Kelan uusi pääjohtaja 2017

Lähiaikoina saamme tietää, kuka Kelan uusi pääjohtaja on? Samalla on tärkeää kuulla, minkälainen vastuualue ja vuosipalkka uudella pääjohtajalla on. Aivan kuten uuden Veikkauksen pääjohtaja kohdalla kuultiin ja kohistiin. Toivottavasti valinnan tekevät Kelan valtuutetut nostavat Kelan avoimuuden uudelle tasolle.

Yksityistetäänkö vai remontoidaanko Kelaa?

Yksityistetäänkö vai remontoidaanko Kelaa?

Mielenkiintoista on myös nähdä; minkälaiset sidonnaisuudet valinnan loppusuoralle edenneillä pääjohtaja ehdokkailla; katsotaan hyödyksi? Mitkä sidonnaisuudet taas haitoiksi? Entä mitä tietoja uuden pääjohtajan sidonnaisuuksista ilmoitetaan? Esimerkiksi suorien tai välikäsien kautta tehtyjen osake- ja yritysomistusten suhteen.

Harmittavaa on ollut huomata, ettei Kelan väistyvä ja virkeässä kunnossa oleva pääjohtaja Liisa Hyssälä/kesk. ollut valmis avaamaan Kelan osuutta vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisussa.

SISÄLLYSLUETTELO
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja 2009
Ifin korkea-arvoinen lakimies puolisona
Yhteenvetoa ja vertailua sidonnaisuuksista
Vakuutusosaston ylijohtajan puoliso kouluttamassa vakuutuslääkäreitä
Vakuutusosaston ex-ylijohtaja Tarmo Pukkilan ulostulo 2011
Piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN VAKUUTUSOSASTON YLIJOHTAJA 2009
Kelan pääjohtajakisassa jatkoon ja kuuden parhaan joukkoon selvinnyt; ylijohtaja Outi Antila on ollut useamman vuoden ajan vakuutusasioiden ylin virkamies Suomessa. Hänet nimitti vuonna 2009 tuohon virkaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä/kesk. viidenneltä sijalta, kun ministeriö oli laittanut ehdokkaita pätevyysjärjestykseen.

Eikä tuossa mitään.

Tämä hänen sidonnaisuuksiensa tarkastelu liittyy lakisääteiseen vakuutus- ja sosiaaliturvaan sekä erittäin merkittävän julkisen vallan käyttöön yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Avain kysymys on se, että kenellä todellinen valta on?

Tämän tarkastelun jälkeen ei tarvitse suurenkaan yleisön ihmetellä, miksei yli 7 vuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriö/oikeusministeriö/eduskunta/hallitus ole saanut tiedossaan oleviin epäkohtiin, esimerkiksi vakuutuslääkärijärjestelmässä, mitään parannuksia aikaiseksi. Kyseessä on miljardien eurojen liiketoiminta-alue.

Ylijohtaja Outi Antila on vahvoilla Kelan uudeksi pääjohtajaksi.

Ylijohtaja Outi Antila on vahvoilla Kelan uudeksi pääjohtajaksi.

Ensin osastopäällikkö; ylijohtaja Outi Antila valtakunta lyhyesti. Eli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto, joka käsittelee muun muassa työ- ja kansaneläkelainsäädäntöä, työttömyysturvalainsäädäntöä, sairaus- ja vanhempainvakuutuslainsäädäntöä ja muuta toimeentuloturva- ja vakuutuslainsäädäntöä sekä vakuutusmarkkinoiden toimintaa.

Ja tuoreen tiedon mukaan tuo valta ulottuu myös oikeusministeriön vastuualueelle:
”Varsinainen substanssilainsäädäntö vakuutusoikeuden alalta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla” (oikeus- ja työministeri Jari Lindström, 27.9.2016 tiedotteessaan, joka koski vakuutusoikeuden selvitysmiehen asettamista).

