Kelan pääjohtaja

Vuoden 2016 ensimmäinen ja kuumin uutisvinkki median sekä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden avoimien verkostojen suuntaan, tulee tässä. Olkaa hyvät.
14.1.2016 – Vinkki ei tainut ylittää uutiskynnystä? Joten tässä päivityspakettia.

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi tarkempana –

Kelan pääjohtaja Hyssälä ja keskusta viemään vakuutuslääkärijärjestelmän avaaminen maaliin asti.

Pidetään peukkuja pystyssä, että Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä uskaltaa ja saa nousta ratkaisijan rooliin vakuutuslääkärijärjestelmän avaamisessa. Oman puolueensa keskustan tukemana. Ennen hyvin ansaitulle eläkkeelle jäämistään.

SISÄLLYSLUETTELO
Kirjallinen kysymys Kelan asiantuntijalääkäreistä
Artikkelin päivityksistä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän vastaus
Pienen ihmisen huomioita ministerin vastauksen pohjalta
Vakuutuslääkäreiden nimitietojen julkisuuden tärkeys
Syrjääntyminen on harkitusti ja pitkäkestoisesti tapahtuvaa syrjäyttämistä yhteiskunnasta
Sote – uudistukseen valinnanvapaus olla menemättä vakuutuslääkärille
Kuvakoosteen kysymykset Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälälle
Mikä on kohtuullinen vastausaika?
– ministerille kirjallisesti vuonna 2013 esitettyihin kysymyksiin

KIRJALLINEN KYSYMYS KELAN ASIANTUNTIJALÄÄKÄREISTÄ
Kelan vakuutuslääkäreitä koskeva kirjallinen kysymys, johon odotetaan asianomaisen ministerin vastausta helmikuun 2016 aikana, tulee tässä:
– tummennetut kohdat Suomi 2017 – artikkelin kirjoittajalta

Kelan vakuutuslääkäreitä koskeva kirjallinen kysymys, johon odotetaan asianomaisen ministerin vastausta viimeistään helmikuun 2016 aikana, tulee tässä:

Kirjallinen kysymys KK 358/2015 vp
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreistä

Eduskunnan puhemiehelle

Kansaneläkelaitoksen työkykyyn liittyvät päätökset ovat päätöksiä hakevalle elintärkeitä. Työkyvystä annetut päätökset vaikuttavat olennaisesti hakijan taloudelliseen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin pärjätä jokapäiväisessä elämässä.

On tapauksia, joissa työkyvyttömyyttä puoltavista lääketieteellisistä todisteista ja hoitavan lääkärin puoltavista lausunnoista huolimatta Kelan asiantuntijalääkäri toteaa hakijan työkykyiseksi. Etenkin tällaisissa tilanteissa olisi hakijan oikeuksien kannalta tärkeää, että käsittelyprosessi olisi mahdollisimman avoin, jotta hakija saisi tietoa itseään koskevien päätösten perusteista ja päätösten tekijöiden pätevyyksistä.

Tällä hetkellä Kela antaa tietoon lääkärien nimet, mutta Kelan henkilöstöhallinnon rekisterissä ei ole tietoja asiantuntijalääkäreiden erikoisaloista tai erikoispätevyyksistä. Valviran ylläpitämästä rekisteristä JulkiTerhikistä saa selvitettyä vain lääkäreiden oikeudet, mutta ei yksityiskohtaisempaa tietoa heidän pätevyyksistään.

On myös erikoista, ettei Kelan henkilöstöhallinnon rekisterissä ole tietoja asiantuntijalääkäreiden pätevyyksistä. Lainsäädäntö on Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreille sama kuin vakuutuslääkäreille.

Laki kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta vuodelta 2014 edellyttää, että etuusasian käsittelyyn osallistuva asiantuntijalääkäri laatisi asian valmistelun aikana perustellun arvionsa, joka tulisi kirjata asiakirjoihin. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta tietojen saaminen asiantuntijalääkäreiden pätevyyksistä on edelleen vaikeaa.

Asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien salaaminen on lisäksi ristiriidassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kanssa (KHO:2014:83).

