Vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina

Varsinkin lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla. Toivottavasti perussuomalaiset muistavat vielä sen, että puoluekartalla he ovat se viimeinen oljenkorsi, jos näitä tiedossa olevia epäkohtia halutaan tai tullaan korjaamaan. Tällä hetkellä julkisuuden ilmatilan on kaapannut Iso-Britannian EU-ero eli Brexit  ja perussuomalaisten nuorten tekemä kansalaisaloite Kansanäänestyksen järjestäminen Suomen EU-jäsenyydestä”. Eli Fixit.

Eikä tuossa kohussa mitään. Jos tuosta julkisuuden määrästä saadaan 20 prosenttia tälle aiheelle, niin suomalainen oikeusvaltio on entistä lähempänä toteutumistaan. Euroopan unionin auttamana. Tai sitten kokonaan ilman sitä.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina
”Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka”
Oikeusturva verkoston linkkejä aiheesta

VAKUUTUSYHTIÖ VOITTAA HALUTESSAAN AINA
Tässä asia kahdella kuvalla kerrottuna. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja työtapaturmien sekä ammattitautien näkökulmista tarkasteltuna.

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Miten perustuslaki, ihmisoikeudet ja oikeusturva toteutuvat?

Miten perustuslaki, ihmisoikeudet ja oikeusturva toteutuvat?

 

Kenellä todellinen valta Suomessa on?

Kenellä todellinen valta Suomessa on?


Harva tietää, että tämä kuvakoosteissa oleva kuvio sovittiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä 10.4.1995 päivätyllä sopimuksella. Sopimuksesta poimitut ja vaarattoman näköiset sanamuodot ovat ehken yksi Suomen historian suurimmista vallansiirroista hallitukselta ja eduskunnalta järjestövallan edustajille. Niin lainsäädäntö-, toimeenpano- kuin tuomiovallan alueilla. Mukana työmarkkinajärjestöt (EK/SAK/STTK/AKAVA) + vakuutusalan etujärjestöt (FK ja Tela) + valtio (valtiovarain- ja oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Kansallista korporatismia kovimmillaan?

Joten tuoreen kilpailukykysopimuksen eli Kikyn sopimus ja mahdolliset liitteet on hyvä saada julkiseen luentaan. Mitä tarkkaan ottaen sovittiin ja minkälaisin sanamuodoin? Muutenhan tämä kafkamainen kyykytyskoneisto jatkaa toimiaan.

Tietopyyntö Twitterissä 15.6.2016 alkaen

Tästä linkistä esitetty tietopyyntö Twitterissä 15.6.2016 alkaen

Koska tie kafkamaisen koneiston korjaamiseksi ja mafiatyylisen toimintamallin tunnustamiseksi on pitkä, niin lainataan tähän kohtaan tuore oikeusministerimme kirjoitus Helsingin Sanomista.

”PERUSTUSLAKI ON OIKEUSVALTION KIVIJALKA”
Surullisen pienelle huomiolle jäänyt ‪oikeusministeri Jari Lindströmin Vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla. Ajankohtainen kirjoitus liittyy samalla perussuomalaisten eduskuntavaalien 2015 vaaliohjelmaan ja sen kohtaan numero 5: ”Ei Saa kiusaa – Vakuutuslääkärijärjestelmää parannettava”

”Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka”
Helsingin Sanomat – Pääkirjoitus – Julkaistu 4.6.2016 2:00 – Vieraskynä

Arkisen politiikan ja perustuslain vaatimusten välillä vallitsee aina jonkinlainen jännite.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu perustuslaissa. Perustuslain tarkoituksena on muodostaa vakaa valtiosääntöperusta poliittisen järjestelmän toiminnalle ja kehys muulle oikeusjärjestykselle.

Valtiollisen vallan käyttöä koskevien perusratkaisujen tulee olla verraten pysyviä. Perustuslain muuttamiseen ei pidä ryhtyä päivänpolitiikan perusteella eikä niin, että muutoshankkeet heikentäisivät valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa.

Toisaalta perustuslain on annettava oikea kuva valtiollisen vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusasemasta. Muutostarpeita tulee arvioida huolellisesti. Välttämättömät muutokset pitää tehdä perusteellisen valmistelun, keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta.

Suomen perustuslaki ansaitsee kaiken demokraattisen oikeusvaltion kivijalalle kuuluvan arvostuksen. Vuoden 2000 perustuslaki ja siihen tehdyt tarkistukset on hyväksytty yhteisymmärryksessä huolellisen valmistelun pohjalta. Nykyinen perustuslaki rakentuu kotimaisen valtiosääntötradition jatkuvuuden varaan. Se on moderni, edustukselliseen demokratiaan, parlamentarismiin ja yksilön oikeusasemaa kunnioittavaan oikeusvaltioon luottavan kansakunnan perustuslaki.

Kypsään valtiolliseen elämään kuuluu, että ylimmät valtioelimet kunnioittavat toiminnassaan perustuslakia ja valtiojärjestyksen perusratkaisuja. Myös ylimmät valtioelimet ovat perustuslailla järjestettyjä, laista asemansa ja toimivaltansa saavia valtiollisen vallan käyttäjiä. Perustuslailla on myös säädetty näiden elinten tehtävien jaosta.

Vallanjakoa koskevien periaatteiden kunnioittamiseen kuuluu, ettei poliitikkojen pidä arvostella riippumattomien tuomioistuinten lainkäyttötoiminnassa tekemiä ratkaisuja. Arveluttavaa olisi myös, jos tuomiovallan ylimmät edustajat tehtävissään asettuisivat hallituksen politiikan arvostelun kärkihahmoiksi. Poliittiset linjaukset kuuluvat poliittisessa vastuussa oleville toimijoille.

