Setelisolidaarisuus

Tuskin oli ennättänyt savu Brysselin viimeisimmästä EU-huippukokouksesta haihtua, niin saimme kuulla asioiden olevan euroalueilla hallinnassa. Ainakin pahimmat paineet oli saatua tupsautettua; pimeänä jököttävälle tulevaisuuden taivaalle.

Sopusavut syntyivät Brysselissä...

Sopusavut syntyivät Brysselissä…

Tulossa on jatkossa muun muassa rauhoittavan kuuloisia solidaarisuuspaketteja, jotka lienevät sitten tätä kaikkein nykyaikaisinta solidaarisuutta. Setelisolidaarisuus ylittää kaikki puolue- ja aaterajat. Suomessa ja euromaissa. Ainakin toistaiseksi. Mutta kenen pusseihin setelit lopulta sujahtavat ja/tai missä maassa oleville tileille?

MITÄ AVOIN SUOMI JA EU TARKOITTAVAT?

Vieläkö muistatte tämän? Mitkäs olivatkaan Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteita vuonna 2006?

– Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni –

”Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.

Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.

Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.

Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.

Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.”

Lähde: eu2006.fi

Tämä artikkeli on vain avoin pienen ihmisen ihmettelysetti, koska kokonaisuus on euron ja EU:n suuntaan aika hämärä. Tosin, jos se on ollut päättäjiemme tavoite, niin sitten tehtävässä on onnistuttu täydellisesti.

Kummasti tuntuu eurokriisi, jota myös talouskriisiksi kutsutaan noudattavan käytössämme olevaa kalenteria. Markkinavoimista puhumattakaan. Joulutauon paikka? No. Kieli- ja mielikuvillahan meitä hallitaan. Stubbismeista puhumattakaan.

Stubb: Pahin paine talouskriisissä ohi

Stubb: Pahin paine talouskriisissä ohi

– Stubb: Pahin paine talouskriisissä ohi –
Yle teksti-tv | 15.12.2012 sivu 105

Eurooppaministeri Alexander Stubbin mukaan EU on tehnyt voitavansa talouskriisin suhteen. Tukipakettien lisäksi on tehty esimerkiksi budjettikuria vahvistavaa lainsäädäntöä ja saatu aikaan sopu yhteisestä pankkivalvontamekanismista, sanoi Stubb TV-yhden Ykkösaamussa.

– Markkinat on nyt kutakuinkin rauhoitettu ja pahin paine siltä osin
on poissa, Stubb toteaa.

Stubbin mukaan EU ei voi nykyisessä vaiheessa mennä tämän pidemmälle. Uusia tukipaketteja saatetaan silti joutua vielä tekemään, sanoo Stubb.

– nostettu talteen vuoden 2013 huoneentauluksi.

* * * *

Mielenkiintoista on saada kuulla näistä kohdista konkreettinen erittely, mitä kaikkea on tehty? Ja mikä on tähänastinen hintalappu? Ainakin meille suomalaisille.

Mitä muuten tarkoittavat tarkasti otettuna pääministeri Kataisen mainitsemat solidaarisuuspaketit?

Sitten tuohon loppuun liittyen ”Stubbin mukaan EU ei voi nykyisessä vaiheessa mennä tämän pidemmälle.

Nyt olisikin tärkeää saada seuraavista liikkeellä olevista asiapapereista konkreettinen erittely, mitä kaikkea on yritetty ja tullaan talouskriisin joulutauon jälkeen yrittämään.

Kaavioin ja selventävin tekstiselostein kerrottuna.

Kiitokset Eurooppatiedotuksen Facebookille, niiden esille linkkaamisesta. Vain suomeksi tekstit saamalla, voimme pysyä yhteismitallisesti kärryillä. Kunhan vain käännökset ovat aina varmuudella 1:1 suomeksi. Vaikka kiire käännösten saamisessa on varmasti helvetinmoinen.

Tosin tätä EU-kieltä tulisi selkeyttää huomattavasti.