Päätöksessä todetaan julkisuuslain osalta seuraavaa:

”Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältynyt tieto asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta, ottaen myös huomioon heidän osallistumisensa julkisen vallan käyttämiseen, ei ollut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 tai 20 kohdassa tarkoitettu liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava salassa pidettävä liike- tai elinkeinotoimintaa koskeva seikka.

Tiedot heidän henkilöllisyydestään tai erikoisaloistaan tai erityispätevyyksistään eivät liioin olleet mainitun pykälän 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia oloja kuvaavia salassa pidettäviä tietoja.

Tiedot eivät muillakaan perusteilla olleet salassa pidettäviä.”

Asiantuntijalääkäreiden ammatillisten tietojen saaminen on jo sen vuoksi olennaista, että asiantuntijalääkäri ei tapaa potilasta, vaan saa tiedot suoraan hoitavalta lääkäriltä. Tämä on käytäntö monessa maassa ja laissa säädettyä viranomaistoimintaa. Kyseessä tässä on kuitenkin avoimuuden periaatteen rikkoutuminen. Työkyvyttömyyspäätöstä hakevalle jää usein epäilys, ovatko häntä koskevat päätökset tehty oikein pätevien asiantuntijoiden toimesta.

Asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien julkaiseminen vähentäisi kyseisen epäilyksen määrää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää Kansaneläkelaitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien julkaisemista?

Helsingissä 11.12.2015
Ritva Elomaa ps
Leena Meri ps
Anne Louhelainen ps

ARTIKKELIN PÄIVITYKSISTÄ
Artikkelia tullaan päivittämään asianomaisen ministerin vastauksen jälkeen. Ja myös aina, kun kuvakoosteessa oleviin kysymyksiin saadaan tiedotusvälineiden tai aiheesta kiinnostuneiden avoimien verkostojen avustamina lisätietoa.

Tähän mennessä tarkin tilannekatsaus vakuutuslääkärinä toimiviin; löytyy Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogiliikkeen sivustolta. Tutustu ja vinkkaa muillekin:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/

Artikkelin ensimmäinen päivitys tehdään 14.1.2016. Toivottavasti tiedotusvälineet uskaltavat ja saavat käsitellä perussuomalaisten kansanedustajien tekemää kirjallista kysymystä. Johon vastauksen antaa perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Joka on ollut yhtenä perussuomalaisten kansanedustajana allekirjoittamassa aiheen tiimoilta erinomaisen keskustelualoitteen 4/2013, joka on luettavissa (ainakin toistaiseksi) internetistä.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI HANNA MÄNTYLÄN VASTAUS
– lämpimät kiitokset vastauksen ilmestymisestä nettiin huomanneelle!
– tummennetut kohdat Suomi 2017 – artikkelin kirjoittajalta
– kyseiset kohdat vaativat paljon julkista keskustelua
– avainkysymys: valvotaanko Kelan toimintaa oikeasti? Miten?
– valvotaanko vakuutuslääkäreitä Suomessa? Miten?

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 358/2015 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Kansaneläkelaitoksen
asiantuntijalääkäreistä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaa /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 358/2015 vp:

Miten hallitus aikoo edistää Kansaneläkelaitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreiden
pätevyyksien julkaisemista?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) sääntelee viranomaisten asiakirjojen ja muiden tietoaineistojen julkisuutta ja salassapitoa sekä tiedon antamista asiakirjasta ja siihen liittyvää menettelyä. Julkisuuslakia sovelletaan sen 4 §:n nojalla myös Kansaneläkelaitokseen.

Kysymyksessä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:83 oli kyse siitä, ovatko yksityisten vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien nimet julkista tietoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että tiedot vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäreistä ovat julkista tietoa, koska asiantuntijalääkärit käyttävät julkista valtaa osallistuessaan lakisääteisiä vakuutuksia koskevaan päätöksentekoon.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältyneet tiedot asiantuntijalääkäreiden erikoisaloista tai erityispätevyyksistä eivät olleet julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Kansaneläkelaitokselta saadun lausunnon perusteella Kansaneläkelaitoksen henkilöstön koulutustaustojen tallentaminen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on perustunut Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Sen mukaisesti asiantuntijalääkärin koulutustaustaksi kirjautuu järjestelmään joko lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri tai lääketieteen tohtori. Tilastokeskuksen koulutusluokitus ei sisällä erikoislääkäreiden erikoisaloja tai muita erikoispätevyyksiä.

