Ensin faktaan pohjautuvasta fiktiosta.
Ylen kanavilta tulee parhaillaan ja sen suoratoistopalveluista löytyy ”Helsinki-syndrooma”-niminen tv-sarja. Yle Areenan tv-sarjan sivulla kerrotaan seuraavaa:
”Etsimme totuuden, löydämme syylliset.” Helsinki-syndrooma on Sorjosen tekijöiden uusi 8-osainen pohjoismainen jännitysdraama. Perheenisä ja yrittäjä Elias Karo (Peter Franzén) kaappaa neljä toimittajaa paljastaakseen, että pankinjohtaja ja oikeuslaitoksen tuomari veivät laittomasti 90-luvulla perheen ja suvun omaisuuden valtiovallan siunauksella ja aiheuttivat perhetragedian, joka on jatkunut tähän päivään asti.
Ylen uutisvirrassa 30.8.2022 Peter Franzènin haastattelu:
Kotimaisessa jännitysdraama Helsinki-syndroomassa Peter Franzén on lama-ajan lunnaita maksava perheenisä, ”jolla menee kuppi nurin”. Juttu sisältää joitain juonipaljastuksia uudesta sarjasta.
Sitten faktaan pohjautuvasta finanssifilungista, jonka ison kuvan rehellistä käsittelyä ovat kaikkien eduskuntapuolueiden, ministeriöiden, laillisuusvalvojien, lobbausjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vaikutusvaltaisimmat johtohahmot pyrkineet visusti välttelemään. Joten toivottavasti kuitenkin Helsinki-syndrooma tv-sarjan kaltaiselta ja tosielämässä tapahtuvalta tapahtumaketjulta Suomessa vältytään. Eivätkä nuorempien sukupolvien yrittäjät joudu 1990-luvun kaltaisten tapahtumien kohteeksi, kun talouden ja yrityselämän kentillä esiintyy taas voimakasta turbulenssia.
Oheisessa kuvakaappauksessa A.-P. Pietilän kirjoittamana, tosielämän kuvausta ja kiteytystä noista 1990-luvun kipeistä tapahtumista. Kuvakaappauksen lähde on Helsingin Uutiset 3.11.2009.
Entä kuka A.P. Pietilä on?
Lainaus Wikipediasta alkaa.
Antti-Pekka Pietilä (s. 16. huhtikuuta 1954 Raisio[1]) on pitkään eri viestimien päällikkötehtävissä työskennellyt journalisti, joka on julkaissut tietokirjoja.
Pietilä oli Taloussanomien ensimmäinen päätoimittaja lehden perustamisesta 1997 lähtien.
Hän tuli Ilta-Sanomien (IS) vastaavaksi päätoimittajaksi eläkkeelle jääneen Vesa-Pekka Koljosen jälkeen. Hän erosi 25. syyskuuta 2006 ilmoittaen syyksi lehden huonon levikkikehityksen.[2] Eron syyksi esitettyä levikkikehitystä ei pidetty uskottavana, koska kyse oli maailmanlaajuisesta ilmiöstä[3].
– –
Pietilä sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon teoksestaan Pankkikriisin peitellyt paperit (2008) ja myös ”korkeatasoisesta ja syvällisestä asianhallintaa osoittaneesta taloustoimittajan työstä”, palkintoperusteissa todettiin.[7]
Lainaus Wikipediasta loppuu.
Suomen omasta pankkikriisistä löytyy paljon tietoa avoimesta internetistä. Linkki kuvakaappauksessa mainittuun Oikeusturvan ajankuvan bloggaukseen tulee tässä:
tiistaina, marraskuuta 04, 2008
”1990 – luvun pankkikriisin edelleen peitellyt asiapaperit”
”Salainen pankkituki on tämänkin finanssikriisin myllerryksessä sellainen aihepiiri, josta saamme todennäköisesti tietää vasta 17 vuoden kuluttua eli näillä näkymin vuonna 2025.
Tämän kirjoituksemme lopussa on vuoden 1999 tieto edellisen pankkikriisin kustannuksista, johon ei ollut suoranaisesti tuolloin sotkeutunut vakuutusalan yrityksiä. Toisin on tänään.”
– –
”Edellisen pankkikriisin tapahtumista on saatu vasta nyt julkisuuteen tietoja siitä, kuinka pankkeja pelastettiin kaatumiselta verottajankin toimesta. Viime kädessä valjastettiin pankkien asialle myös Suomen oikeuslaitos. Suomen presidenttien siunauksella.
