Hyviä uutisia numero 9

Eduskunnassa tehdään alkavalla viikolla historiaa.

Tuntuu ihmeelliseltä, että vain eduskunnan ulkopuolella ollaan erittäin huolestuneita perustuslain ”uudistamiseen” sisällytetystä Suomen täysimääräisen toimivallan siirrosta pois suomalaisilta itseltään.

Suomi 100 vuotias. Vuonna 2017. Mihin yhdessä oikein tähdätään?

Suomi 100 vuotias. Vuonna 2017. Mihin yhdessä oikein tähdätään?

Hyväksyykö eduskunta tiistaina selvin numeroin perustuslain muutoksen, jonka sisälle rakennetut maanpetoselementit on nyt todistettavasti tuonut esiin vain yksi kansan edustaja.

Vai eivätkö muilla hoksottimet enää pelaa?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Seuraava päiväjärjestys
155. TIISTAINA 15. HELMIKUUTA 2011 kello 14.00 (Ennakkotieto)
Päiväjärjestys
Ilmoituksia

Toinen käsittely

1) Hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys  HE 60/2010 vp
Lakialoite  LA 44/2010 vp
Perustuslakivaliokunnan mietintö  PeVM 9/2010 vp
(mietintöön sisältyy vastalause, jossa §-muutosehdotuksia ja lausumaehdotus)

Lähde:
Eduskunnan internet – sivusto

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Näin torstaina 10.2.2011 eduskunnassa keskusteltiin:

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies!

Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys Suomen perustuslain muuttamisesta perustuu laajapohjaiseen valmisteluun, Perustuslaki 2008 -työryhmän ja perustuslain tarkistamiskomitean työhön. Näissä molemmissa myös perussuomalaisilla on ollut edustus.

Suuri osa esitetyistä muutoksista on lähinnä teknisiä, joilta osin voin yhtyä hallituksen ja mietinnön esityksiin. Eräitä perustavaa laatua olevia muutosesityksiä, kuten Suomen toimivallan siirtomahdollisuutta sekä hallituksen halua viedä Suomea osin pääministerivetoiseen ulkopolitiikkaan, ei voida kuitenkaan mielestäni ohittaa maininnatta.

Hallituksen esitykseen sisältyvään lakiesitykseen on valiokuntakäsittelyssä tehty kahteen pykälään vähäiset tarkistukset, jotta SDP on valiokunnassa saatu esityksen taakse. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta omaan alkuperäiseen mielipiteeseeni hallituksen esityksestä.

Arvoisa puhemies!

Mietinnössä, kuten hallituksen esityksessäkin, esitetään, että perustuslain 1 §:ään lisätään toteamus Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Tämä on outoa, kun kuulumme tällä hetkellä jäsenenä lukuisiin muihinkin kansainvälisiin järjestöihin kuin EU:hun, nimittäin Yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen alajärjestöihin, Euroopan neuvostoon ja Pohjoismaiden neuvostoon, sekä osallistumme muuhun kansainväliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön piirissä. Mielestäni ei ole minkäänlaista pitävää perustetta sille, että Suomen jäsenyyksistä mainittaisiin perustuslaissa ainoastaan Euroopan unioni, eikä tällaista mainintaa Euroopan unionikaan meiltä vaadi.

EU:n jäsenyydellä on toki huomattava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi on luovuttanut merkittävän osan eduskunnan ja hallituksen päätösvallasta EU:lle, ja sitä ollaan lisää tyrkyttämässä. Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen EU-jäsenyys on kuitenkin tulkittavissa kansainväliseksi sopimukseksi, joka voidaan periaatteessa sanoa irti koska tahansa.

Mielestäni EU-jäsenyyden mainitseminen ykköspykälässä rajoittaisi päinvastaisista väitteistä huolimatta Suomen perustuslaillista toimintavapautta, mikäli eduskuntaan saataisiin sellainen enemmistö, joka haluaisi luopua EU-jäsenyydestä. Tällöin voitaisiin väittää EU-jäsenyyden nauttivan perustuslaillista suojaa.

