Tämä Yleltä tv:ssä tullut juttu on jäänyt surullisen pienelle huomiolle, joten nostan sen kohteliaimmin ja varmistuksena esiin. Liittyen osaltaan finanssialaa koskevaan Oikeusvaltio 2016 – teemaan.
Tasan kuukausi sitten eli 13.6.2016 Yleltä tuli ulos MOT – jakso ”Pankkivangit”. Ohjelma kertoo kahden tapauksen kautta; pankkien ylivoimasta yksittäistä yrittäjää vastaan riitatilanteessa. Jakso on nähtävissä Yle Areenalla 13.6.2017 asti ja on nähtävissä ohjelmatietojen mukaan myös ulkomailla. Joten toivotaan, että tieto tästä aiheesta tavoittaa mahdollisimman monta suomalaista.
Aiheena Pankkivangit – jakso liittyy Suomen pankki-, oikeuslaitos- ja perintätoimilähihistoriaan. Alkaen Suomen omasta 1990 – luvun pankkikriisistä, jonka ison kuvan läpivalaisu on edelleen tekemättä. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Ulostulojaan ovat tehneet jo tasavallan presidentti Sauli Niinistö, keskustan pääministeri Juha Sipilä sekä perussuomalaisten oikeus – ja työministeri Jari Lindström.
– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi tarkempana –
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuntee aiheen ministeriajoiltaan läpikotaisin.
Nyt kymmenet tuhannet aiheen omakohtaisesti tuntevat ja tuon Ylen MOT – jakson tv:ssä nähneet; toivovat noiden huippupäättäjien ulostulojen konkretisoituvan teoiksi. Vaikkakaan asiakokonaisuutta ei löydy ” Ratkaisujen Suomi” – hallitusohjelmasta 27.5.2015.
MISTÄ KAIKESTA PANKKIEN PANTTIVANGEISSA ON KYSYMYS?
Näin ohjelmassa esiintyvät henkilöt kertovat isosta kuvasta:
Annu Palmu, yrittäjä: ”Yrittäjälle tää on järkyttävä kokemus. Mä oon aina sanonut, että ei ole olemassa riskivapaata yrittämistä. Mutta kyllä Suomessa pitää olla mielivaltavapaata yrittämistä.”
Hilkka Laikko, Velallisten tuki -ryhmä: ”Muutama saman henkinen, saman kokenut yrittäjä, entinen suomalainen yrittäjä yhdistyi yhteen ja perusti Facebook-sivun Velallisten tuki.”
”Ja minä tiedottajana ja 1 055 muuta. Eli tää oikeastaan räjähti viime kesäkuun jälkeen käsiin. Eli pidimme johtoryhmän kokouksen kesäkuun 1. päivä viime vuonna, ja sen jälkeen huomasimme, että tämä on todella valtava ongelma.”
Velallisten tuki – ryhmän tarkoituksena on auttaa vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä.
1990-luvun alun hirmulaman jäljiltä on yrittäjiä, jotka ovat edelleen velkaloukussa. Muutama vuosi sitten alkanut taantuma on nyt synnyttänyt uuden vaikeuksien aallon.
Tässä ohjelmassa esitellään kaksi tapausta, joissa yrittäjät kokevat pankin toimineen mielivaltaisesti.