Tiedostot ovat .pdf – muodossa ja suomeksi:

EU_Etenemissuunnitelma EMUn toteuttamiseksi_14122012
EU_Van Rompuyn raportti suomeksi_134209
EU komission tiedonanto_Bryssell 28112012_BARROSO_Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi

Tässä EU-kieltä olevien tietopakettien selkosuomennokset:
– toteutuessaan suunnitelmat tarkoittavat seuraavaa
– ”uudistetussa” perustuslaissa kaikki on jo valmiina
– ilman tarvetta kansanäänestyksiin

* Suomi voidaan lipsauttaa EU-liittovaltion osavaltioksi
* Suomi voidaan liittää Naton tai Afrikan Unionin jäseneksi
* Suomi luovuttaa budjettivallan EU:lle, kokonaan tai osittain
* Suomi luovuttaa verokanto-oikeuden EU:lle, kokonaan tai osittain
* Suomi luovuttaa maanalaisten materiaalien hallinnan EU:lle
(mineraalit, pohjavesi, ydinjätesäilytykset)
* Suomen työeläkeiän ja työeläkeasioiden päätäntävalta EU:lle
* Suomen työasioiden sopiminen, kuten palkka-asiat EU:lle
* Suomen sosiaaliturvan ja sen tason päättäminen EU:lle

Ei helkkarissa! Saattaa joku Teistä aivan oikeutetusti huudahtaa. Tulin kirjoittaakseni tuon suuntaisesti jo 17.4.2011. Tietovinkit tulivat kuitenkin europarlamentin sisältä.

Nyt jo Talouselämä – lehtikin alkaa kalibroitumaan samoille taajuuksille:

Tiukkenevaan talouskoordinaatioon liittyvä laki on parhaillaan valmisteilla ja sen on määrä tulla voimaan vuoden vaihteessa.

”EU tarvitsee tiukempaa talouskuria julkisten talouksien tasapainottamiseksi.

Samalla kuitenkin EU:n vaikutusvalta kansallisen päätösvallan asioihin, kuten työeläkejärjestelmään, kasvaa kuin huomaamatta.

On huolestuttavaa, että se on tapahtumassa ilman suurempaa periaatteellista keskustelua”, Telan edunvalvonnasta vastaava johtaja Minna Helle hämmästelee.

Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje

Työeläkkeiden rahoittamiseen tarkoitetut varat lasketaan teknisesti osaksi julkisen talouden tilinpitoa, jota EU jatkossa yhä tiukemmin valvoo.

Eli mitä ihmeessä EU:ssa onkaan nyt viime viikkoina sovittu?

No ovathan nuo suomalaiset noin 140 miljardin euron eläkevarat mielenkiintoiset…

SIDONNAISUUKSIEN KYTKENTÄKAAVIOT VALMIIKSI

Nyt, kun talouskriisi ja markkinavoimat ovat joulutauolla, niin velkojen ja vaalirahoitusten verkoston läpivalaisu on vihdoinkin saatava käyntiin.

Täällä katu- ja ruohonjuuritasolla tuntuu oudolta se ajatus, että miten jättikokoinen EU-pankkivalvonta voi toimia? Kun se ei ole onnistunut pienempienkään yksiköiden kohdalla.

Tässä Suomi 2017 ajatushautomon näkökulma asiaan.

Tuntuu oudolta, ettei kukaan ole kärryillä velkojen kokonaissaldosta!? Mätälainojen kokonaissummasta puhumattakaan.

* * * *

Suomen EMU:n vaiheista lyhyt lähihistorian katsaus
– linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä
– kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajalta Jorma Jaakkolalta
– tuodaan esille presidentti Koiviston aikaista salattua päätöksentekoa

”SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun”
”Salaisen EMU-varaumapöytäkirjan asianosaiset”
”Ruotsin ja Suomen EMU-varaumien erot”

* * * *

Taustaa meneillään olevalle hurlumheille internetistä:

perustuslain tekstien vertailu
harmaa hallinto EU
Euroopan velkojen verkosto

* * * *

Suomi 2017 artikkeleita aiheeseen liittyen:

Raimo Vistbacka/ps. varoittaa itsemäärämisoikeuden menettämisestä
Vihreiden Erkki Pulliainen muistuttaa kansantahdon huomioimisesta

* * * *

Jotenkin ei voi välttyä siltä tunteelta, että EU:n sinänsä hyvän idean lopullisessa myymisessä suomalaisten enemmistölle on epäonnistuttu.