Ihmeellistä toimissa oli se, että liiketoimintaan kiistattomasti kuuluvia veroja annettiin vastikkeetta anteeksi huikeiden summien edestä. Esimerkiksi SYP:n ja SKOP:n harrastamasta systemaattisesta veronkierrosta vaiettiin tehokkaasti. Svarte – Björn pelattiin bulvaanien kautta veronmaksajien kouriin.
Samalla ajettiin voimaan menettelyt, joiden avulla nykyinen vakuutus- ja pankkimaailman meno on ylipäätänsä mahdollinen. Samat tahot säätävät ja toimeenpanevat niitä koskevat lait sekä käyttävät erilaisten konklaavien kautta lainsäädäntövaltaa omaksi hyväkseen. Tosin nykyisin Suomessa toimivassa versiossa erilaisten ostettujen ja eri lailla makeassa marinoitujen bulvaanien kautta. Jota myös konsensukseksi ja korporativismiksi kutsutaan.
Tähän itäeurooppalaiseen hallintoperinteeseen nojaavaan kokonaispakettiin kuuluvat myös kumileimasimen tavoin systeemiä palveleva eduskunta ja laillisuusvalvojat.
Suosittelemme kohta mainittavan kirjan hankkimista ja lukemista kaikille kansantaloudestamme kiinnostuneille.”
Aiheesta lisää Oikeusturvan ajankuva – blogin osoitteessa:
https://ajankuva.blogspot.com/2008/11/1990-luvun-pankkikriisin-edelleen.html
Toivottavasti 2030-luvun alkuun mennessä asiakokonaisuus on saatu avoimesti ja rauhanomaisesti käsiteltyä sekä mahdolliset korvaukset asianomaisille maksettua.
Aiheesta Suomi 2017 verkoston blogissa:
Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä (Julkaistu: 12 helmikuun, 2019)
Pankkien panttivangit (Julkaistu: 13 heinäkuun, 2016)
Radio Rapu (Julkaistu: 19 tammikuun, 2015),
Jos pidät tätä aihetta tärkeänä, niin tykkää, kommentoi ja vinkkaa verkostollesi. Sillä vain yhdessä toimien huomaamme ja olemme enemmän. Lämmin kiitos avustasi.
Eikä tuossa kaikki.
Voittajat kirjoittavat aina virallisen historian. Näin kommentoivat Suomen 1990- luvun pankkikriisiä ja talouspolitiikkaa vuonna 2009, Euroopan unionin komission puheenjohtaja Manuel Barroso ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen/kesk julkisuuteen:
Barroso: Maailman otettava oppia Suomesta
”Barroson mukaan muun maailman tulisi ottaa mallia Suomen harrastamasta talouspolitiikasta.
– Suomi ei ole luonut vaurauttaan helpolla kasinorahalla, vaan työllä, kurilla ja ideoilla, Barroso hehkutti.
Vanhanen muisteli Suomen kokemuksia 1990-luvun alun lamasta. Vanhanen painotti, että valtion on oltava aktiivinen talouden toimija unohtamatta kuitenkaan markkinatalouden periaatteita.” Lainauksen lähde: YLE Uutiset 28.1.2009
Eikä tuossa vielä kaikki.
Helsinki-syndrooma tv-sarjan myötä on hyvä huomata, että myös nopeisiin videoesityksiin tottuneille nuoremmille sukupolville löytyy Ylen Areenasta katsottavaa. Yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta tarkasteltuna, samoja virheitä ja valheita on turha sekä vaarallista toistaa:
Lama-Suomen karu kuva –1990-luvun taloutta ja politiikkaa aikalaisten dokumentoimana
Joten toivotaan, että 2020-luvun päättäjiemme puheet ja teot vastaavat paremmin sitä todellisuutta, jossa valtaosa meistä ruohonjuuri- ja katutason suomalaisista elää. Viisi miljoonaisena kansankuntana, vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Vaikka monesta asiasta ja ihan perustellusti eri mieltä olisimmekin.
Lopuksi.
Panttivankitilanteeseen liittyvän syndrooman alkujuuret löytyvät Tukholma-syndrooma nimisestä tapauksesta 1970-luvulta.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 