Viimeisen kahden vuoden aikana ylijohtaja Antila on ollut loppusuoralla:
Kelan johtajaksi > Mediuutiset 20.5.2015
Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) toimitusjohtajaksi > HS 23.1.2016

Nyt jännätään, että nouseeko yllätysnimi Kelan uudeksi pääjohtajaksi? Maan tavan mukaisesti, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila valitaan Kelan pääjohtajaksi, niin näiden seuraavien sidonnaisuuksien tarkemmalle tutkimiselle ei löytyne enää tarvetta? Joten edes nyt on tärkeää saada ylijohtaja Outi Antilan sidonnaisuuksista julkista keskustelua aikaiseksi.

Missä menee jatkossa raja, kun sidonnaisuudet tulevat esteeksi erittäin merkittävää julkiseen virkaan asettamisessa? Vai onko tuota rajaa Suomessa ollenkaan?

IFIN KORKEA-ARVOINEN LAKIMIES PUOLISONA
Vihjeen tähän puolison sidonnaisuuksien selvittämiseen antoi tämä Helsingin Sanomien juttu vuodelta 2009. Koska mikään virallinen tiedotusväline ei ole uskaltanut tai saanut aihetta avata enempää, niin vilkaistaanpa lisää.

Ja on hyvä muistaa, että mikäli Outi Antilasta tulee Kelan uusi pääjohtaja, niin tämä kaikki on historiaa, johon maan tavan mukaisesti ei enää koskaan palata.

– Vakuutusalan ylin virkamies –
”Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja on alan ylin virkamies, jonka palkka on 9500 euroa kuukaudessa. Hän johtaa osastoa, joka vastaa vakuutusalaa koskevien lakien valmistelusta ja päättää muun muassa eläkeyhtiöiden hoitamien varojen tuottovaatimuksista.

Antila on tutustunut tarkasti sosiaalivakuutuksen koukeroihin: Hän työskenteli viimeksi puheenjohtajana Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, jonne hylkäävän työeläkepäätöksen saaneet ovat voineet ensimmäisenä valittaa.

Tätä ennen hän tulkitsi tapaturmavakuutuslakia Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, jossa vedettiin rajaa tapaturmien vakuutuskorvauksissa.

Antila on eronnut kahden aikuisen pojan äiti, joka seurustelee vakituisesti If – yhtiöissä työskentelevän juristin kanssa.

Hän harrastaa muun muassa hirvien ja kanalintujen metsästystä. Jahdissa Antila käy Akkainjahti ry:ssä, johon kuuluu jäseniä eri puolilta Suomea.

Neljätoista maratonin taivaltaneen Antilan ennätysaika on 4.01. Viimeisimpään maratoniin Ljubljanassa viime syksynä kului minuutti enemmän.”
Lähde: HS – Talous & Työ – 7.2.2010
> HUOM! kyseisten lautakuntien kustannukset maksavat vakuutus- ja eläkeyhtiöt.
> Miksei Helsingin Sanomat penkonut puolison taustoja ollenkaan?

Eikä tässä vielä kaikki.

Suomen todellinen ihmisoikeustilanne oli esittelyssä jo vuonna 1999 Ylen MOT – ohjelmassa ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” Ohjelma esitettiin Ylellä 8.2.1999. Ohjelmassa tuolloin esiintynyt Outi Antila-Rantanen toimii siis nykyisin Suomen korkeimpana vakuutusasioiden virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Tässä lainaus kyseisen ohjelman käsikirjoituksesta, joka löytyy tätä kirjoitettaessa kokonaisuudessaan avoimesta internetistä:

Lainaus alkaa.

SPEAK: Tässä oli osin hyvää onnea, koska akillesjänne repesi urheilukilpailussa. Normaalina työtapaturmana, ponnistuksessa tai liukastumisessa syntynyttä akillesvammaa ei pakollinen tapaturmavakuutus korvaa. Jos näet akillesjänne ilman ulkoista iskua paukahtaa, se on rappeutunut, sanoo vakuutuslääketiede ja asia on oikeudessa vahvistettu.

TAPATURMA, LTK Outi Antila-Rantanen: – …niin silloin se ei ole korvattava, koska se on rappeumasta peräisin.

Lentopalloilija: –Mulla paukahti akillesjänne…

SPEAK: Toki urheilussa on rappeutumisilmiöitä, mutta varmennan vielä asian maailman ehkä etevimmällä akillesjännespesialistilla.

KORVOLA: -Kyse on aina rappeumasta, onko näin?

