Kansanvallan eli demokratian tilanne on mielestäni ollut Suomessa huono jo vuosikymmenten ajan. Kanavia vaikuttaa toki on, mutta ne ovat erilaisilla manöövereillä taitavasti tukittu.
Vuonna 2013 Suomessa vietettiin kansanvallan (mitä se kulloisessakin aikaikkunnassa tarkoittaakaan) 150 – vuotista juhlavuotta. Viralliselta nimeltään ”150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa” (Lähde: Eduskunnan internet-sivusto). Eikä tuossa juhlavuodessa mitään. Kuinka moni sen edes huomasi?
KANAVANA SUOMIAREENA TARKOITETTU VAIN VALTAELIITILLE?
Avoimuus – teema, politiikassa ja talouselämässä, tuntuu nyt olevan kuuminta hottia. Aihekokonaisuuteen liittyen; Ruotsissa vietetään vakiintuneesti viikolla 27 Almedalsveckan – nimistä tapahtuu, jonka suomalainen versio on MTV-kanavan (entinen MTV3) vetämä Suomiareena – tapahtuma Porissa. Tänä vuonna 12.7.- 19.7.2014 välisenä aikana.
Toivottavasti esimerkiksi tämä tilaisuus tuodaan MTV-kanavan toimesta nettiin kaikkien katsottavaksi.
Sitten eteenpäin. Kansalaisaloitteeseen on jäänyt valuvikoja, joista esimerkkinä niitä korjaamaan pyrkinyt Kansalaisaloite 6, joka mielestäni kannattaa laittaa nyt voimallisesti uusintakierrokselle. Tuntuu aika hullulta, että poliittisen puolueen perustamiseen tarvitaan 5 000 nimeä, kun taas kansalaisaloitteeseen tarvitaan 50 000 nimeä!
”7” MYYMÄÄN IDEA DEMOKRATIAN UPEISTA MAHDOLLISUUKSISTA?
Seiska-lehden antiin tottuneille Kanava-lehti tarjoaa vaihtoehtoisen ja sykähdyttävän lukuelämyksen. Minimaalisesti valokuvia, julkkiksia ja mainoksia. Paljon pitkiä tekstejä ja sanoja, joihin moni törmää elämässään ensi kertaa. Mutta ovat juuri sitä kulloisenkin valtaeliitin kukkaiskieltä tai jankutusjargonia, johon asioiden ytimet tehokkaasti haudataan. Mielestäni tuon kielen kääntäminen ymmärrettäväksi on yksi suurimmista haasteista. Seiskan mentävä paikka? Julkkikset puhumaan fiksuja ja mätäpaiseet auki….
Uskaltaako edes Raimo Sailas tuoda päivänvaloon Suomen todellisen hallintamuodon?
Kanava-lehden nimen alla oleva slogan ”Suomalainen Suomi” voidaan tulkita myös populismiksi tai sitten uusien lukijakuntien kosiskeluksi. Eikä siinä mitään. Monelle 1960-luvulla syntyneellekin tekee hyvää päivittää tietojaan yhteiskunnallisten trendien tiimoilta. Kirjoittajina Kanava-lehdessä on Suomen valtaeliittiin kuuluvia tai sinne kovasti pyrkiviä. Joten luvassa on hyvää ajankuvaa, mistä kaikesta vallanytimistä Suomessa saa kirjoittaa ja miten?
Kanava-lehden tämän kertaista kansijuttua voin suositella luettavaksi myös kaikille Nyt Saa Riittää – mielenosoitusliikkeessä mukana jo oleville ja mukaan lähtöä vielä miettiville.
LEIKKAUSLISTOISTA TULI TIE PYSYVÄÄN ALIBUDJETOINTIIN?
Nimittäin, valtiovarainministeriön pitkäaikaiseen virkamieheen Raimo Sailakseen; on kulminoitunut isojen leikkauslistojen synty ja käyttö julkisen talouden menopuolen haltuun saamisessa Suomessa. Varsinkin 1990-luvun pankkikriisin jälkiselvittelyissä, kun poliitikoistamme ei löytynyt munaa tehdä tuota kovaa hommaa itse.
Isoin valta Suomen EU- ja raha-asioissa on tässä alla olevan kuvan rakennuksessa, joten Nyt Saa Riittää – mielenosoitusliikkeen tietotason parantuessa ja sihdin tarkentuessa myös Senaatintorille saadaan rytmikästä sutinaa. Muidenkin kuin turistibussien armadojen toimesta.
Avoin Senaatintori; monien mahdollisuuksien paikka. Monenlaisille leikkaamisille.
DEMOKRATIA KULKEE TAKAISKUSTA TOISEEN – KANAVA 4/2014
Globaalissa demokratian eli kansanvallan katsauksessaan Sailaksen Raimon viesti on selkää. Kansanvaltakaan ei toimi, jos kansa ei tiedä, eivätkä kansalaiset edes halua tietää, ketkä ja miten heitä kulloinkin todellisuudessa johdetaan? Myös harhaan.