Julkisuuslain 5 §:n mukaan asiakirjalla tarkoitetaan laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- tai kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.

Kun Kansaneläkelaitoksen henkilöstötietojärjestelmään ei ole tallennettuna muita tietoja kuin Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisia tietoja, ei tietojärjestelmästä ole voitu luovuttaa asiantuntijalääkärien pätevyystietoja.

Valviran ylläpitämässä keskusrekisterissä on tiedot Suomessa laillistetuista lääkäreistä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994, ammattihenkilölaki) 24 a §:n nojalla Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää valvontatehtävänsä hoitamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki). Terhikkiin merkitään lääkäreistä muun muassa nimi ja henkilötiedot sekä eräitä koulutukseen liittyviä tietoja.

Lain mukaan Terhikkiin merkitään tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta, tiedot erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta, tieto lääkärin suorittamasta yleislääketieteen erityiskoulutuksesta tai vastaavasta koulutuksesta sekä tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön erikoispätevyydestä ja sen perusteena olevasta koulutuksesta.

Ammattihenkilölain 24 c §:n nojalla Valvira ylläpitää Terhikkiin liittyvää julkista tietopalvelua, JulkiTehikkiä.

JulkiTerhikissä julkaistaan tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattihenkilön ammattipätevyydestä sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan tässä ammattihenkilölain mukaista pätevyyttä.

Näin ollen JulkiTerhikissä julkaistaan esimerkiksi kunkin erikoislääkärin oikeudet. Sen sijaan muita erikoispätevyyksiä JulkiTerhikissä ei kyseessä olevan pykälän nojalla julkaista.

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.

Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden tehtävänä on arvioida hakijan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen tarvetta. He osallistuvat etuuspäätösten valmisteluun esittämällä vakuutuslääketieteellisen arvion siitä, täyttyvätkö etuuden myöntämisen edellytykset.

Asiantuntijalääkärit osallistuvat päätösten valmisteluun samalla vastulla kuin muutkin asian käsittelyyn osallistuvat Kansaneläkelaitoksen työntekijät, ja Kansaneläkelaitos käyttää asiantuntijalääkäreihinsä nähden työnjohto- ja valvontaoikeuttaan. Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden osaaminen on korkealla tasolla ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden koulutustiedot ovat saatavilla JulkiTerhikistä samassa laajuudessa kuin muidenkin Suomessa laillistettujen lääkäreiden tiedot.

Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden erikoisalojen tallentamisen mahdollisuuksia Kansaneläkelaitoksen henkilötietojärjestelmään voidaan selvittää järjestelmän kehittämisen yhteydessä.

Helsingissä 30.12.2015
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä

Aikamoinen vastaus! Ainakin kaikille omakohtaista kokemusta Kelan tästä puolesta omaaville!

PIENEN IHMISEN HUOMIOITA MINISTERIN VASTAUKSEN POHJALTA
Ministerin antama vastaus vaatii suomentamista ja juristin koulutusta, jotta sen saisi ymmärrettävään muotoon. Valotamme tässä pienen ihmisen huomioita aiheeseen. Toivottavasti ministerille vastauksen kirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan virkamiehet ja Kelan valtuutetut saadaan avaamaan vastausta kaikille palkan maksajilleen.

” Kela ei säädä lakeja, joiden pohjalta se toimii, mutta Kelalla on paljon itsenäistä harkintavaltaa yksittäisissä tapauksissa.” Lähde: Wikipedia – Kansaneläkelaitos

Juridinen kissa- ja hiirileikki Kelan vakuutuslääkärien nimitietojen, erikoisalojen ja erityispätevyyksien; yhtä aikaisesta julkisuuteen saamisesta siis jatkuu. Kiteytettynä voitaneen sanoa, että junat kulkee ajoillaan ja Kela jatkaa tavoillaan.