TULIKOURA: –Minun mielestä ei ole – perustuu siihen, että kun alta 20 vuotias urheilija – minun mielestäni täysin terve – ja jos häneltä katkeaa akillesjänne niin ei voi puhua vielä, että 19-vuotias olisi rappeutunut. Kyllä siinä on muut tekijät, jotka sen aiheuttivat.

TULIKOURA: -Nämä sisältää mielipiteitä nämä. Tutkimustulokset eivät ole osoittaneet sitä, että terve jänne ei voi katketa – sitähän mikään tutkimus ei ole osoittanut.

TULIKOURA: Tietenkin vakuutusyhtiö pyrkii säästämään rahojaan – se on ihan selvä asia.

KORVOLA: -Miten on sitten saatu lääkärit menemään tällaiseen vakuutusyhtiöitten politiikkaan?

TULIKOURA: –No minä uskoisin, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

SPEAK: Näitä vakuutuslääketieteellisiä linjanvetoja tehdään Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa Helsingin Albertinkadulla. Jäsenet nimittää Sosiaali-ja terveysministeriö – kokousta ei saa kuvata. Vakuutusyhtiölääkärit käyttävät lääketieteellistä asiantuntijavaltaa – lautakunnan lääkärijäsenistä ja –varajäsenistä vain vähemmistöllä ei ole vakuutusyhtiötaustaa.

KORVOLA: -Onko vakuutuslääketiede monilta osilta huuhaalääketiedettä?

TULIKOURA: -Ei, tietysti heidän täytyy löytää ne omat linjansa. Että on ymmärrettävää, että heidän täytyy vetää johonkin se raja. Mutta mun mielestä usein niitä rajoja vedetään väärällä tavalla ja väärään paikkaan.

MÖNKÄRE: -..vaan heillä on nimenomaan lakisääteiset valitustiet silloin, kun he kokevat, että nyt ei ole tapahtunut oikeus ja sitten mennään tämä valitustie läpi.

SPEAK: Eläkelautakunta on ensimmäinen valitusaste hylätylle työkyvyttömyyshakemukselle. Valituksen läpimenoa huonontaa ratkaisevasti se, että hakemus on jo käsitelty jossain vakuutuskonsernissa – 3 eläkelautakunnan neljästä lääkäriasiantuntijasta on yhtiöiden vakuutuslääkäreitä. Jääviyskysymyksissä pyritään olemaan tarkkoja – valvova ministeriö suosittaa rohkeasti, että esimerkiksi Vahinko-Tapiolan edustaja ei ratkaisisi Eläke-Tapiolan jutuissa.

TAPATURMA, LTK /ANTILA-RANTANEN:
No tällä hetkellä käsitellään edelleen pelkällä asiakirjamenettelyllä.

SPEAK: Tapaturmista taas voi valittaa tänne tapaturmalautakuntaan. 5000 vuotuisesta valituksesta lähes joka kuudes muuttuu. Asiantuntijalääkärillä on yksi ääni kuudesta.

ANTILA-RANTANEN: -ja lääkärijäsen tietenkin, hän antaa siihen sen perustan, mitä nyt yleensäottaen voidaan pitää tapaturmasta johtuvana ja mitä jostain muusta, mikä on rappeumaperäistä.

Lainaus loppuu.

Ja sitten lyhyt zuumaus ylijohtaja Outi Antilan puolison tietoihin.

Mahdollisilla Sammon osakkeilla hyville hankkeille?

Mahdollisilla Sammon osakkeilla hyville hankkeille?

Joten mihin vakuutusyhtiöt tarvitsevat lobbareita, jos välit korkeimpaan virkamieheen on näin hyvin järjestetty?

YHTEENVETOA JA VERTAILUA SIDONNAISUUKSISTA
Pariskunta on ollut monessa mukana. Olivatko nämä kaikki sidonnaisuustiedot sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa jäävät arvailujen varaan. Virkamiesten sidonnaisuustiedothan eivät ole kaikilta osin julkisia. Esimerkiksi taloudellisten tietojen osalta. Valtion virkamieslaki 8 a§.

kdkdkdkdk

Kuinka monta; ilman tosiasiallisia perusteluita olevaa hylkäävää päätöstä?