Viimeiseksi mainostetussa; Kanava-lehden, koluminissaan Raimo Sailas puhuu Suomen todellisen hallintamuodon synnyttämistä epäkohdista verhotusti, mutta kuitenkin kohtuullisen suoraan. Kiteyttäen oivasti, että ”demokratioiden pahin vihollinen voikin olla kansalainen itse”.
Tässä muutamia poimintoja neljä (4) sivua pitkästä kolumnista, joka toivottavasti saa runsaan lukijajoukon. Yli puolue-, aate-, yhdistys-, ikä- ja varallisuusrajojen.
”Vaikka demokratia elää Suomessa, se ei ehkä voi kovin hyvin. Äänestysaktivisuus on laskenut eduskunta-, kunnallis – ja EU-vaaleissa. Puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet, niin kuin yleisesti muuallakin.”
”Puolueiden väliset aatteelliset erot ovat kaventuneet niin, että äänestäjien on vaikeaa hahmottaa niiden tarjoamia vaihtoehtoja.”
”Jokseenkin kaikki puolueet ovat olleet laajentamassa valtion ja kuntien tehtäväpiiriä ja kasvattamassa näin julkisia menoja ja kiristämässä verotusta.”
”Toimiva demokratia edellyttää kansalaisilta edes jonkinmoista yhteiskunnallisen tiedon tasoa. Monet tutkimukset osoittavat, että se on usein häkellyttävän huono.
Ei tiedetä, mitkä puolueet ovat hallituksessa eikä osata kertoa, mitkä ovat eduskunnan ja hallituksen tehtävät. Myös valtion ja kuntien välinen työnjako on monesti hämärän peitossa.”
Sitten kolumnin lopussa tulee oivaa kiteystä:
”Demokratia on arkinen ja parhaimmillaankin monin tavoin puutteellinen tapa päättää yhteisistä asioista. Kuten Pertti Paasio hyvin kiteytti, se on peruskivi eikä jalokivi. Juuri siksi sitä on jaksettava vaalia silloinkin, kun se ei näytä olevan uhattuna.”
SUOMEN TODELLINEN HALLINTAMUOTO KAIKILLE TUTUKSI?
Käsittääkseni demaritaustainen Raimo Sailas on myös uskaltanut kritisoida Suomen todellisen hallintamuodon synnyttämiä ongelmia. Ristisiittoisten etujärjestöjen, ummehtuneiden puolueapparaattien, valtapuolueiden tiukassa hallinnassa olevien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen ja erilaisten urheiluliittojen kautta tapahtuva maan johtaminen onkin syytä saada viimein kaikille tutuksi.
Demokratiaahan meillä Suomessa ei vielä jostain syystä ole. Muuta kuin puheissa ja paperilla. Päivän tilanteesta hyvää tietoa ja koko kuvaa yhdestä näkökulmasta > Harmaa valta – Olli Pusan nettikirjat työeläkejärjestelmän ja korporaatioiden ytimistä.
Sopisiko trio Kalle Isokallio, Olli Pusa ja Raimo Sailas avaamaan Suomen todellisen hallintamuodon ja esittelemään Suomen todelliset hallitsijat meille kaikille? Kokoomuksen uuden puheenjohtajan ja pääministerimme kera? Paula Risikko, Jan Vapaavuori vai Alexander Stubb?
Vahvistettuna aiemmilla pääministereillä, kuten Esko Aho, Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen. Alkulämmittelyä näistä artikkeleista:
Korporatismi – Kalle Isokallion näkökulmaa
Korporativismi – Eduskunta 2 dokumenttinäytelmän keinoin kerrottuna
Demokratiaan Suomessa on vielä pitkä matka. Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan jo fasismissa. Pisimmälle tuo härski kuvio on viety lakisääteisten vakuutusten piirissä.
Kukkosen listasta – Ministeri Paula Risikon työryhmän toimista. Vaan se mitä ei tunnusteta, sitä ei tarvitse korjata eikä varsinkaan korvata.
KANSAN GALLUPIT AVUKSI DEMOKRATIAN SAAMISEKSI SUOMEEN
Vastaa, niin halutessasi, alla olevaan Kansan Galluppiin siitä, minkälaisia asioita Sinä mahdollisesti näet nostaa, kiireellisenä ja tärkeänä, julkiseen keskusteluun.
Koskien avoimen ja iloisen demokratian juurruttamista Suomeen. Sekä muotoutumassa olevan Nyt Saa Riittää-mielenosoitusliikeen kautta ajettaviksi. Kiitoksin. Myös tässä kohtaa.
Nyt Saa Riittää – Top 11 – Laita Sinäkin äänesi kuulumaan!
– voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon.
Historiamme suurin rakenneuudistus odottaa tekijöitänsä. Vaan aurinko iloisesti keskuudessamma paistakoot ja Suomen todellisen valtakoneiston meille ensin valaiskoot!
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 