Ensin vuonna 2010 eli kuusi (6) vuotta sitten valinneesta tilanteesta:

”Kelan vuoden 2010 vastaus johti tuolloin uusiin ja erittäin hitaisiin selvityksiin. Valitettavasti myöskään Valvira ei osannut auttaa asiassa, joka koski Kelan vakuutuslääkäreiden erikoisaloja ja erityispätevyyksiä. Kelalta saadut pelkät (kuvamuodossa olleet) nimitiedot olivat vuonna 2010 sekalaisessa järjestyksessä. Ja tuolloin saadussa nimilistauksessa oli yhteensä 5 A4-sivua. Joten tärkeän perustiedon esille saaminen keskeytyi. Asian selvittäminen ei; myöskään jostain syystä, kiinnostanut isoja potilas- ja kansalaisjärjestöjä.”

Lähde: Suomi 2017 blogi – Kelan vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet 2015

Joten upeaa olisi se, että Kela julkaisee edes nyt tekstimuodossa olevan nimilistan vakuutuslääkäreistään.

Aakkosjärjestyksessä ja koko nimin varustettuina. Vain näin toimien voidaan yhdessä toimien välttää se, että JulkiTerhikistä ja muualta hakuja tekevät eivät sotkeudu mahdollisten samannimisten lääkärien kanssa.

Tämä sosiaali – ja ministeri Hanna Mäntylän vastauksen kohta antaa ymmärtää, ettei korkeimman hallinto-oikeuden päätös velvoita Kelaa! Tuntuu aika tyrmistyttävältä:

”Kysymyksessä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:83 oli kyse siitä, ovatko yksityisten vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien nimet julkista tietoa.”

Pitääkö siis Kelan vakuutuslääkäreistä jonkun aloittaa 3-5 vuotta kestävä uusi oikeusprosessi!

Aiheesta ja isosta kuvasta kiinnostuneille voimme suositella lämpimästi viisiosaiseen Suomi 2017 – artikkelisarjaan tutustumista:

Korkein hallinto – oikeus | Osa 1/5
Julkaistu joulukuu 20, 2015
by Suomi 2017 – Suomi 2.0

”On kulunut tasan 1 vuosi ja 7 kuukautta siitä, kun korkein hallinto-oikeus antoi julkisuuteen; 20.5.2014, yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän vuosikirjapäätöksen. Päätös koski erittäin merkittävän julkisen vallan käyttöä ja käyttäjiä; erilaisissa vakuutusalan organisaatioissa.

Tämä artikkelisarjan on ollut tarkoitus avata aiheesta isoa kuvaa ja jonkun verran tässä onkin onnistuttu. Mutta on pakko tunnustaa, että auki kaivettavaa; riittää kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tule Sinäkin mukaan kaivamaan, kirjoittamaan ja jakamaan tähän aihekokonaisuuteen liittyvää tietoa. Vain yhdessä toimien voimme olla enemmän.”

VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN NIMITIETOJEN JULKISUUDEN TÄRKEYS
Sosiaali- ja terveysministerin Hanna Mäntylän vastauksen kohta siitä, ettei Kelalla ole edelleenkään tiedossaan vakuutuslääkäreinä toimivien lääkäreidensä erikoisaloja ja erityispätevyyksiä on järkyttävä! Kaksi esimerkkiä tosielämästä.

Muutamia vuosia sitten alle 16 – vuotiaan lapselle erikoissairaanhoidon moniammatillisen työryhmän tekemä suositus, tarkkoine lääkärinlausuntoineen Kelan kuntoutuksesta hylättiin ilman tosiasiallisia perusteluita. Vastuu moniammatillisesta kuntoutuksesta siirrettiin takaisin erikoissairaanhoidolle ja perusterveydenhuollolle.

Toisessa tapauksessa alle 16 – vuotiaan lapsen silloinen Kelan korotettu vammaistuki muutettiin perusvammaistueksi. Ilman tosiasiallisia perusteluita ja vastoin lääkärinlausuntoa, jossa todettiin lapsen tilanteen pysyneen ennallaan. Rahallinen merkitys on toisarvoinen, koska ainakin aiemmin; korotettu vammaistuki vaadittiin kunnallisen puolen päivähoidossa siihen, että lapsi on oikeutettu päivähoidon mahdollistamiin kuntoutustoimiin. Kuten paikka erityistä tukea vaativien päivähoitoryhmässä, jossa päivittäiset tilanteet osataan hoitaa erinomaisesti.