Tapaukset käydään läpi yrittäjien näkökulmasta – yrittäjien pankit kieltäytyivät puhumasta niistä. Pankinjohtajat ilmoittivat, että he eivät halua puhua asiakkaittensa asioista julkisuudessa. Yrittäjien ohella lähteinä ovat eri oikeusasteiden ratkaisut. (Lähde: Yle MOT Pankkivangit – käsikirjoitus)
Yle Areenan linkki ohjelmaan http://areena.yle.fi/1-3179054
Tämän artikkelin julkaisun hetkellä ko. jakso on saanut 11 553 katselukertaa Yle Areenalla. Toivottavasti tieto ohjelmasta ja aiheesta leviää laajasti. Yli puolue-, pankki – ja aaterajojen:
Yleltä Pankkivangit – jaksoon liittyvää tietoa:
– Pankkivangit: käsikirjoitus –
– Velkavankeuteen suistuneet yrittäjät nousemassa pankkeja vastaan –
– Kun pankista tulee vihollinen –
Asiakokonaisuus liittyy, mitä tiukimmin Suomen romutettuun oikeusvaltio perustaan. Menettelyt ja maan tapa ovat kuin sattumalta hyvin samankaltaiset kuin lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan piirissä. Kuin sattumalta ”Vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina” – kuvion syntyminen ajoittuu vuosille 1994 – 1996. Kun pankit ja vakuutusyhtiöt yhtyivät Suomessakin finanssikonserneiksi. Ja kuin sattumalta samojen päättäjien tehdessä isojen linjojen vedot; kuinka jatkossa toimitaan ja pankkikriisin jälkiaallot hoidetaan. Sekä velallisten omaisuudet realisoidaan ja ohjataan omille intressipiireille.
TOISTUVATKO 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN JÄLKEISET TAPAHTUMAT?
Ennusmerkkejä tulevasta on jo ilmassa.
Näin Yle Uutiset 10.7.2016 – Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden pakkohuutokaupat yleistyvä ilmiö: ”Tämä on aika huolestuttava tilanne”
”Suomen Hypoteekkiyhdistyksen riskienhallintajohtaja Mikko Huopio on seurannut viime vuosien kehitystä huolestuneena.
– Maan taloutta ei ole saatu riittävästi kasvuun. Sellaiset kotitaloudet, jotka ovat joutuneet maksuvaikeuksiin laskusuhdanteen aikana, eivät ole sieltä päässeet pois. Se johtuu erityisesti työttömyydestä. Tämä on aika huolestuttava tilanne, Huopio arvioi.”
Samasta aiheesta löytyy Karjalan Kuvalehden erinomainen ”Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä” – reportaasi vuodelta 2011.
Useat keskeiset 1990-luvun pankkikriisin avainhenkilöt ovat vielä keskuudessamme virkeinä elossa. Ketkä heistä uskaltautuvat jo puhumaan asiat halki?
Kuten. Miten asiat hoidetaan niin, että löysässä hirressä velallisina ja takaajina 1990-luvulla asti olleet suomalaiset saavat viimein lainvoimaisen vapautuksen ja lakien mukaiset tilitykset maksamistaan velkojen lyhennyksistä sekä koroista? Unohtamatta selvityksiä ja tilityksiä omaisuuden pakkohuutokaupoissa saatujen varojen kohdistumisesta velallisten velkojen lyhennyksiin. Sekä kaikille velallisille, kunkin velan perusteena olevat velkakirjat/lainasopimukset nähtäväksi. Ja sitten lopuksi edelliset asiakirjat mitätöitynä kunkin velallisen ja takaajan toimineen haltuun.
Näistä tämän Suomi 2017 -blogin artikkelin asioista löytyy paljon hyvää tietoa internetistä. Muun muassa Velallisten Tukiryhmän Hilkka Laikon Uusi Suomi Puheenvuoro – blogista (linkki korjattu 20.3.2024).
Ja Ylen Elävästä arkistosta toimittaja Timo – Erkki Heinon dokumentteja pankkikriisistä.
Sekä matkailualan yrittäjänä toimineen Pertti Lindemanin Uusi Suomi Puheenvuoro – blogista (linkki korjattu 20.3.2024).
Joten toivotaan tämän yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän aiheen, nousevan maksimaalisen avoimeen julkiseen keskusteluun. Myös ennätystuloksia takovien pankkien edustajien ja finanssialan etujärjestöjen kertomana.
Eikä tässä vielä ihan kaikki.
Miksi asiakokonaisuus on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä? Vain perustuslakiin pohjautuvan oikeusvaltion kunnossa oleva perusta sekä siihen nojaava puolueeton oikeuslaitos ja laillisuusvalvonta; ovat menestyvän yhteiskunnan kolmijalkaisia tukipilareita. Yhdessä molemminpuoliseen ymmärrykseen ja luottamukseen perustuvan pankkitoiminnan kanssa.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 