Harvalla pariskunnalla on olemassa tällainen valvontasuhde toisen työhön ja työnantajaan. Onko väittämä mielestäsi faktaa vai fiktiota?

”Suomalaisten työeläkemiljardien valvonnasta paljastui iso puute – Fiva salasi kiistellyt työhyvinvointirahat” – Talous 23.9.2016 2:00 – Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomat:

”Finanssivalvonta myöntää, että se ei olet tutkinut eläkeyhtiöiden poikkeuksellisia liiketoimia. Asia on jäänyt julkisen kontrollin varaan, jota on tehty puutteellisin tiedoin. Fivan uusin linjaus tänä vuonna piilotti työhyvinvointirahat lopulta kokonaan julkisuudesta.”

Entäpä keitä Finanssivalvonnan (Fivan) johtokunnasta löytyy? Kelan uusi pääjohtaja? Ennen valintaansa. Virkansa puolesta:

Outi Antila
Vakuutusosaston osastopäällikkö, ylijohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö 2010–

Syntynyt: 1957
Koulutus: varatuomari, OTK

Aiempia tehtäviä
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 2002–2010
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 1992–2002
Maa- ja metsätalousyrittäjien Keskusliitto MTK ry
lakiasioiden johtaja 1990–1992
muita asiantuntija- ja lakimiestehtäviä vuodesta 1981

Nykyisiä luottamustoimia
Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINE, hallituksen jäsen
Valtiovarainministeriön SWOT-ryhmä, jäsen
Eläkeneuvotteluryhmän jäsen
Useita oman ja muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä

Lähde:
Finanssivalvonnan www-sivu

Eikä tässä vielä kaikki.

VAKUUTUSOSASTON YLIJOHTAJAN PUOLISO KOULUTTAMASSA VAKUUTUSLÄÄKÄREITÄ
Miltä Sinusta näyttää ja tuntuu, vakuutusalan ylimmän virkamiehen
a. puolueettomuus
b. eturistiriitatilanteet
c. jääviys?

Esimerkiksi tässä seuraavassa tapauksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston osastopäällikön ylijohtaja Outi Antilan puoliso, Ifin lakimies Taisto Hujala kouluttamassa nykyisiä ja tulevia vakuutuslääkäreitä.

Missä menee sidonnaisuuksien hyväksytty raja?

Missä menee sidonnaisuuksien hyväksytty raja?

Tässä vielä myös varakappale. Tarvitset koneellesi ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf-muotoa lukevan appsin.

lisaa-laaketiedetta-ja-vahan-vakuutusjuridiikkaa-2s-01122014_vakuutuslaaketiede_finva_asv

Vuosikymmenten ajan on toivottu lisää avoimuutta ja kasvollisuutta vakuutuslääketieteeseen. Joten ei liene ihme, kun ylijohtaja Outi Antilan vuonna 2010 alkaneella valtakaudella seuraavat hankkeet ovat päättyneet vakuutusyhtiöiden voittoon:

1. vakuutuslääkärijärjestelmän ”avaaminen ja kehittäminen”
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty

2. päätösperustelujen ”parantaminen”
STM104:00/2013

3. vakuutusoikeuden ”uudistaminen”
OM/4/32/2006 Henriksson

4. tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistus”
STM114:00/2009 TAU

Tiedot kyseisistä hankkeista löytynevät vielä avoimen internetin eri hakukoneita hurauttelemalla.

Kaikkia kyseisiä hankkeita yhdistää potilaan/vakuutetun näkökulmasta tarkasteltuna ainakin se tosiasia; kun järjestelmiin piti tehdä täysremontti, tehtiin pientä pintaremonttia. Tärkeintä vakuutusalalle on se, että kaikki ”uudistukset” ovat kustannusneutraaleja. Joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että nykymeno jatkuu entisellään.

Etujärjestöjen valta on mittaamattoman suuri kaikilla vallan käytön alueilla. Etenkin lakisääteisellä vakuutusalalla.  Akseli EK/SAK/STTK/AKAVA + Finanssialan keskusliitto/Työeläkevakuuttajat Tela ry + avainministeriöt > valtiovarainministeriö/sosiaali- ja terveysministeriö/oikeusministeriö muodostavat avainvaikuttamisen ekosysteemin. Niin lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan osalta. Tästä kuviosta lisää Suomi 2017 – blogin ”Järjestövalta” – artikkelissa.

