Korkein hallinto – oikeus | Osa 5/5

Tiistaina 20.5.2014, kello 9:02, korkein hallinto-oikeus julkaisi nettisivuillaan vuosikirjapäätöksen. Erittäin merkittävän sellaisen. Kyse on lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävää,  julkista valtaa, valtaosin yksityisissä vakuutusyhtiöissä käyttävien vakuutuslääkärien tietojen julkisuudesta käydyn oikeuskiistan ratkaisusta. Kaikkine vaiheineen kiista vei 3,5 vuotta aikaa. Vakuutusyhtiöiden vastustaessa avoimuutta raivoisasti.

Julkaisemme KHO:2014:83 liittyen;  sarjan siihen kytkeytyviä yhtiökohtaisia päätöksiä. Oikeusturva-yhteisön kanssa yhteistyössä toimien. Asiakokonaisuus liittyy tällä sivustolla julkaistuun Uutislukitus – sarjaan.

VALTIOKONTTORIKO EDUSTAA MAAN TAPAA AVOIMUUDESSA?

Vastassa olleista yhtiöistä Valtiokonttori tyytyi Helsingin hallinto-oikeuden antamaan päätökseen 10/2012 ja toimitti vakuutuslääkäritietonsa Vakuutusongelmaisten liitolle (nykyisin Oikeutta vakuutetuille ry) 12/2012.

Muun muassa tällaisella potilaiden/vakuutettujen vastineella (2.1.2012) asiassa edettiin ja lopulta voitettiin Helsingin hallinto-oikeudessa:

Myös Valtiokonttori vastusti raivoisasti avoimuutta julkisen vallan käytössä!

Myös Valtiokonttori vastusti raivoisasti avoimuutta julkisen vallan käytössä!

Tämän artikkelin julkaisun hetkeen mennessä; Valtiokonttori ei ole ilmoittanut vakuutuslääkäreitään, muiden yhtiöiden avoimuutta ja kho:n päätöstä noudattavaan tapaan, nettisivuillaan.

Miksi julkista valtaa käyttävien vakuutuslääkärien tietojen julkisuuteen saaminen on ollut tärkeää? Tässä kiteytystä Satakunnan Kansasta 12/2012:

Perustuslakiin pohjautuvan julkisen vallan käytön tulee olla avointa ja läpinäkyvää.

Perustuslakiin pohjautuvan julkisen vallan käytön tulee olla avointa ja läpinäkyvää.

Lisätietoa esimerkiksi > Yle Uutiset 20.5.2014
> KHO: Vakuutuslääkärien nimet julkista tietoa

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 24.10.2012

Hho:n päätös - Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 1

Hho:n päätös – Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 1/5

 

Hho:n päätös - Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 2

Hho:n päätös – Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 2/5

Hho:n päätös - Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 3

Hho:n päätös – Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 3/5

Hho:n päätös - Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 4

Hho:n päätös – Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 4/5

Hho:n päätös - Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 5

Hho:n päätös – Valtiokonttorin vakuutuslääkäritietojen julkisuus sivu 5/5

Vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuus on vielä työn ja tuskan takana. Apua lisää – artikkelista yhteen kohtaan avaamatonta asiakokonaisuutta. Koko lakisääteinen vakuutusjärjestelmä sekä sanahirviö, kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä on saatava kiireesti päivänvaloon.

Koko kuvan muodostamisen kannalta saatte, niin halutessanne, lisätietoa Kukkosen listasta – artikkelista. Ja varsinkin sen lopusta löytyvistä Oikeusturva-yhteisön antamista lausunnoista vireillä oleviin lakihankkeisiin.

Kuten:
– eriävä mielipide vakuutuslääkärijärjestelmä työryhmän loppuraporttiin (STM091:00/2012)
– päätösten perustelujen parantaminen (STM104:00/2013)
– tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen TAU (STM114:00/2009)
– vakuutusoikeuslaki (OM/4/32/2006)

Ydinhuomio kaikissa lakihankkeissa:
– läpimätiin rakenteisiin ei olla puuttumassa!
– tulossa on vain kosmeettisia muutoksia!
– muun muassa perustuslain vastainen tilanne jatkuu!

* * * *

Tutustu myös artikkeliin Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät.

