Perustuslaki

Yhteiskunnan toiminnan perustana on länsimaissa totuttu pitämään perustuslakia. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana (vuosina 1993 – 2009) toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011, että vahinkovakuutus- ja työeläkejärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia.

Kova väittämä. Onko kyseessä urbaanilegenda? Se selviää tästä koosteesta, jonka saat halutessasi ruudullesi tarkempana, kun klikkaat koostetta hiirelläsi:

Todisteita isoon mittakaavaan kasvaneesta perustuslakirikollisuudesta?

Todisteita isoon mittakaavaan kasvaneesta perustuslakirikollisuudesta?

Tulen siksi tässä artikkelissani ihmettelemään avoimesti, miten tuo kaikista tärkein pelikirja on Suomessa edelleen kateissa. Tästä linkistä uusitusta Finlexistä löytyvään perustuslakiin.

Mielenkiintoista tietoa perustuslain 118 §:n – ”Vastuu virkatoimista”  muuttamisesta. Jorma Jaakkola käsittelee aihetta artikkelissaan ”Virkavalta lain yläpuolella”.

Yritin aikanaan saada Helsingin Sanomiin läpi vastinetta tuohon kuvakoosteessa olevaan, nykyisen entisen sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kirjoitukseen. Tulkitsen itseni tässä tapauksessa asianosaiseksi. En onnistunut yrityksessäni, joten tässä se kuitenkin on:

Nelikanta läpivalaisuun

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki kirjoitti vastauksessaan (HS 19.3.) Tarmo Pukkilalle, että suomalaisessa sosiaalivakuutusjärjestelmässä ei ole eduskunnan perustuslakivalionkunnan toteamia perustuslain vastaisuuksia.

Suomalaista lakisääteistä työeläke- ja vahinkovakuutusjärjestelmää hallinnoivat todellisuudessa nelikannan muodostavat osapuolet. Nelikannan muodostavat kolmikannasta tutut työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtio + vakuutusalan toimijat. Yhdessä työelämään tai siihen kytkettävissä olevat lait valmistellaan ja toimeenpannaan näiden samojen toimijoiden kesken.

Nelikantaisesti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käyttää sitten samojen toimijoiden kesken huomattavaa tuomiovaltaa. Eduskunnalle, perustuslakivaliokunta mukaan lukien ja vakuutetuille on varattu vain kauniisti niiaavan kumileimasimen rooli.

Tätä sosiaalivakuutusjärjestelmän todellisuutta ei ole kirjattu perustuslakiin, joten siinä suhteessa Tarmo Pukkilan kannanotto (HS 15.3.) vastaa parhaiten potilaiden keskuudessa vallitsevaa todellisuutta.

Lakisääteisesti vakuutetuille kuuluvia korvausrahoja ohjataan Suomessa esimerkiksi osakeyhtiömuotoisten vahinkovakuutusosakeyhtiöiden osakkaille. Ei liene sattumaa, että yhden vakuutusalan suurtoimijan eli Sampo konsernin suurin yksittäinen osakkeenomistaja on valtio. Nelikannan tärkein suojelija.
Petri Salo

Kun kysyin Helsingin Sanomien mielipideosastolta syytä siihen, ettei kirjoitustani julkaistu, niin he ilmoittivat, ettei tällä kertaa ollut vain tilaa…

SOSIAALIVAKUUTTAMINEN RIKKOO PERUSTUSLAKIA?

Sitten vakuutusalalla vallitsevaan todellisuuteen, josta Tarmo Pukkila teki Helsingin Sanomien kirjoituksessaan, muun muassa, seuraavia huomioita:

”Sekä työeläkevakuutuksen että tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tehdään kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä ja kauaskantoisia sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä. Käsitykseni mukaan kyse on perustuslain tarkoittamasta merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

Miten kansalaisten tasapuolinen kohtelu taataan, kun työkyvyttömyyseläkeratkaisut ja muut sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetussa järjestelmässä – yksityisissä vakuutuslaitoksissa?

Ei sitä pystytäkään takaamaan.

– – – –

Perustuslakivaliokunta on nyt on ottanut selkeästi kantaa siihen, mikä on merkittävän julkisen vallan käyttöä. Sen perusteella on selvää, että nykyinen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on ainakin ratkaisutoiminnan osalta ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tästä seuraa yksiselitteisesti se, että lakisääteisen sosiaalivakuutuksen ratkaisutoiminta on siirrettävä viranomaisen tehtäväksi.

Aika näyttää, miten kauan Suomessa edelleenkin toimitaan sosiaalivakuutuksessa perustuslain vastaisessa tilassa.”

FINNGATE SKANDAALISTA

Sitten Tarmo Pukkilan ja Suomen Kuvalehden esille tuomaa kokonaisuutta kaavion muodossa. Virallisen Suomen toimestahan tätä kokonaisuutta ei olla vielä tunnustettu, joten selkeitä perustuslain vastaisuuksia ei tarvitse korjata ja korvata.

Perustuslain 88§ Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Perustuslakirikollisuus. Ihmisoikeusrikollisuus. Oikeusturvarikollisuus. Viranomaisrikollisuus. Kokonaisuus tunnetaan myös korporativismin nimellä.

Länsimaisen yhteiskuntamallin ongelmana on uudenlaisten rikollisuuslajien esiinmarssi: 1. Perustuslakirikollisuus. 2. Ihmisoikeusrikollisuus. 3. Oikeusturvarikollisuus. 4. Viranomaisrikollisuus. jne.  Kansainvälisesti kokonaisuus tunnetaan korporativismin nimellä.

Ketkä kaikki ovat Sinun ja minun lisäkseni tietoisia tilanteesta? Tästä linkistä alkuun.

Heti hallitusohjelmaan – Perustuslain velvoitteet Suomessa voimaan 2011?
– Julkaistu toukokuussa 28 pv. 2011 –

* * * *

Lue lisää Pukkilan kuvaamasta ja Välimäen kiistämästä tilanteesta. Oikeusturvan ajankuva ja vuosi on 2006:

– Suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksista –

Tilanne vuonna 2013 ennallaan….

* * * *

Näistä Promerit – yhteisön linkeistä hyvää taustoitusta perustuslakiin tosielämän tilanteissa:

Koiviston konklaavin lähdetiedot

Artikkelit | 1 Kommentti


Koiviston konklaavista
on kyselty alkuperäisiä lähdetietoja. Pankkien kriisin, eli 1990-luvun kotimaisen laman tutkimista varten asiatietoja 6.5.1992 Linnassa pidestystä seminaarista ei ole saatu…

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, korporatismi, Perustuslaki Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s