Ekosysteemin jäsenille tarjolla oleva, vilkas seminaaritoiminta matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue.

Vittumaisen miehen maineessa oleva Markku Hirvonen on kiteyttänyt lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

VAKUUTUSOSASTON EX-YLIJOHTAJA TARMO PUKKILAN ULOSTULO 2011
Vakuutusalalla on kohissut näköjään aiemminkin. Varsinkin, jos vakuutusalan ylin virkamies asettuu liian riippumattomaan rooliin:

”Tohtori ja vakuutusmatemaatikko Pukkila aloitti ylijohtajana 1993, jolloin hän joutui heti siivoamaan Eläke-Kansan konkurssipesää ja henkivakuutusyhtiö Apolloa. Asioihin kantaa ottava ylijohtaja on herättänyt voimakkaita tunteita varsinkin työeläkeyhtiöiden johtajistossa ja hallituksissa.

Viimeksi eläkeyhtiöissä pillastuttiin, kun Pukkila vastusti hyvitysten jakamista omistajille viime vuodelta, koska valtio oli poikkeuslailla helpottanut yhtiöiden vakavaraisuuslaskentaa. Pukkila piti poikkeuslakia tulonsiirtona omistajille, minkä vuoksi omistajien eli asiakkaiden olisi pitänyt kantaa vastuunsa.

Alalla onkin huhuttu monta vuotta, että Pukkilaa yritetään savustaa eläkkeelle. Pukkila itse kiistää savustuksen.

”Kukaan ei painostanut eroamaan. Tämä on ihan puhtaasti minun ratkaisuni”, Pukkila sanoo.

Hän kertoo jäävänsä eläkkeelle ”normaaliin eläkeaikaan” eli 63 vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Pukkilalla olisi ollut mahdollisuus jatkaa vielä 68-vuotiaaksi.

”Aion tehdä tiedettä ja pyöräillä ahkerasti. Luultavasti kirjoitan eläkejärjestelmästä”, Pukkila sanoo.

Lähde: ”Vakuutusalan ylin virkamies vaihtuu jo ensi syksynä”
4.7.2009 – Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat

Vuonna 2011 ylijohtaja Antilan edeltäjä 16 vuoden ajan, Tarmo Pukkila säikäytti ulostuloillaan vakuutusalan isoja poikia ja tyttöjä. Ulostulot Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä herättivät pienen huomiopiikin. Sitten ne vain vakaasti vaiettiin. Miksei kertonut näitä epäkohtia virassa ollessaan? Miksiköhän?

Ydinpointteinaan Pukkilalla kyseisissä tiedotusvälineissä julkaistuihin kannanottoihin oli se, että työeläke- ja vahinkovakuutusjärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia. Etenkin korvaustoiminnan osalta.

Tästä Suomi 2017 – blogin Perustuslaki” – artikkelista löytyy Tarmo Pukkilan Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus 15.3.2011.

Lämmin kiitos tämän Suomen Kuvalehti – artikkelin talteen ottajalle ja lähettäneelle. Se osoittaa, että koko vakuutussysteemissä on vähintään yhden ison harjauksen paikka.

Hyvin pienelle huomiolle jäänyt SK - artikkeli vuodelta 2011.

Hyvin pienelle huomiolle jäänyt SK – artikkeli vuodelta 2011.

Vasta koko artikkelin luettuaan on helpompi ymmärtää, miksi perustuslain 124§ ollaan niin innokkaasti poistamassa. Lisätietoa Suomi 2017 –  blogin ”Kimmosasilaiset” – artikkelista.

Eikä siinä mitään, jos tuosta perustuslain pykälän poistamisesta ensin avoimesti julkisuudessa keskustellaan. Sekä annetaan kansalaisille mahdollisuus äänestää perustuslain muutoksesta; kaksien peräkkäisten eduskuntavaalien yhteydessä. Sillä tavalla informoituna, että kaikki äänioikeutetut tietävät; mistä kaikesta onkaan tarkkaan ottaen kyse.