* * * *

TAPATURMAELÄKKEET VS. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET
– taloudellinen motiivi tehdä osittain tai kokonaan hylkääviä päätöksiä

Vakuutusala puhuu erittäin mielellään, kuinka ”helppoa” on pääseminen työkyvyttömyyseläkkeelle (lakisääteinen työeläkejärjestelmä).

Vakuutusala käyttää esimerkiksi suhdelukua siitä, että 75 prosenttia (tai kolme neljästä) pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle ensimmäisellä kerralla. Vuosittain täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee keskimäärin 22 000 suomalaista. Ja kokonaismäärä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on luokkaa 230 000 suomalaista.

Sitten vastaavia lukuja työtapaturman ja ammattitaudin perusteella täydellä tapaturmaeläkkeellä (lakisääteinen tapaturmavakuutus) olevista, jotka ovat aivan toisia.

Hylkäävän päätöksen täydestä tapaturmaeläkkeestä (100 % työkyvyn alenema) vuosittain saavien määrää ei ole ollut saatavilla.

Vuosittain tapahtuu keskimäärin noin 120 000 työtapaturmaa, joista noin 1 000 jää vaikutuksiltaan pysyviksi ja pitkäaikaisiksi. Saatavilla ei ole tietoja siitä, että sisältyvätkö ko. lukuihin ammattitaudit?

Ero on vakuutuslajien välillä on valtava! Jos ajatellaan 15 vuoden keskimääräistä korvausjaksoa, niin täyttä tapaturmaeläkettä saavien määrän tulisi olla karkean arvion mukaan, ainakin 20 – 25 000 vakuutetun suuruinen.

Korvaussummat täydestä eläkkeestä vakuutuslajeittain (100 prosentin työkyvyn alenema):
Työkyvyttömyyseläke 60 % (suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon)
Tapaturmaeläke 85 % (suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon)
Liikennevahinko 100 % (suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon)

Eli taloudellinen intressi, esimerkiksi, täyden tapaturmaeläkkeen myöntämättä jättämisestä on ilmeinen.  Liikennevahingosta vihjaisemattakaan.

Sitten Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoihin perustuvaa tietoa tapaturmaeläkkeistä ja niiden määristä:

”Työajan vakuutuslajeista korvattiin vuosina 2009-2011 tapaturmaeläkettä 100% työkyvyttömyyden mukaan seuraavasti:

suoritusvuonna 2009 yhteensä 6 467 saajaa, lisäksi 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta
suoritusvuonna 2010 yhteensä 6 582 saajaa, samoin 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta
suoritusvuonna 2011 yhteensä 6 666 saajaa, edelleen 2 vahinkoa, joissa ei tietoa henkilötunnuksesta

Nuo kaksi ilman henkilötunnusta olevaa vahinkoa ovat niin vanhoja, että niiden aikaan ei ole tilastoitu henkilötunnuksia eikä sitä tietoa ole myöhemmissäkään korvaustiedoissa saatu. Kaikilla vahingoittuneilla hetu ei välttämättä ole aito (esim. jos vahingoittuneella ei ole suomalaista henkilötunnusta). Nämä saattavat aiheuttaa yksittäisiä virheitä saajakohtaiseen tarkasteluun.

Luvuissa on mukana vain vahingoittuneelle itselleen maksettavat tapaturmaeläkkeet. Perhe-eläkkeitä ja niiden saajia ei ole huomioitu. Mikäli samaan vahinkoon on tullut yhden suoritusvuoden aikana useamman eri työkyvyttömyysasteen mukaisia korvauksia, korkein työkyvyttömyysaste on huomioitu. Luvuissa on mukana kaikkien vakuutuslaitosten (ml. Valtiokonttori ja TVL) korvaamat tapaukset.

”Työajan vakuutuslajit” tarkoittavat käytännössä pakollista palkansaajan vakuutusta sekä lisäksi kaikkia eri vapaaehtoisia tap.vak.lain 57§ mukaisia työajan vakuutuksia (yrittäjät ym). Muualla kuin tap.vak.laissa pakollisiksi säädetyt 57§ mukaiset vakuutukset on myös huomioitu (omaishoitajat, vammaisten työtoiminta, kuntouttava työtoiminta sekä tap.vak.lain perusteella korvattava kuntoutus).”

Lähde: STM vakuutusosasto 12/2012

* * * *

Sitten tietoa ensi kertaa vuositason luvuista täydelle tapaturmaeläkkeelle päässeistä vuositasolla.