Sen seurauksena voitaisiin edellyttää, että EU:sta irtautuminen ja EU:lle luovutetun päätösvallan palauttaminen vaatisi ensiksi perustuslain muuttamisen siten, että jäsenyydellä ei olisi enää väitettyä perustuslain suojaa. Näin ollen voitaisiin irtautumista EU:n jäsenyydestä kohtuuttomasti pitkittää, ja siksi perussuomalaiset eivät tule kannattamaan sitä, että perustuslaissa on lisättynä toteamus Suomen EU-jäsenyydestä.

(Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) – On! Suomen on tarpeellista irrottautua, ed. Kimmo Kiljunen, omasta mielestäni.

On muistettava, että Suomi on itsenäinen kansakunta. Saamme itse päättää kaikista asioistamme. Kansan suvereniteettiajatuksen mukaan vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisistä kaikista omista asioistaan.

Arvoisa puhemies!

Suomessa on toimiva presidentti-instituutio, jota kansa arvostaa. Sitä osoittaa kansalaisten erityisen aktiivinen osallistuminen tasavallan presidentin vaaleihin. Puoluepolitiikan ulkopuolella oleva presidentti on kansakunnan voimavara, joka luo tasapainoa ja vapautta. Hallitus ilmoittaa esityksessään vahvistavansa parlamentarismia. Todellisuudessa kyse lienee sen vallanhalusta. Hallitus haluaa siirtää valtaa pois suoralla kansanvaalilla valitulta presidentiltä ja näin heikentää kansanvaltaista järjestelmäämme. Mielestäni presidentin valtaoikeuksia tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää. Vallattoman presidentin valitseminen suoralla vaalilla olisi kansan pilkkaamista.

Arvoisa puhemies!

Suomen pääministeri edustaa enimmillään 25 prosenttia kansasta. Suomalaisessa monipuolueparlamentarismissa on perinteisesti tasavallan presidentille kuulunut merkittäviä valtaoikeuksia. Ulkopolitiikan johtaminen tapahtuu esityksen mukaan edelleen presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomalainen parlamentarismi on mielestäni toiminut hyvin eikä sitä tulisi romuttaa. En hyväksy perustuslain 58 §:n muuttamista.

Esitetyllä muutoksella saatetaan pyrkiä sitomaan hallituspuolueiden kansanedustajien vapaata kannanmuodostusta kansanedustajien perustuslain takaamasta riippumattomuussäännöksestä huolimatta. Muutos veisi presidentiltä harkintavaltaa, kun asia palauttamisen jälkeen päätettäisiin valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan enemmistön ilmaisemaa kantaa asiassa. Jos kävisi niin, että eduskunnan enemmistö olisikin presidentin kannalla, johtaisi se käsitykseni mukaan hallituksen luottamuksen menettämiseen ja sen kautta eroamiseen. Ehdotettu muutos mielestäni saattaisi siis aiheuttaa poliittisia kriisejä.

Arvoisa puhemies!

Hallituksen esityksen 66 §:n muotoilu, jota valiokunta on ilmeisen kompromissin jälkeen tarkistanut, mahdollistaisi mielestäni sen, että Suomen tasavallan presidentti ei voisi osallistua Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Poikkeuksellinen valtioneuvoston päätösmahdollisuus sinne on merkitty nyt tässä muutetussa muodossa. Aikaisemmin ne olivat perusteluissa. Mielestäni silloin kun puhutaan Suomelle erityisen tärkeistä ja merkittävistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista, tasavallan presidentillä pitäisi olla muutakin tehtävää kuin mainittu ”presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.

Mielestäni oikea tapa olisi se, että presidentillä olisi mahdollisuus osallistua Suomen kannalta erityisen merkittävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään kokoukseen. Lissabonin sopimushan sallii myös valtion päämiesten osallistumisen muun muassa Eurooppa-neuvoston kokouksiin, sillä sen mukaan jäsenvaltioita Eurooppa-neuvostossa edustaa joko valtion tai hallituksen päämies. Mielestäni Suomessa tasavallan presidentti on valtion päämies.

