakuutussopimuksen vakuutusriski muodostuu kahdesta elementistä.

Näistä ensimmäinen on riski, että sattuu yksi tai useampi vakuutussopimuksen perusteella korvattava vahinko. Toiseksi, jokaiseen sattuvaan vahinkoon liittyy riski korvattavan vahingon suuruudesta. Sekä korvattavien vahinkojen lukumäärä että kunkin yksittäisen vahingon suuruus ovat sattumanvaraisia. Jo yhtiön vakuutusehdot edellyttävät, että korvattavan vahingon sattuminen on ennalta arvaamaton tapahtuma. Toisaalta vakuutetulle kohteelle sattuvan vahingon suuruus riippuu yleensä voimakkaasti esimerkiksi vahingon syystä ja sattumishetken olosuhteista sekä tapahtumien kulun yksityiskohdista. Lisäksi yhdellä vakuutussopimuksella voi olla katettuna useita laadultaan tai arvoltaan poikkeavia kohteita.

Yhtiön vakuutuskanta muodostuu hyvin suuresta määrästä yhtiön myöntämiä vahinkovakuutussopimuksia. Vakuutuskannan suuruudesta johtuen myös sattuvien vahinkojen odotettavissa oleva lukumäärä on suuri. Jos sattuvat vahingot ovat toisistaan täysin riippumattomia, niin todennäköisyyslaskennan suurten lukujen lain mukaan havaitun vahinkomenon suhteellinen vaihtelu tulee sitä pienemmäksi mitä enemmän vakuutuskannassa on vakuutusriskejä.

Koska vakuutusriskien keskinäinen riippumattomuus ei todellisuudessa kuitenkaan toteudu täydellisesti, niin vakuutusyhtiön vahinkoriski suhteutettuna vakuutuskannan suuruuteen ei kuitenkaan kokonaan katoa, olipa vakuutuskanta kuinka suuri hyvänsä. Tätä vakuutusriskien keskinäisestä riippuvuudesta aiheutuvaa jäännösriskiä kutsutaan ei-hajautettavissa olevaksi riskiksi.

Ei hajautettavissa olevat riskit liittyvät yleensä sellaisiin ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, kuten esimerkiksi taloussuhdannevaihtelut, jotka vaikuttavat systemaattisesti tietyn vakuutussopimusten ryhmän vahinkotiheyteen tai vahinkojen suuruuksiin.

Esimerkiksi inflaatio voi vaikuttaa vahingon suuruutta lisäävästi samanaikaisesti suuressa osassa yhtiön vakuutuskantaa. Väestön yleisessä kuolevuuskehityksessä tapahtuvat muutokset taas heijastuisivat yhtiön koko lakisääteisten vakuutusten eläkekantaan.

Toisaalta ei-hajautettavissa oleva riski voi joskus liittyä myös vielä tunnistamattomaan, piilevään vahinkoriskiin, joka koskee suurta määrää vakuutussopimuksia, josta tunnetuin esimerkki lähihistoriasta on asbestivahingot.

1.2.1 Lakisääteiset vakuutukset – sivu 35

a) Vahinkojen lukumäärä ja suuruus

Lakisääteisistä vakuutuksista pääosan korvausmenosta muodostavat korvaukset ansionmenetyksestä ja sairaanhoidosta sekä liikennevakuutuksessa näiden lisäksi esinevahingoista maksettavat korvaukset.

Ansionmenetyskorvaukset on sidottu vahingoittuneen ansionmenetykseen. Ansionmenetyskorvaukselle ei ole asetettu absoluuttista ylärajaa. Pysyvät ansiomenetyskorvaukset maksetaan elinaikaisina eläkkeinä.

Eläkkeiden indeksikorotukset eivät kuulu vakuutussopimuksella katettujen korvausten piiriin (ks. kohta c jakojärjestelmä).

Sairaanhoitokulut korvataan täysimääräisenä. Lakisääteisten vakuutuslajien perusteella korvattavien vahinkojen tapauksessa myös julkinen sektori laskuttaa sairaanhoidosta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan niistä vahingoista, jotka ovat sattuneet vuoden 2004 jälkeen.

Sairaanhoitokulukorvausten riskiä rajoittaa kuitenkin olennaisesti se, että sairaanhoitokulut vahingoista, joiden sattumisesta on kulunut yli 10 vuotta, eivät kuulu vakuutussopimuksella katettujen korvausten piiriin (ks. kohta c jakojärjestelmä).

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvataan tapaturmien lisäksi ammattitautitapaukset.

Ammattitaudeille on ominaista vahinkojen hidas syntyminen. Tämän vuoksi ammattitautien tapauksessa korvausmenon arviointiin sisältyy enemmän epävarmuutta kuin tapaturmissa. Ääriesimerkkinä tästä ovat latentit ammattitaudit, joissa altistumisesta sairauden ilmenemiseen saattaa kulua jopa kymmeniä vuosia. Asbestin aiheuttamat ammattisairaudet ovat tällaisia. Vakavimpiin asbestisairauksiin eli mesoteliomaan tai keuhkosyöpään sairastuneilla kuolleisuus on erittäin korkea. Tämä rajoittaa korvausmenoa.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ovat vakuutettuina työnantajan kaikki työntekijät. Tällöin on mahdollisuus suurvahinkoon, koska pienellä alueella saattaa työskennellä paljon vakuutettuja henkilöitä.

a) Velat vahinkovakuutussopimuksista – sivu 74-75

Ensivakuutussopimusten perusteella korvattavat, asbestipölylle altistumisesta, aiheutuneet vahingot ovat lähes poikkeuksetta ammattitautitapauksia, jotka korvataan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella.