Aihetta omakohtaisesti tunteville, ei liene ihmeellistä, että lakisääteinen tapaturmavakuuttaminen on ollut ja tulee olemaan näillä luvuilla Yhtiöille erittäin kannattavaa liiketoimintaa!

”Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa on vahvistettu täyden työkyvyttömyyden tapaturmaeläkkeitä seuraavasti:

1980-luku *) keskimäärin 296 tapausta vuodessa
1990-luku keskimäärin 268 tapausta vuodessa
2000-luku keskimäärin 322 tapausta vuodessa
2010-luku**) keskimäärin 272 tapausta vuodessa

*) perustuu vuosiin 1985 – 1989
**) perustuu vuosiin 2010 – 2012

Luvuissa ovat mukana sattumisvuodesta riippumatta kaikki tapaturmaeläkkeeseen (tai ennen vuotta 1982 sattuneissa vahingoissa elinkorkoon) johtaneet vahingot pakollisessa työajan vakuutuksessa, vapaaehtoisessa työajan vakuutuksessa (lähinnä yrittäjät) sekä vapaa-ajan vakuutuksessa.

Luvuissa on huomioitu vahvistamisvuonna vahinkoon ilmoitettu suurin työkyvyttömyyden aste, mutta mahdollista työkyvyttömyyden asteen muuttumista vahvistamisvuoden jälkeen ei ole seurattu.

1980-lukua aikaisempiin vahvistamisvuosiin ei TVL:n järjestelmistä löydy tietoja.
TVL ylläpitää valtakunnallista tilastoa, emme ylläpidä yhtiökohtaisia tilastoja. Kysymykseenne yhtiökohtaisista luvuista emme siten pysty vastaamaan.”

Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto – 17.5.2013

* * * *

Ensinnäkin lämpimät kiitokset seuraavan tiedon lähettäjälle.

Kovia väitteitä, joihin toivotaan, että edes valtakunnalliset tiedotusvälineet saavat asian selvitettyä. Kyseessä on skuuppien skuuppi! Jos tästä seuraavasta tiedosta edes 50 prosenttia pitää paikkansa!

Tällainen väittämä ja siitä syntynyt keskustelu on siis kiertänyt viime aikoina sosiaalisessa mediassa. Koskee lakisääteistä tapaturmavakuutusta, työtapaturmien ja ammattitautien varalle.

Väittämä:
”Tiesittekö, että ainoastaan yksityiset työnantajat ja pk-yritykset joutuvat maksamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vuotuisia (ulosottokelpoisia) vakuutusmaksuja??

Suuryritykset ja suuret yhteisöt, esim. keskussairaalat eivät maksa euroakaan näitä vakuutusmaksuja työntekijöidensä palkoista.

N. 20 työntekijää työllistävä pk-yritys, joka maksaa esim. 1 000 000 euroa palkkoja vuodessa, maksaa keskimäärin n. 3,7 % palkkasummasta tapaturmavakuutusmaksua/ vuosi, eli n. 37 000 euroa/ vuosi.

Ja pääsääntöisesti ainakin ihan turhaan niiden työntekijöiden osalta, jotka menettävät työkykynsä lopullisesti tapaturman johdosta.

Vakuutusyhtiöiden vakuutuslääkärit ja lakimiehet tekevät kaikkensa, etteivät työkykynsä menettäneet saa lakisääteistä tapaturmaeläkettä.

Kun on kysymys ortopedisistä vammoista lähes aina työkyvyttömyyden syynä on rappeuma.

Aivovammatapauksissa ja hermovaurioissa kyseessä on yleensä muu sairaus, joka esim. tarkkojen tutkimustenkin jälkeen on jäänyt löytymättä.

Ensimmäiset valitusasteet, joiden kaikki vuotuiset kulut vakuutusyhtiöt maksavat, myötäilevät rahoittajiensa mielipiteitä.

Samoin tekee vakuutusoikeus, jonka tuomareina toimii vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit ja joiden turvaksi on tehty laki, mikä suojaa heitä ja heidän tekemiään vääryyksiä 80 vuoden ajan.

Yksikään media ei kerro näitä asioita suurelle yleisölle, vaan yhä aina ja toistuvasti väitetään, että Suomi on hyvinvointi-ja oikeusvaltio.