Nyt, jos koskaan kaivattaisiin kansallista konsensusta siitä, että ymmärtäisimme ainakin seuraavat EU – päätöksentekoa kuvaavat termit samalla tavalla:

* avoimuus
* läpinäkyvyys
* rehellisyys

Mitenkä tässä voisi lähteä etenemään?

Eikös se, joku aikaisempien aikojen mahtimies todennut, että aina kannattaa kokeilla totuuden kertomista. Vai mitenkä se menikään?

* * * *

Ilman sosiaalisen median (SM) muodostamaa verkostoa olisimme aika pahassa pimennossa siitä, mitä kaikkea EU:ssa todellisuudessa ajetaan.

Vaan toivottavaahan se olisi, jos tiedotusvälineet saisivat alkaa toteuttamaan niille kuuluvaa tehtävää. Siitä Ryhmäteatterin Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmä antoi hyvän muistutuksen. Tässä Helsingin Sanomat ja Tuomo Pietiläinen 11.12.2012:

– Dokumenttiteatteri valvomaan päättäjiä –

Tosin tämän vaihtoehdon toteutuessa tämän päivän vilungeista kuullaan suppean piirin teatterilavaesityksissä, vasta kahden vuoden kuluttua.

* * * *

Päivitystä 18.12.2012 kello 7:45
– Vai olisiko parempi otsikoida päivittelyä?
– Eikä kannata vaipua synkkyyteen. Velkaahan tämä vain on.

1.
– Keskuspankeissa kaikkien aikojen aikapommi – 
Jan Hurri, Taloussanomat, 16.12.2012

Keskuspankit ovat virittäneet – ja yhä päättäväisemmin virittävät – kaikkien aikojen rahapoliittista aikapommia.

Rahapommi tikittää keskuspankkien taseiden uumenissa, ja se on jo vireessä. Mutta laukaisumekanismin saati ajastimen herkkyydestä tai toiminnoista ei ole tietoa.

Onko tämä rahan painamista vai ei?
Uunituore raha jää lähtökuoppiin
Kaksi kyynistä rahakriitikkoa
Ainekset rajuun rahahyökyyn
Inflaatio 500 tai 1 000 prosenttia
Inflaatio- tai korkoshokki
Lopulta kaaos vaikea välttää
Vain vaikutelma on vaaraton

Tämäkin juttu olisi hyvä saada esiin kaavioin ja selventävin tekstiselostein. Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää.

2.

MTV3 tekstitv 18.12.2012 – Ilo euroalueesta ennenaikaista

 161   MTV3         18.12.   07:15:06
    MTV3     UUTISET         Tiistai    

 "Ilo euroalueesta ennenaikaista"       

 Finanssijätti Citin pääekonomisti      
 Willem Buiter uskoo ilon euroalueen    
 rauhoittumisesta olevan ennenaikaista, 
 kirjoittaa Kauppalehti.                

 Pääekonomisti kritisoi                 
 sosiaalipoliittista päätöstä pysäyttää 
 asukkaiden häädöt, sillä se syventää   
 pankkien ahdinkoa ja lisää valtioiden  
 riskiä joutua velkasaneeraukseen.      

 Buiter uskoo, että hoitamattomien      
 asuntoluottojen määrä nousee Espanjassa
 jyrkästi. Espanjalaisten pankkien      
 pelastamiseen tarvitaan hänen mukaansa 
 250 miljardia euroa arvioidun 57:n     
 sijaan.

3.

Näin heinäkuussa Suomi 2017 ajatushautomossa:

Miten 100 miljardin euron pankkituki Espanjan pankeille voi riittää, jos on jo tiedossa se, että mätälainoja on ainakin 156 miljardia euroa!?

– Espanjan pankkituki on totta –

Tiedotusvälineiden toiminnasta on hyvä ottaa avointa vertailua.  Mikä on tiedonvälitystä ja mikä tiedon”mani”pulointia?

Yle Uutiset kertoo alla olevassa uutisessa Espanjan pankkien mätälainojen koko luokan olevan jo 156 miljardia euroa!

Tätä kutsuisin jo länsimaiseksi tiedonvälitykseksi.

* * * *

Avain kysymys lienee tämä:
Kuinka ison roskapankin EU tarvitsee?

