Heräteltävissä olevat ja epävarmat äänestäjät

Eduskuntavaalit 2019 lähestyvät. Tässä artikkelissa kerromme vuoden 2016 Brexit-kansanäänestystä koskien mielenkiintoista ja uutta tietoa.

Se on sen erittäin mielenkiintoista tietoa, varsinkin jos ja kun; Suomessa vaaliviranomaiset, tiedotusvälineet sekä puolueet julkistavat yhteisen äänestysaktiivisuuden tavoitteen! Tavoitteena esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2019 voisi olla äänestysprosentti, joka ylittää maagisen 76 prosentin rajan!

Siitä lyhyesti seuraavaksi.

Kuka pystyy paikallistamaan heräteltävissä olevat ja epävarmat äänestäjät?

Tämän hetken tietojen valossa äänestäjäpotentiaalia Suomessa kyllä piisaa.

1. Liikkuvat äänestäjät (600 000) lienevät viiden suurimman puolueen hallinnassa?
2. Ketkä onnistuvat ja millä keinoin; heräteltävissä olevien ja äänestämisestään epävarmojen äänestäjien (600 000) liikuttelemisessa äänestysuurnille?
3. Entä ovatko Totaali nukkuvat äänestäjät (940 000) pysyvästi menetettyjä tapauksia?

Suomestahan löytyy jo perusdata oikeusministeriön kautta siitä, mitä puolueita ja ehdokkaita eri alueilla vaaleissa on äänestetty sekä missä äänestysaktiivisuus on alhaisimmillaan? Jos tuosta tiedosta voidaan poistaa äänestäjiin liittyvät kytkennät, niin siinä olisi eri vaaleihin valmiina hyvää perusdataa, jonka kaikki eri puolueet ja valitsijayhdistykset saisivat veloituksetta käyttöönsä.

Vai onko niin, että isoilla puolueilla tuo perusdata on jo ollut käytössään? Jolloin ne eivät haluakaan herätellä niille täysin uusia ja tuntemattomia äänestäjiä, koska silloin vakiintuneet valta-asetelmat alkavat murtumaan.

Pelkän uuden teknolgian ja bigdatan hyödyntäminen on tietysti turhaa, jos vallankäytön perusta Suomessa pysyy ennallaan.

Suurinta valtaa Suomessa käyttävät tahot ja toimijat, joille ei ole edes vaaleissa äänioikeutta! Tämä mahdollistaa sen jatkumon, että puolueiden/ehdokkaiden vaaliohjelmat ja vaalilupaukset ovat vain äänestämään houkuttelevia tarjousämpäreitä.

Hallitusohjelman päättävät sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi. Ja myös ne asiat, mitä ei missään nimessä haluta hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Eikä tuossa kaikki.

Ainakin kansalaisaloitevaliokunta (KaaVa) olisi erinomainen luottamuksen palauttaja äänestäjiin päin siitä, että kansanvalta toimii tosielämässä edes vähäsen sekä päättäjien yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat ihan oikeasti esimerkiksi aktiivimallin suhteen.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos äänestäjät eivät enää usko valtajärjestelmän ja päättäjien toimien oikeudenmukaisuuteen. Eivätkä tiedä sitä, mitä luottotoimittajat ja päätoimittajat sekä puoluejohtajat jättävät kulloinkin kertomatta.

Joten, jos Sinulla on mahdollista katsoa ja vaalityön iso kuva kiinnostaa, niin ainakin HBO Nordicin suoratoistopalvelusta löytyvä ja aiemmassa mobiiliflaijerissa mainittu ja suomeksi teksitetty ”Brexit: The Uncivil War” – draamaelokuva on kyllä  katsomisen arvoinen.

Katsomisen jälkeen mobiiliflaijerissa mainittu ja englanninkielinen YouTube – tallenne Why Leave Won the Referendum avautuu Dominic Cummingsin puhumana paremmin.

Vaalihymiö.

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, eurokupla, maan tapa, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.