Eduskunta on hyväksynyt näiden mädännäisyyksien olemassaolon yli 60 vuotta eikä vieläkään tee mitään asioiden korjaamiseksi vaikka varmasti ovat siellä tietoisia asioiden oikeasta laidasta.

MIKSI NÄIN ?”

Sitten kommentti:
”…olen kuvitellut kääntäneeni aika monta kiveä kymmenen vuoden aikana, mutta tuota asiaa en tiennyt noista suurten yritysten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen verovapaudesta. Mihin ihmeeseen se perustuu. Löytyykö esim. tapaturmalaista joku sovellus joka vapauttaa nämä vai miten on.

Tulee mieleen tämä Sliipparien vanha biisi pöpöpölkyllä päähän.
Minusta tuntuu jotenkin siltä? ”

Sitten vastaus:
”Tämä asia on yritetty salata vuosikausia, ensimmäisenä asiaan kiinnitti huomiota Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) henkilökuntaan kuuluva vammautunut, joka taisteli oikeuksistaan ja sai asian selville vahingossa.

Toinen tapaus oli Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyn hoitovirheen salaaminen ja asioiden vääristeleminen. Sairaala ilmoitti, että sen talous ei kestä, jos se joutuu maksamaan vahinkoitetulle potilaalle tapaturmaeläkkeen mukaista korvausta.

Eli käytännössä työnantaja, joka ei maksa vuotuisia tapaturmaeläkemaksuja, joutuu korvaamaan omasta pussistaan tapaturmaeläkekorvaukset, jos potilas jollain ihmeellisellä tavalla sattuu pääsemään ko. eläkkeelle.

Koska vuosittain vain alle 2000 vammautunutta saa tapaturmaeläkettä, on suurten yhtiöiden ja yhteisöjen hyvinkin kannattavaa olla maksamatta näitä lakisääteisiä maksuja, koska on todella pienen pieni mahdollisuus, että työntekijä pääsee nimenomaan tapaturmaeläkkeelle.

Yleensä tapaturman, liikenneonnettomuuden, potilasvahingon uhri tai ammattitautipotilas sysätään työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin sekä työnantaja että tapaturmavakuutusyhtiö hyötyvät tästä menettelystä, mutta potilas häviää satoja jopa tuhansia euroja kuukaudessa saamatta jääneitä korvauksia. ”

Sitten kommentti:
”Toihan kuulosta aivan käsittämättömältä. Miten esim. eduskunnan oikeusasiamies voi katsoa tuollaista peliä. Näiden sairaaloiden yms. paikkojen henkilökuntahan on siis tapaturmalain suojan tavoittamattomissa jo lähtökohtaisesti, ennebkuin Hannu Hakkolan johtama lahtarikomppania pääsee edes linjaamaan tapaturman uhrin ulos korvausten piiristä.

En väitä, että tuo ei ole totta, mutta miten se on mahdollista. Onko tuosta tehty eduskunnan kyselytunnilla kyselyä? Tuohan on kuin jostain Taru sormusten herrasta fantasiaa, ihan oikeasti. Eihän voi olla näin.Pakko alkaa tutkimaan jälkiä ja aloitaettava taas sieltä vuodesta 1981, kun oikeusministeri Taxell valoi vakuutuslääketieteen peruskiveven maahamme.

Tuollainen paise on pakko räjäyttää, selvä asia. Eihän tommoinen kestä minkäänlaista valonhäivettä.”

Toivottavasti kuulemme aiheesta lisää.

* * * * *

Vireillähän on per 28.5.2014 ainakin (4) aiheeseen liittyvää hanketta:

1.
Ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta pohtineen työryhmän neuvottelukunnan toimet. Hakukoodit internetiin > STM091:00/2012 ja I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet

2.
Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen. Käynnissä lausuntokierros 14.4.2014 mennessä. Hakukoodit internetiin > OM 4/32/2006 ja OM016:00/2008

3.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen eli TAU. Hallituksen esitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hakukoodit internetiin > STM114:00/2009 ja 215105 Oikeutta vakuutetuille ryn lausunto

4.
Päätösten perustelujen kehittämisen säännösten parantaminen. Hakukoodi internetiin > STM104:00/2013

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa julkaisun hetkellä –

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, korporatismi, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s