Lissabonin sopimuksella ei käsitykseni mukaan ole myöskään siirretty EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:n päätösvaltaan, vaan sopimus säilyttää sen jäsenmaiden hallitusten keskinäisenä yhteistyöhön perustuvana politiikkana, ja linjanmäärittelyt perustuvat käsitykseni mukaan yksimielisyyteen.

Monissa kohdin, kun tätä lakiehdotusta on pyritty perustelemaan, on korostettu parlamentarismia.

Mielestäni suomalaista parlamentarismia ei voi verrata eurooppalaiseen parlamentarismiin, jossa jo vaalijärjestelmissä useimmiten pyritään periaatteessa kaksipuoluejärjestelmään. Suomalaisessa monipuolueparlamentarismissa on perinteisesti tasavallan presidentille kuulunut merkittäviä valtaoikeuksia, ja voimassa olevan perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtaminen tehdään tasavallan presidentin johdolla, toki yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä on toiminut mielestäni hyvin eikä sitä tulisi romuttaa. Näkisin, että presidentin valtaa, kuten aikaisemmin totesin, tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Kriisitilanteissa olisi oltava joku, joka ikään kuin määrää kaapin paikan.

Arvoisa puhemies!

Lakiehdotuksen 94 ja 95 §:issä ehdotettu muutos lisäisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta tehtävien toimivallan siirtojen päättämistä enenevässä määrin eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Tällainen muutos toimivallan siirtojen päätöksentekoon on mielestäni arveluttava. Jos toimivallan siirrossa on kyse merkittävästä eduskunnan toimivaltaan puuttumisesta, ei sitä mielestäni tulisi tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

Perustuslakiin ehdotetaan myös sitä, että otettaisiin säännökset Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivaltaa koskevista siirroista Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle ja toimielimelle. Tällainen merkittävä siirto voitaisiin ehdotuksen mukaan tehdä eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosääntömmekin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita.

Siksi mielestäni tällaiset toimivallan merkittävät siirrot tulisi säätää varsinaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä perustuslain 73 §:n muodossa, jolloin lopullinen päätös tehtäisiin eduskuntavaalien jälkeisillä ensimmäisillä valtiopäivillä.

Tällöin toimivallan siirto tulisi käsiteltyä kahden eri eduskunnan toimesta ja kansalaisilla olisi todellinen mahdollisuus ottaa asiaan kantaa eduskuntavaaleissa ennen lopullista päätöstä.

Lähde: Täysistunnon pöytäkirja PTK 153/2010 vp

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Päivitys 10/2013
UM:n SALAINEN PÖYTÄKIRJA 16/93
– hyvää kertausta Suomen salatusta EU-lähihistoriasta
– Promerit.net yhteisön esille kaivamaa ja esille nostamaa

– Suomi 2017 artikkeli –
Luopuiko Suomi koskaan markasta? Virallisesti.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Joku saattaa aivan oikeutetusti väittää, että ei noilla perustuslainkaan sanamuodoilla ole oikein sen kummempaa merkitystä.

Minä taas väitän, että kaikella on merkityksensä lakitekstissä, joten tuo lainaamani perussuomalaisten Raimo Vistbackan puheenvuoro on historiallinen.

Valtaosinhan meillä ei ole hajuakaan siitä, minkälaisia pommeja erilaisiin lakiteksteihin on viime vuosina leivottu ja kenen kaikkien toimesta.

Tässä malliesimerkki sdp:n harrastamista ”parlamentaarisista” toimintatavoista. Maan tapaa tämäkin?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Outolintu – Mikael Jungner

Suora lainaus Mikael Jungnerin toimista pääministerin Lipposen erityisavustajana.

Sivut 254-255

Lainaus alkaa

”Heinosella ja minulla olivat menneet sukset ristiin kaksi kertaa aiemminkin hänen toimiessaan liikenneministerinä. Ensimmäisellä kerralla kyse oli Tielaitoksen liikelaitostamisesta, mitä Heinonen ajoi ja SDP vastusti. Liikenteestä vastaavana erityisavustajan olin rakentanut sopua pitkään. Heinonen oli tehnyt kompromissejä hankkeen valmisteluvaiheessa. Jouduin vaatimaan uusia kompromissejä hankkeen edetessä hallituksen käsittelyyn. Kun kolmannen kerran yritin iltalypsyä saadakseni hankkeen läpi SDP:n eduskuntaryhmässä, Heinonen menetti malttinsa. Sain kuulla puhelimessa kunniani. Aiheesta. Tökerö iltalypsy harmitti minuakin.