Näillä näkymin perustuslain 124§ poistaminen saattaa olla ensimmäisessä äänestyksessä eduskuntavaalien 2019 ja 2023 jälkeen.

PIILOSSA OLEVA KORRUPTIO HALUTAAN PALJASTAA
Se miltä asiat näyttävät ulospäin ei ole enää yhdentekevää. Suomessakaan. Tosin on hieman yllättävää, että näitä asioita paljastavat parhaiten dokumenttinäytelmän keinoin teatteri (kuten Ryhmäteatterin Eduskunta 2) ja nyt uusimpana Vaasan yliopisto.

Eikä tuossa mitään.

Murtuuko tämä vakuutus- ja finanssialan pitkäaikainen strategia?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Näillä korteilla edetään. Joten laita Sinäkin näkemyksesi vaikuttamaan tähän Vaasan yliopiston tutkimukseen. Vinkkaa tästä mahdollisuudesta myös kavereillesi. Lämmin kiitos, sillä vain yhdessä toimien huomaamme ja olemme enemmän:

”Tutkijat kääntyvät kansalaisten puoleen – piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa” – Yle Uutiset – Kotimaa 15.9.2016 klo 12:07

Vaasan yliopisto kerää kertomuksia kansalaisten havaitsemasta epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.

”– Piilokorruptiolla tarkoitamme epäeettistä ja korruptiivista toimintaa, joka ei ole näkyvää eikä välttämättä tule ilmi. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen.

Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen.

– Vastauksia käsitellään ehdottomalla luottamuksella, eikä vastaajista kerätä mitään tietoa, josta heidät voitaisiin tunnistaa, Salminen sanoo.

Kertomukset voi lähettää kyselylomakkeella (siirryt toiseen palveluun) 15.9.­–15.10.2016 välisenä aikana.”

Lue lisää ja osallistu Ylen osoitteessa:
http://yle.fi/uutiset/3-9168738

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen on tästä mielenkiintoisesta hankkeesta tietoinen. Yhdessä toimien voimme huomata, vaikuttaa ja olla enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Kelan uusi pääjohtaja 2017

  1. Suomi 2017 sanoo:

    Lämpimät onnittelut uudelle Kelan pääjohtajalle, Elli Aaltoselle. Toivottavasti hänen palkka- ja luontaisedut julkaistaan pian. Myös liitteiden * – merkityt kohdat saadaan toivottavasti avoimeen julkisuuteen.

    Tasavallan presidentin esittely 11.11.2016
    Istunnon ajankohta 11.11.2016 11.00 | Paikka: Helsinki
    11.11.2016 12.00 Päätösluettelo

    Sosiaali- ja terveysministeriö
    Päivi Sillanaukee, Kansliapäällikkö p.029 5163356
    Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan viran täyttäminen

    Sosiaali- ja terveysministeriö
    Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan viran täyttäminen

    Ministeri
    Jari Lindström

    Esittelijä
    Päivi Sillanaukee, Kansliapäällikkö p.029 5163356

    Asia
    Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat 4.10.2016 päättäneet esittää Tasavallan Presidentille, että 1.1.2017 avoimeksi tulevaan Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virkaan nimitetään ylijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen.

    Esitys
    Tasavallan Presidentti nimittää Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virkaan ylijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltosen 1.1.2017 lukien.

    Päätös
    Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen

    Liitteet
    Ote pöytäkirjasta *
    Elli Aaltosen ilmoittautuminen virkaan *
    Outi Antilan ilmoittautuminen virkaan *
    Yhteenveto virkaa hakeneista *
    Muistio *
    Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen esitys *

    *Tietosuojasyistä osa liitteistä on saatavilla vain pyydettäessä valtioneuvoston viestinnästä: info@vnk.fi.

    Median edustajille liitteet jaetaan mediapalvelussa.

    « Edellinen
    Seuraava »

    Istuntojen jälkeen valtioneuvoston viestintäosasto julkaisee päätökset ja niiden liitteet kokonaisuudessaan. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja.

    Lähde: Valtioneuvosto – Tasavallan presidentin esittelyn aineistot

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s