Korvaukset ovat pääasiassa sairaanhoitokulu- ja ansionmenetyskorvauksia sekä leskeneläkkeitä, kun asbestisairaus johtaa kuolemaan. Asbestivahinkojen vastuun arvioinnin vaikeutena on se, että erilaisten asbestisairauksien latenssiaika eli oireeton vaihe asbestille altistumisesta ammattitaudin ilmenemiseen on pitkä, asbestisairaudesta riippuen keskimäärin 15 – 40 vuotta.

Asbestin käyttö lopetettiin Suomessa pääosin 1980-luvulla ja kiellettiin kokonaan 1994. Käytön huippu ajoittui 1960- ja 1970-luvuille. Asbestivahinkojen vastuun arvio perustuu keskimääräisiin vahingon suuruuksiin sekä arvioituun vahinkojen lukumäärään ja nämä puolestaan perustuvat valtakunnalliseen tilastoon asbestin käytöstä raakaaineena Suomessa vuodesta 1905 alkaen, eri asbestisairauksien oletettuihin latenssiaikajakaumiin sekä jo tietoon tulleita asbestivahinkoja koskevaan tilastoaineistoon.

Varauksen riittävyyttä ja oletusten oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain. Kehitys on toteutunut ennusteen mukaisesti.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuntemattomien asbestivahinkojen ja muiden latenttien ammattitautien erillisvaraus on 45 milj. euroa.

Asbestivahinkovastuuta liittyy myös ulkomaiseen run off –vakuutuskantaan (”Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat”). Vastuut ovat pääosin yhdysvaltalaisesta vastuuvakuutuksesta. Liikkeen merkitseminen lopetettiin 1990- luvun alussa. Vastuiden määrä on 17 milj. euroa.

– – – –

Muun muassa entisenä valtiovarainministerinä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Sauli Niinistö pystyy paljastamaan kaiken sen, että miksi vakuutusala on Suomessa päästetty kaiken lain yläpuolelle? Lähtihän hänen edeltäjänsä Iiro Viinanen valtiovarainministerin pallilta suoraan vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtajaksi.

Joko aika on kypsä paljastamaan sen, mitä kaikkea Suomen 1990-luvun pankkikriisin hoitamista auttaneiden = rahoittaneiden vakuutusyhtiöiden kanssa tulevista valtasuhteista sovittiin?

torstai, marraskuu 13, 2008 (Oikeusturvan ajankuvan blogi)
Iiro Viinanen, Eurythmics, Dave Stewart and Esko Aho

– – – –

Tasavallan presidentin asemassa kokoomuksen Sauli Niinistö voinee sitten jo valottaa, minne lakisääteisten vakuutusten korvauksiin erillisesti varatut rahavarat menevät, jos Pohjola on kiistänyt lakien mukaiset korvausvelvoitteensa vakuutettujen suuntaan? Esimerkiksi nostan tässä yhteydessä sisäilmamyrkky asbestista sairastuneet.

Samaan avoimeen valotustilaisuuteen on syytä ottaa mukaan laaja joukko esimerkiksi sisäilmamyrkky asbestista sairastuneita, joille Pohjola on korvannut kaikki tapaturma- ja ammattitautilain mukaiset asiat.

Uskon tällaisen vahvan esille noston olevan kaikkein parasta mainosta vakuutusyhtiöille, kun ne voivat nostaa esiin mainoksiinsa useita pysyvästi työssään vammautuneita ja sairastuneita vakuutettuja, jotka eivät ole joutuneet vuosikausia kestäviin vakuutustaisteluihin.

Lue alla olevasta .pdf – muotoisesta liitteestä koko tämän artikkelin pohjana oleva pörssitiedote (asbestista sivuilla 34 ja 35 sekä 74 ja 75 ) :
Pohjola-yhtyma_Porssitiedote_17022006_ASBESTI

Miksi lakisääteinen tapaturmavakuutus on syytä nostaa yhdeksi presidentinvaalien 2012 pääaiheeksi?
– potilaiden perustuslain takaamia ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa loukataan jatkuvasti Suomen valtion ja tasavallan presidentin suojeluksessa.

Perussuomalaisiin ja presidenttiehdokas Timo Soiniin liittyvä artikkeli

Sdp:seen ja presidenttiehdokas Paavo Lipposeen liittyvä Suomi 2017 artikkeli
(linkki päivitetty 18.9.2022)

Keskustaan ja presidenttiehdokas Paavo Väyryseen liittyvä Suomi 2017 artikkeli

Vihreisiin ja presidenttiehdokas Pekka Haavistoon liittyvä Suomi 2017 artikkeli

Rkp:seen ja presidenttiehdokas Eva Biaudetiin liittyvä Suomi 2017 artikkeli

Vasemmistoliittoon ja 19.11. mahdollisesti valittavaan presidenttiehdokkaaseen liittyvä Suomi 2017 artikkeli

Kristillisiin ja 26.11. mahdollisesti valittavaan presidenttiehdokkaaseen liittyvä Suomi 2017 artikkeli