Toisella kerralla kyse oli postikilpailun avaamisesta. Kun Korkein hallinto-oikeus oli kahteen kertaan palauttanut hallituksen kielteisen päätöksen Jantonin kilpailevaan postitoimilupaan, sain asian hoidettavakseni. Jouduin miettimään, miten lupa voitaisiin antaa ilman, että kermakuorintakilpailu ajaisi Suomen Postin kohtuuttomaan ahdinkoon.

Keksin yhdessä vasemmistoliittolaisen erityisavustajan Matti Hokkasen kanssa oivan keinon välttää ongelmat. Keksimme valmistelussa olevaan uuteen postitoimilakiin pykälän, jonka mukaan vähintään 95 prosenttia ykköskirjeistä on pakko saada perille mihin tahansa päin Suomea seuraavana aamuna siitä, kun lähetys on jätetty postitoiminnan harjoittajalle. Tuon ehdon täyttäminen edellyttäisi maan kattavaa postiverkostoa ja veisi näin pohjan kermankuorintakilpailulta. Kermankuorinta tarkoittaa tilannetta, jossa Janton olisi välittänyt vain tuottoisaa postia, kun taas haja-asutusalueiden tappiollinen postitoiminta olisi jäänyt Suomen Postin kontolle.

Menin henkilökohtaisesti liikenneministeriöön neuvomaan virkamiehiä, miten uusi lakipykälä pitäisi kirjoittaa ja perustella. Koska edustin pääministeriä, virkamiehet muokkasivat lakiesityksen esittämäni kaltaiseksi.

Kukaan ei tuntunut huomaavan lakiesityksessä muutetun lakikohdan merkitystä. Laki uusittiin ja Jantonille myönnettiin viimein postitoimilupa. Kuohuviinipullot poksahtelivat, kunnes Jantonissa huomattiin tukala pykälä. Nopeasti Heinosellekin selvisi, mitä oli tapahtunut.

Tällä kertaa hän ei soittanut minulle vaan määräsi niskoilleni porttikiellon liikenne- ja viestintäministeriöön. Vahtimestarit saisivat päästää minut ministeriöön vain ministerien erityisluvalla. Myös ministeriön virkamiehiä kiellettiin olemasta missään tekemisissä kanssani.

Postitoimilaista en tuntenut huonoa omatuntoa. Kyse oli tuhansista työpaikoista. Tällainen minä olen; jos saan tehtävän, pyrin saavuttamaan tavoitteen kääntämällä ja vääntämällä tarvittaessa vaikka kaiken uusiksi. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä epäsovinnaisempi ratkaisu.

Kahdeksan vuotta myöhemmin Itellaksi muuttuneen Postin toimitusjohtaja ei tainnut täysin ymmärtää vinoa hymyäni, kun hän jossain illanvietossa harmitteli minulle ongelmia, joita postitoimilain 95 prosentin sääntö hänen yhtiölleen aiheuttaa.”

Lainaus loppuu

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Lisätietoja perustuslakiin liittyvistä asioista esimerkiksi US Puheenvuorosta.

Itse kuulin asiasta ensimmäisen kerran viime vuoden keväänä, tästä Kissankulmasta – blogista.

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, eurokupla, finanssikusetus, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Hyviä uutisia numero 9

  1. Jouko Lilja sanoo:

    Kummaa on että tulevassa perustuslaissa olevaa tekstiä vähätellään merkityksettömäksi. Silti sitä ponnekkaasti ajetaan ja yritetään vielä kansalta salaa. Valtamedia ei asiasta juurikaan pukahda vaikka tässä ollaan viemässä Suomen Itsenäisyys. Siis se tärkeä asia, josta on verissäpäin tapeltu ja jota joka vuosi 6.12. juhlitaan presidentinlinnassa. Huh!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s