Perustuslaki asettaa poliittisille päätöksille myös niiden sisältöä koskevia vaatimuksia. Arkisen politiikan ja perustuslain politiikkaan kohdistamien vaatimusten välillä vallitsee aina jonkinlainen jännite.

Perustuslaki kieltää mielivallan sekä ihmisarvon ja muiden yksilön perusoikeuksien loukkaamisen. Hallituksen tulee toiminnassaan kunnioittaa perustuslakia. Politiikkaa perustuslaki ei kuitenkaan kiellä, vaikka sellaisen käsityksen voi julkisuudessa esitetyistä tämän tai tuon asian perustuslain vastaiseksi havaitsevista pikaisista kommenteista joskus saadakin.

Perustuslakia ei ole tarkoitettu halvaksi lyömäaseeksi, jota hallituksen arvostelijat käyttävät asia-argumenttien sijaan. Perustuslaki antaa poliittiselle järjestelmälle kehyksen, jonka rajoissa järjestelmällä on – ja sillä tulee kansanvaltaisessa yhteiskunnassa olla – vapaus toimia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on keskeinen asema perustuslain noudattamisen valvojana. Tämän käytännön historialliset juuret juontuvat jo autonomian ajalta.

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa valiokunnan käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Valiokunnan lausuntoja pidetään sitovina eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa. Ne otetaan huomioon lainvalmistelussa samoin kuin tuomioistuinten ratkaisuissa.

Eduskunnassa perustuslakivaliokunnan erityistä, riippumatonta asemaa on totuttu kunnioittamaan. Poliitikkojen ei pidä arvostella perustuslakivaliokunnan ratkaisuja tai toimintatapoja eikä antaa valiokunnalle neuvoja, saati painostaa valiokuntaa omien poliittisten näkemystensä kannalta mieleisiin ratkaisuihin. Valiokunnan jäsenten haasteena on pitää arkisen politiikan paineissa kiinni itsenäisestä roolistaan.

Valiokunta on kyennyt ja kykenee vastaisuudessa suoriutumaan vaativasta tehtävästään perustuslain arvostettuna ja auktoritatiivisena tulkitsijana vain, jos poliitikot kunnioittavat valiokuntaa ja varjelevat valiokunnan erityisasemaa.

Perustuslaki on demokraattisen oikeusvaltion kivijalka, eikä sitä pidä helppoheikkimäisesti halventamalla murentaa.

Kansanvaltainen oikeusvaltio ja sen valtiosääntö ovat kansakunnan arvokkaita saavutuksia. Niitä tulee vaalia myös nyt Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lähestyessä.

Jari Lindström – Kirjoittaja on oikeus- ja työministeri (ps)

Ihan hyvää tekstiä. Tosin perustuslakituomioistuimen Suomeen saaminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Esimerkiksi vuonna 2007 tilanne näytti perustuslain toteutumisen sekä lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan kannalta tältä.

Vakuutuslääkärit ja vakuutuslääketiede kohujen keskipisteessä 2007!

Vakuutuslääkärit ja vakuutuslääketiede kohujen keskipisteessä myös vuonna 2007!

OIKEUSTURVAN VERKOSTON LINKKEJÄ AIHEESTA
Tosielämään verrattuna ristiriitaa oikeusministerin kirjoitukseen löytyy paljonkin. Varsinkin, jos ja kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät tosiasiallisesti lakisääteisissä vakuutuksissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa, niin yksittäisen vakuutetun asema on oikeudellisesti ja perustuslain toteutumisen kannalta katsottuna erittäin heikko. Varsinkin, kun laillisuusvalvonta on kesytetty samaan koneistoon kuuluvaksi.

Toivottavasti uudet sukupolvet uskaltavat ja osaavat tuoda tiedossa olevat epäkohdat sekä perustuslain vastaisuudet onnistuneemmin esiin. Niin virallisessa mediassa kuin sosiaalisessa mediassa. Kuin myös kasvokkain todellisten päättäjien kanssa keskustellen.

Tässä muutamia niin sanottujen vanhojen pierujen yrityksistä tiedoksenne:

Oikeusturva verkosto 2016 >>> Twitter
Oikeusturvan ajankuva: Facebook  >>> Blogi

Kertauksena on hyvä muistaa.

Se mitä ei virallisen Suomesta tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Ja se mitä ei ole olemassa, niin sitä ei tarvitse korjata. Taikka korvata.

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Menossa olevan Brexit – kohun keskellä on hyvä tiedostaa ja saada avoimeen keskusteluun myös vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistuksen” todelliset vaikuttavuudet. Niistäkin tuntuu monien päättäjiemme muisti pätkivän sopivasti. Kukaan päättäjistämme ei uskalla julkisesti ja selväsanaisesti tunnustaa olevansa EU-liittovaltion kannattaja. Ei edes ennen Brexit-kohun laukeamista. Vai oletko Sinä huomannut? Entä kuinka tiukasti olemme jo sopineet olevamme mukana EU-liittovaltion ytimissä? Millä perustein?

Hyvää tilannekuvaa avoimesta internetistä:

Taxellin komitea
perustuslain tekstien vertailu Jaakkola
HE 60/2010 Erkki Pulliainen
Vanhasen lista
LJL 3/2011 Jussi Halla-aho
Fipo-laki

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s