Ja sitten asian pihviin.

Miltä Sinusta tuntuisi vanhempana, kun saisit selville, että lapsesi Kelan lääketieteelliseen käsittelyyn osallistuneen ja ilman tosiasiallisia perusteluita olevan hylkäävän päätöksen tehneen lääkärin erikoisala on iho- ja sukupuolitaudit!

Entä se kun tästä Kelan päätöksestä tekemäsi valituksen käsittelyyn vakuutusoikeudessa osallistuvan lääkärin erikoisala on tuo sama iho- ja sukupuolitaudit sekä erityispätevyytenä vakuutuslääketieteen erityispätevyys! Vakuutusoikeuden hylkäävän päätöksenkin ollessa maan tavan mukaisesti ilman tosiasiallisia perusteluita.

SYRJÄÄNTYMINEN ON SYRJÄYTTÄMISTÄ YHTEISKUNNASTA
Minkälaiset vaikuttavuudet edellä mainituilla asioilla on aikuisiällä? Entä yhteiskunnalle pallottelusta ja kafkamaisesta kyykytyksestä syntyvillä kustannuksilla? Vaikka asioiden toisenlaiseen hoitamiseen Suomessa on aina ollut tietoa, taitoa ja rahaa. Missä tahto?

ESS = Etelän Suomen Sanomat Lahdesta.

”Kerättären tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tietoa työttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä. Tulokset ovat merkittävät niin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta. Työttömien joukossa on runsaasti myös nuoria, joiden työkykyä olisi mahdollista parantaa.

Työttömien terveydentila on muuta saman ikäistä väestöä heikompi, mutta he käyttävät muita vähemmän terveyspalveluja. Tutkimuksessa havaittiin, että eräs osasyy pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikkenemiselle on terveydenhuollon kapea-alainen, sairauskeskeinen näkökulma. Pitkäaikaistyöttömillä on usein monimuotoisia ongelmia, joihin liittyy monessa tapauksessa mielenterveyden ja oppimiskyvyn häiriöitä.

Toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei tunnisteta riittävän hyvin tavanomaisissa palveluissa, eikä vaikeasti työllistyviä ohjata kuntoutuksen piiriin.” Lähde: Kansan Uutiset 12.1.2016

Sitten parin vuoden takaiseen Suomi 2017 – artikkeliin, jossa aiheena on syrjäytymisen sijaan syrjääntyminen, joka tapahtuu pikku hiljaa ja huomaamattomasti järjestelmävikojen takia:

Presidentivaalit 2012 – Syrjääntyminen
Julkaistu syyskuu 20, 2012

” On aika alkaa; lopettelemaan, tämä vuoden 2012 presidentinvaaleihin liittynyt artikkelikokonaisuus. Sitä ennen vielä yksi uusi näkökulma tasavallan presidentti Sauli Niinistön esillenostamaan nuorten syrjääntymisteemaan. Kyse voi olla hyvinkin pienestä asiasta. Josta johtuen elämä lähtee menemään nuoresta pitäen vinoon.

Juristina tasavallan presidentti Sauli Niinistö voi ottaa erikseen kantaa, onko kaikki kohdallaan Suomen oikeusjärjestelmässä? Erityisesti kirjallisesti toimivien hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suhteen? Siitä lyhyesti tämän artikkelin lopussa.

Sitten asioiden ytimiin. Otan syrjääntymiseen johtavista syistä konkreettisen esimerkin lapsista ennen kouluikää. Koskien ikähaarukka 2-6 vuotta.

Syrjääntymistä edistävät syyt eivät näy välttämättä päälle päin.

Eli syrjääntymistä edistävä tekijä voi olla järjettömäksi luotu byrokratia. Josta otan seuraavaksi konkreettisen esimerkin ja sitä mahdollisesti paremmin avaavan linkkauksen.