* * * *

– Päivittelyä 19.12.2012 kello 9:45 –

”Ei köyhien selkänahasta”
Suomen Kuvalehden toimittaja Kustaa Hulkko haastattelee Maailmanpankin pääekonomistia Kaushik Basua

USA:ta uhkaa vuoden vaihteessa fiscal cliff (valtiontalouden jyrkänne): ilman poliittisia päätöksiä verotus kiristyy rajusti. Varoititte Widerin seminaarissa 26.11., että euroalueella on vastaava ongelma. Mikä ja milloin?

”EKP lainasi joulukuun 2011 ja helmikuun 2012 LTRO-operaatioissa 800 eurooppalaiselle pankille kolmeksi vuodeksi 1 300 miljardia euroa.

Pankkien täytyy maksaa jättilaina takaisin vuoden 2014 lopussa ja 2015 aikana.”

Miten ongelmaa ratkaistaan?

”Täytyy muun muassa jatkaa toimia valtiotalouksien tasapainottamiseksi. Muuten pankit pyytävät EKP:ltä lisärahoitusta, koska ne eivät tehneet tuottavia sijoituksia, vaan panivat rahat Espanjan ja Italian valtiolainoihin.”

Miksi EU:ssa ei nyt puhuta tästä jyrkänteestä?

”Uskon, että syyt ovat psykologiset. Ihmisillä on taipumus olla ajattelematta ikäviä ongelmia – kunnes ne ovat liian lähellä. On kuitenkin pakko katsoa tulevaisuuteen, jotta pystyisi varautumaan myös epämielyttäviin asioihin.”

Lähde: Suomen Kuvalehti 48/2012, sivu 11

* * * *

Mikä ihmeen Widerin seminaari?

Seminaari:

Global Crisis and the Impact on Emerging Economies (Kaushik Basu, Chief Economist of the World Bank) – Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Ajankohtaista: … 26.11.2012 13:30 – 26.11.2012 16:00. Järjestäjä UNU WIDER, UM

* * * *

Lisää päivittelyä 21.12.2012 kello 14:14
– Liikkeellä on ainakin kahdenlaista EU – totuutta
– Osuvatko eri näkemysleirien ihmiset samoihin keskustelutilaisuuksiin?

Ensin Eurooppatiedotuksen näkemystä 19.12.2012:
– Talouskriisin päätösten monet ulottuvuudet –

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyissä huippukokousta enemmän keskustelua herättivät EU:n talouskriisin aikana tekemien päätösten monenlaiset ulottuvuudet. Huolta kannettiin niin asioiden valmisteluaikataulusta kuin myös toimeenpanosta.

Samalla pohdittiin Suomen perustuslain ja EU:n perussopimusten roolia päätöksenteossa. Pykälien ohella esiin nousivat talouskriisin ratkaisuun tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset ihmisten elämään ja oikeuksiin.

Valtiosääntöoikeuden kenttäoikeus
EU:n venyvät perussopimukset
Talouskriisin mittakaava

* * * *

Eurooppalainen Suomi ry ja Ulkopoliittinen instituutti järjestivät 17.12.2012 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -keskustelutilaisuuden. Paikalla olivat pääministeri Jyrki Katainen, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja YLE:n Brysselin kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Järjestäjien puolelta puhetta vetivät Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

* * * *

Sitten Verkkomedian näkemystä tapahtumista:

Toimittaja: Riikka Söyring
20.12.2012, Verkkomedia.org
(HUOM! Sivusto lopettanut toimintansa. Huomattu 6/2016)

Eduskunta sitoi Suomen EU:n pakkopaitaan –

Suomen eduskunta on hyväksynyt talous- ja rahaliiton vakautta koskevan sopimuksen eli niin kutsutun EU:n pakkopaidan 18. joulukuuta, ja sitonut Suomen velkavastuuseen niidenkin maiden taloudesta, jotka eivät ole tähänkään asti sopimuksia noudattaneet.

Sopimus salaa, piilossa ja pimittäen
Vastoin kaikkea järkeä
Eläkkeetkin Brysselin hoitoon
Laaja ja avoin kansalaiskeskustelu – eliitin kesken

Asiantuntijat
Laaja ja avoin kansalaiskeskustelu valtamediassa
Demokratiavaje kasvaa
Petosten kaari on pitkä
Toimittajan kommentti


Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston X:stä (ex-Twitter). 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, eurokupla, finanssikusetus, mediasensuuri, Perustuslaki, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.