Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyntä etenee parhaillaan Nato-maissa. Toivottavasti suomalaiset ja ruotsalaiset päättäjät ovat ottaneet neuvoa-antavia yhteyksiä Turkin naapurimaahan Kreikkaan. Näin nämä kryptisessä yhteisymmärrysasiakirjassa olevat ja Turkin vaatimukset avautuvat paremmin. Niin 2020-luvun terrorismin torjunnan kuin sotilaallisen yhteistyön aroilla saroilla.
Suomen hallitus sai eduskunnalta luvan hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä avoimesti internetistä löytyvä ja myöhemmin kolmikantaisesti solmittu yhteisymmärrysasiakirja on hyvä nostaa tähän kohtaan esiin myös mobiiliflaijereina.
Toivottavasti Suomessa käydään mahdollisimman avoin keskustelu siitä, että rikotaanko tällä nyt käynnissä olevalla ja kolmikantasopimuksena solmitulla yhteisymmärrysasiakirjalla sekä pikavauhdilla luodulla pitkäkestoisella neuvottelumenettelyllä Suomen perustuslakia? Uutistietojen mukaan eduskunta syrjäytettiin yhteisymmärrysasiakirjan nopeasti tapahtuneesta hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta kokonaan!
Avainkohdat tähän kohtaan liittyvistä perustuslain kohdista ovat seuraavat:
Lainaus perustuslaista alkaa.
94 §
Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.
Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. (4.11.2011/1112)
Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.
Lainaus loppuu.
Perustuslakimaallikkojen näkökulmasta yksi ratkaisu hallituksen tekemän selkeän toimivallan ylittämisessä on se, että edes eduskunnan avainvaliokunnat ja hallitus saavat yhteisymmärrysasiakirjan sopimisesta käydyn neuvottelun, suomeksi ja ruotsiksi tekstiksi purettuina sekä oikeaksi todistettuina käyttöönsä. Kyseisen neuvottelun leikkaamattoman ja/tai tekstitetyn (kuva)nauhoitteen kera. Senhän ei luulisi näinä tekoälyyn perustuvien sovellusten aikakautena olevan mikään ongelma?
Hyvä tästä kaikesta varmasti tulee, kunhan suomalaiset saavat näyttöä siitä, että perustuslain kirjainta on noudatettu ja noudatetaan Turkin, Suomen ja Ruotsin solmiman kolmikantaisen yhteisymmärrysasiakirjan eri vaiheissa.
Ison kuvan osalta on hyvä tiedostaa, että nuo edellä mainitut perustuslain kohdat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen;
mahdollistavat Suomen ja suomalaisten viemisen EU-liittovaltion osavaltioalamaisiksi. Ilman häiritseviä ja hidastavia kansanäänestyksiä.
Nato-jäsenyyden hakemisen vauhdittamisessa hyödynnetyt ja oikeaan kohderyhmään kohdennetut internetpaneeligallupit voidaan ottaa tarvittaessa taas käyttöön.
Odotellessamme eduskuntavaaleja 2023, EU-vaaleja 2024 ja presidentinvaaleja 2024, niin meidän katu- ja ruohonjuuritason äänestäjien kannalta katsottuna mielenkiintoisinta on se, että saadaanko edes kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyöllä; suomalaiset EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi? Vai tapahtuuko se demareiden, keskustan, vihreiden, rkp:n ja vasemmistoliiton toimesta? Niin kuin tuo aiemman linkin takaa löytyvä bloggaus paljasta, niin perustuslain pykälien puolesta kaikki on valmista myös Suomen EU-liittovaltioon etenemisessä. Kaivataan vain rohkeita poliittisen avauksen tekijöitä.
Lopuksi.
Nato-jäsenyyden myötä puolustusvoimien vuositason budjettirahoitukseen tarvittaneen vähintään yhden miljardin euron vuosittainen lisäys. Tapahtuuko se leikkaamalla jostain muusta vai velkarahoitusta lisäämällä?
”Puolustusministeriö esittää merkittäviä ja tarpeellisia korotuksia materiaalihankintoihin, mutta henkilöstön puolustuskyvyn vahvistamiseen ei ehdotuksessa varauduta, toteaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.
– –
– Olemme pettyneitä, että henkilöstö jätettiin jälleen huomiotta ja rahatta. Puolustusvoimat saa ehdotuksen mukaan lisää rahaa 775 miljoonaa euroa, josta ei riitä euroakaan henkilöstön aseman parantamiseksi, kuten työaikalainsäädännön uudistamiseen. Henkilöstöltä edellytetään toimintakykyä, mutta se parane ilman toimia työstä palautumiseen, sanoo Viita tiedotteessaan.
Ehdotus sisältää myös lisäyksiä henkilöstön määrään, joista pääosa ovat sopimussotilaita ja määräaikaista siviilihenkilöstöä. Upseeriliiton mukaan määrä ei riitä, vaan Puolustusvoimien henkilöstöä on vahvistettava ensi vaalikaudella tuhannella henkilöllä, joista puolet upseereja.”
Lähde: Verkkouutiset 31.8.2022 – Upseerit käärmeissään: Budjetissa ei euroakaan
Joten katu- ja ruohonjuuritasolta on mielenkiintoista seurata sitä, miten ja mihin suuntaa Suomen Nato-jäsenyyden puolustuksellinen, toiminnallinen, sotilaallinen, taloudellinen ja yhteisöllinen hyväksyttävyys suomalaisten keskuudessa kehittyy. Kun näemme, mihin kaikkeen tämä Turkin kanssa solmittu yhteisymmärrysasiakirja suomalaiset ja ruotsalaiset vie.
Naton suurin toimija ja rahoittaja Yhdysvallat on ratkaisijan roolissa. Myös Naton sisäisten erimielisyyksien ratkaisemisessa. Yhdysvaltalaisethan valitsevat presidentti Joe Bidenin uudelleen tai kokonaan uuden presidentin vuonna 2024.
Joten jännitettävää ja keskusteltavaa Nato-asioiden ympärillä piisaa. Varsinkin, jos Donald Trump tai hänen toimintatapojensa hengenheimolainen nousee Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi. Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 on toivottavasti saatu analysoituja loppuun asti? Isojenkin Nato-maiden suurimmat turvallisuuteen liittyvät uhkat saattavat tulla niiden omien rajojen sisältä. Tai äänettömiä tiedonvaltateitä huristaen ja erilaisia yhteiskunnille tärkeitä järjestelmiä hidastaen sekä pysäyttäen.
Eikä tuossa kaikki.
Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna Suomi 2017 Twitterissä kirjoitettua:
Muistatko Sinä tämän?
— Suomi 2017 verkosto (@Suomi2017) March 10, 2022
"Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät" https://t.co/rAF7DfWY9f #ammattisotilas #työtapaturma #vakuutusturva #ammattisotilaat #ammattitauti #vakuutus#Valtiokonttori #vakuutuslääketiede#syyyhteys #todistustaakka
Liittyy #Natojäsenyys
1/
Eikä tuossa vielä kaikki.
Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna 2022 tässä blogissa kirjoitettua:
Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla
(ammattisotilaiden ja varusmiesten vakuutusturvasta)
Entiset pääministerit: Suomi Natoon!
(mielipidevaikuttajien esiinmarssi kiihtyy)
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
(aineellisten sijoitusten arvon turvaaminen tärkeää)
Pääministeripuolue kokoomus
(puolueiden ekosysteemit avoimesti päivänvaloon)
Vasemmisto Suomessa 2020-luvulla
(sdp, vihreät ja vasemmistoliitto puolueina yhteen)
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 