Tämä alue ei nimittäin tunnu kokemusteni mukaan kuuluvan oikein kenellekkään. Kyse on nuorena tarvittavien terapia- ja kuntoutuspalvelujen saamisesta oikeaan aikaan. Teollisuudesta tuttu JOT.

Kuntahierarkiassa ja byrokratiassa näiden asioiden mallikas hoitaminen edellyttäisi rajat ylittävää toimintaa ja tiedonkulkua; terveyden- ja päivähoidon sekä sosiaali- ja opetustoimen välillä. Tiedonkulun ei tarvitse edes tapahtua henkilötietojen tasolla, joihin tarvitaan hidasta lainsäädännöllistä pohdintaa.

Ainakin 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tässä lopussa linkissä avautuva merkkaamattomien miinakenttien alue oli tarjolla.”

Alkupää pitkäkestoiselle syrjääntymiselle luodaan siten pahimmillaan jo lapsen 2-6 ikävuosien aikana. Kaikki vanhemmat eivät jaksa eikä osaa taistella järjestelmää vastaa. Vuosien ajan.

SOTE-UUDISTUKSEEN VALINNANVAPAUS OLLA MENEMÄTTÄ VAKUUTUSLÄÄKÄRILLE
Sitten esimerkki aikuisten maailmasta. Menisitkö Sinä omassa pitkään jatkuneessa sairaus- ja työkykyasian selvittelyssä sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka toimii myös Kelan/työeläk- ja vahinkovakuutusyhtiön lääkärinä? Sinun itsesi sitä etukäteen tai edes jälkikäteen tietämättä.

Tästä asiasta ja isosta kuvasta kiinnostuneille voimme suositella tätä Suomi 2017 – artikkelisarjaa:
← Sote-uudistus etenemässä?
Julkinen terveydenhuolto vielä pelastettavissa? →

Valinnanvapaus
Julkaistu marraskuu 13, 2015
by Suomi 2017 – Suomi 2.0

”Hyvänä voitaneen tulevassa sote – uudistuksessa pitää sitä, että ainakin kokoomuksen lanseeraama valinnanvapaus tulee takamaan nopeamman pääsyn lääkäriin. Vaan minkälaiselle lääkärille? Esimerkiksi sidonnaisuuksien suhteen?”

Vakuutuslääkärijärjestelmän täysimittainen läpivalaisu käyntiin.

Eikä tässä vielä kaikki.

KUVAKOOSTEEN KYSYMYKSET KELAN PÄÄJOHTAJA LIISA HYSSÄLÄLLE
Toivottavasti alussa oleviin ja kuvakoosteeseen sijoitettuihin kysymyksiin saadaan jonain päivänä vastauksia. Vakuutuslääkäreistä hänen antamastaan kommenteista löytyi tällainen osuma Oikeusturvan ajankuva – blogista ja ”Suomi express: yleisön pyynnöstä Jakso 17 – Onnettomuus vai sairaus. Taistelua vakuutusyhtiön kanssa” – jaksosta

”Oheisena kertomus polvivamman saaneen vaasalaisen Ossi Kukkosen asioinnista vakuutusyhtiö Fennian ja Pohjolan kanssa. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä/kesk. antaa vakuutuslääkäreitä puoltavan lausunnon. Sekä puhuu taas kerran puhdasta palturia potilaan mahdollisuuksista hakea oikeutta vakuutusyhtiön hylkäävään päätökseen. Toimittajana Maria Tolppanen.”

Jos kyseessä on perussuomalaisten nykyinen kansanedustaja Maria Tolppanen, niin aikamoinen yhteensattuma!

Sitten kuvakoosteen kysymykseen pääjohtaja Liisa Hyssälän vaalirahoittajista 1995 – 2010. Sillä esimerkiksi vaalirahanjälki paljastaa, missä vaiheessa kansanedustaja draftataan eli varataan vaalirahoittajiensa vaikutuspiiriin. Erilaisten vaikuttajaviestintää huokuvien tapahtumien vaikutuspiiriin. Kutsuja tulee golfaamaan, metsästämään, SuomiAreenalle Poriin, erilaisiin juoksu- ja jumppatapahtumiin. Etkoineen ja jatkoineen. Väliin myös avec.

Pääjohtaja Liisa Hyssälän poliittisen uran vaalirahoitusilmoituksista ei ole vuoden 1995 ja 1999 eduskuntavaalien osalta tietoja maallikkojen saatavilla. Lyhyen etsinnän jäljiltä vuoden 2003 ja 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset löytyivät maallikollekin helposti. Vaalirahoitusilmoitusten lukemiseen tarvitset ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman, joka löytyy netistä:

vaalirahoitusilmoitus_liisa_hyssälä_11052003_eduskuntavaalit
vaalirahoitusilmoitus_Liisa_Hyssala_20052007_eduskuntavaalit

Eikä noissa mitään. Ilmoitukset edustavat maan tapaa. Vaalirahoittajista ei ole kerrottu oikeastaan yhtään mitään.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaakin lukea keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen ”Maan tapa – Suomi on maa, jossa korruptio voi hyvin” kirja. Kun esimerkiksi MTV:n politiikan toimituksen esimies Timo Haapala haukkuu kirja ponnekkaasti, niin kyllä haukuttu kirja on silloin lukemisen väärtti.

Suomen todellisessa hallintamuotohan on korporatismi. Erilaisten etujärjestöjen valta on mittaamattoman suurta. Esimerkiksi kaikilla lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla. Seminaaritoiminta matka- ja iltaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue. Siellähän niitä suhteita ja verkostoja luodaan.

Vittumaisen miehen maineessa oleva Markku Hirvonen on kiteyttänyt ministeriötason suhteet oivasti:

– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.”

Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

MIKÄ ON KOHTUULLINEN VASTAUSAIKA?
– ministerille kirjallisesti vuonna 2013 esitettyihin kysymyksiin

Niin kuin tämä Kelaan liittyvä asiakokonaisuus näyttää, niin haasteellisinta on saada vastapuoli ja päättäjät ymmärtämään kysymyksiä, asioita ja epäkohtia.

Kysymyksiä, asioita ja epäkohtia, joita he eivät voi oman uraputkensa ja sosiaalisen asemansa vuoksi välttämättä todellisuudessa ymmärtää. Kysymyksiä, joihin he kertovat vastaavansa tai jossain vaiheessa jo vastanneensa.

Asioita ja epäkohtia, joita he saattavat sanoa ymmärtävänsä ja korjaavansa, mutta eivät voi sitä tehdä, koska muuten he menettävät yhteiskunnallisen asemansa nopeasti.

Esimerkki edelliseen tulee tässä:

Tarkat luvut tapaturma ja ammattitautiasioista; yhtiöittäin puuttuvat!

Mielenkiintoista huomata, että sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antilan ympärillä vellova AntilaHujalaGate (AHG) on pysynyt suurelta yleisöltä piilossa. Tuleeko ylijohtaja Antila valituksi Kevan toimitusjohtajaksi; selvinnee tammikuun 2016 aikana? Kelan johtajaksi pääsy vuonna 2015 tyssäsi johonkin. Vaikka hän oli tuolloin sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Liisa Hyssälän valinta vakuutusalan ylimpään virkaan. Viidenneltä ehdokassijalta; vastoin sdp:n mandaatilla toimineen ministeriön silloisen kansliapäällikön Kari Välimäen esitystä.

Vastausten saamista kuvakoosteen kysymyksiin; voi seurata tällä hetkellä tästä Oikeusturvan Twitter-ketjusta. Tietopyyntö on osoitettu kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan II varapuhemiehelle Paula Risikolle:

https://twitter.com/Oikeusturva/status/671319401375899648

Yksi maan tapa on se, että mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Sitä mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Joten 20 vuottakin on lyhyt aika, jos ajatellaan päättäjien tiedossa olevien epäkohtien taikka perustuslain vastaisuuksien korjaamista. Siis ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten elämässä.

Vaan ei vaikuta synkkyyteen. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Yhdessä toimien; se ikuisena pidetty Berliinin muurikin lopulta kaatui.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –