? Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.
Harva tiede on saanut nimeään lainsäädäntöön. Tai ylivertaista asemaa muihin tieteisiin nähden. Vakuutuslääketiede on. Kysymysmerkki artikkelin alussa kuvastaa sitä, miten vähän siitä ns. suuri yleisö tietää. ”Vakuutuslääketiede kaikille tutuksi” – kampanja käyntiin? Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi terävämpänä.
Onko vakuutuslääketiede tärkein osa pomminvarmaksi mainostettua systeemiä? Onko perustuslailla väliä?
Vuonna 2004, yhdeksän (9) vuotta sitten, vakuutuslääkärit olivat tulossa edustamansa tieteen alan kanssa isosti julkisuuteen. Toivottavasti aika on viimein kypsä jatkolle?
”Vakuutuslääkärit ovat puolueettomia”
Vakuutuslääkärit eivät voi puolustautua potilaiden syytöksiä vastaan, koska vaitiolovelvollisuus sitoo heitä. Väitteet puolueellisuudesta kuitenkin loukkaavat.
— Vakuutuslääkärit ovat ehdottomasti puolueettomia. Ratkaisut perustuvat vakuutuslääketieteellisiin kriteereihin, korostaa ylilääkäri Seppo Mattila Eläke-Fenniasta.
Vakuutusyhtiöiden on epäilty kannustavan lääkäreitään hylkääviin ratkaisuihin. Haastatellut ylilääkärit kieltävät väitteen jyrkästi. Vakuutusyhtiöt saattavat jopa toivoa hieman suurpiirteisempiä ratkaisuja, jotta yhtiö välttyisi ikävältä julkisuudelta.
— Olemme kuitenkin päättäneet, että olemme uskollisia omalle tieteenalallemme, Wikström korostaa.
Lähde: Mediuutiset 1.12.2004 – Vakuutuslääkärit vastaavat kritiikkiin
Artikkeli täydentyy mahdollisuuksen ja voimavarojeni sallimissa puitteissa vuoden 2013 aikana. Ja, jos tällä alueella meinataan saada jotain aikaiseksi; siis ihan oikeasti, niin ensin meidän pitää saada vaalirahoitus Suomessa avoimeksi.
Varsinkin finanssialan. Suoraan tai välillisesti kanavoiman. Kaikkien on myös hyvä tietää finanssialamme lähihistoriasta lisää – Tapiolan Kalpala: Valtiojohdon on pyydettävä anteeksi – HS/Promerit (linkki toiminnassa 31.1.2016)
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen/sd. videolla 15.10.2009:
”…Nyt meillä istuu hallitus jossa on kymmenen ministeriä, kymmenen ministeriä jotka ovat rikkoneet avoimesti lakia…”
Muistaako kukaan enää tilannetta Vanhasen/Kiviniemen hallituksen ministereiden vaalirahoitusten salailun suhteen? Ensin kannattaa istua kunnolla ja sitten klikata suoraan aiheen keskustaan tästä linkistä.
Ehdotan kokoomuksen ministeri Risikon työryhmän perustaksi; eduskunnan puhemiesten vaalirahoituksen avaamisen jälkeen, kolmea perusasiaa:
1. Tarvitseeko Suomessa noudattaa perustuslakia?
2. ”Vakuutuslääketiede kaikille tutuksi!” – kampanja käyntiin
3. Maan tapa läpivalaisuun Sampo – konsernin toiminnan kautta
Hyväksi alkuverryttelyksi rikosylikonstaapelina toimineen Pekka Mustosen haastattelu Järviradiossa 5.1.2013.
Vakuutusoikeus (haastattelussa Pekka Mustonen)
| 13.01.2013 21:52 > 31.1.2016 haastattelu ei enää saatavilla suoratoistona. |
| Haastattelussa Pekka Mustonen, aiheena vakuutusoikeus. Kuuntele: pituus noin 1 tunti. > Korvaava Suomi 2017 Kanarialinnut – artikkeli |
– Sisäilmamyrkyistä sairastuneiden tilanteista –
* * * *
Vuonna 2004, yhdeksän (9) vuotta sitten, tilanteet sisäilmamyrkyistä sairastuneiden osalta näyttivät vakuutusoikeudellisesti tältä:
Haista home vakuutusoikeus, Nevalainen Ulla; ISBN 952-91-7578-7
Lainaus kirjan sivuilta 256-257, joka koskee liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.
Lainaus alkaa:
”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.
Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia.
Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:
”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)
——
”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)
Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:
”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan.
Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”
Lainaus päättyy.
——
Kuitenkin Suomessa on lukuisten potilaiden hallussa lukuisia vakuutusyhtiöiden antamia päätöksiä, joissa lukee seuraavasti:
”Tapaturmaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnot eivät ole yhtiötä sitovia.”
——
Tästä > linkistä kirjallisesti ja suljetusti toimivan tapaturma-asiain korvauslautakunnan ytimiin. Hyvää perustietoa muun muassa todistustaakasta.
Tapaturma-asiain korvauslautakunta toimii, myös kirjallisesti ja suljetusti toimivan, vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella, mutta linjaa käytännössä Suomessa vallitsevan korvauslinjan, esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa.
* * * *
Hoitavien lääkärien taitoja kirjoittaa lääkärinlausuntoja on arvosteltu. Ainakin vakuutusalan itsensä suunnalta. Ketkäs sitten lääkärinlausuntojen kirjoittamisessa lääketieteen opiskelijoita opettavat?
Siksipä alla olevasta .pdf-tiedostosta vakuutuslääketieteen läpivalaisussa hyvään alkuun:
Suomi 2017 verkosto 
Lähetetty 20.1.2013 klo 20:17
En tiedä mitä kirjoittaja on blogimerkinnällään hakenut
Linkin takaa löytyvä dokumentti ei koske dosenttijärjestelmää tai väitöskirjatyötä.
Linkattu dokumentti on HY:n 4 vuosikurssin lääkäriopiskelijoiden
pakollisen kurssin ohjelma keväältä 2012.
Kurssi on siis suunnattu lääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille
Ko. kurssilla tulevat lääkärit opiskelevat perusasioita
lääkärintyössä käytettävistä lomakkeista ja niiden täyttämisestä esim.
– A-todistuslomake ja B1-lausuntolomake: Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa varten eli (nk. “sairaslomatodistus” työpaikalle)
– B2-lomake työkyvyttömyyseläkkeen hakua varten jne.
Kurssin opettajina toki toimivat dosentit ja professorit,
kuten yliopistolla tavallisestikin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dosentti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Professori
* * *
Mitä kirjoittaja on blogimerkinnällään hakenut linkittäessään tiedoston
Kukkosen listaan_Ohjelma-L4-Vakuutuslääketiede 2012_Helsingin yliopisto_Hjelt-instituutti_Vakuutuslääketieteen dosentti_ANNE LAMMINPÄÄ?
Linkattu dokumentti on HY:n 4 vuosikurssin lääkäriopiskelijoiden
pakollisen kurssin ohjelma keväältä 2012.
Ko. kurssi on suunnattu lääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille,
kurssilla tulevat lääkärit opiskelevat lääkärin käytännön työn kannalta oleellisia asioita
lääkärintyössä käytettävistä lomakkeista ja niiden asianmukaisesta täyttämisestä esim.
– A-todistuslomake ja B1-lausuntolomake:
Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa varten eli (nk. ”sairaslomatodistus” työpaikalle)
– B2-lomake työkyvyttömyyseläkkeen hakua varten jne.
Perustiedot lomakkeista löytyvät toki myös KELAn verkkosivustolta
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/030211125633TK?OpenDocument#1
TykkääTykkää
Kiitoksia tikkatapulle lisävalaisua vakuutuslääketieteeseen antavasta kommentista. Otan mielelläni vastaan kaikkea lisätietoa, joka koskee vakuutuslääketiedettä ja yliopistotason tutkintoja Suomessa.
Tuo tikkatapun mainitsema .pdf-tiedosto on toistaiseksi ainoa tutkinto-osio vakuutuslääketieteestä, jonka olen onnistunut yliopistoja koskevana löytämään.
TykkääTykkää
Eikös ole aika saada vakuutuslääketiede kaikille viimeinkin tutuksi? Aikanaan jopa eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on antanut sen suuntaisen lausuman, että vakuutuslääketiede on virallinen osa lääketiedettä, koska vakuutuslääketiedettä opetetaan yliopistoissa.
Sen takia hänellä ei ole toimivaltaa puuttua sen tiimoilta ilmeneviin väärinkäytöksiin.
Kukahan sitten puuttuisi? Kukahan on tässä asiassa oikeassa?
Helsingin ja Kuopion yliopistoissa vakuutuslääketiedettä ainakin opiskellaan täyttä häkää, jos tuon EOA toimineen Paunion lausuman ottaa tosissaan. Tässä löydöt vuosilta 2006.
HELSINGIN YLIOPISTO
Kansanterveystieteen laitos
VAKUUTUSLÄÄKETIEDE
Perusopetus L4 -kurssi
3.4.-4.4.2006
Paikka: Haartman instituutti, iso luentosali, Haartmaninkatu 3
3.4.2006 maanantai
8.15-8.30 Kurssin avaus
Ylilääkäri Matti Hakkola, TTL
8.30-9.15 Yleiskatsaus sosiaalivakuutuksen nykytilaan
Johtava ylilääkäri Kari Kaukinen, EK
9.15-9.30 Jaloittelutauko
9.30-10.30 Työkyvyttömyyden arviointi B-lausuntojen perusteella
Dos. Sakari Tola, Varma
10.30-10.45 Jaloittelutauko
10.45-11.45 Tapaturmavakuutus (E-lausunto)
Ylilääkäri Esa Rahkonen, Pohjola
11.45-12.45 Ruokatauko
12.45-13.45 Kuntoutus
Dos. Jukka Kivekäs, VKK
13.45- Päivän yhteenveto
Ylilääkäri Matti Hakkola
4.4.2006 tiistai
8.30- 9.30 Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
Asiantuntijalääkäri Heikki Palomäki, KELA
9.30-9.45 Jaloittelutauko
9.45-10.45 Sairausvakuutuslain mukaiset lääkekorvaukset
Heikki Palomäki
10.45-11.00 Jaloittelutauko
11.00-12.00 Työkyvyn arviointi esimerkkien valossa
Heikki Palomäki
12.00-13.00 Ruokatauko
13.00-14.00 KELA:n vammaisetuudet ja tarvittavat lääkärinlausunnot
Asiantuntijalääkäri Raili Pirttimäki, KELA
14.00- Yhteenveto ja päätös
Ylilääkäri Matti Hakkola
AJANKOHTAISTA VAKUUTUSLÄÄKETIETEESTÄ
Aika: Tiistai 21.2.2006
Paikka: Kuopion yliopisto, Harjulantie 1, Rakennus Canthia, auditorio L3
Järjestäjä: Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Kuopion yliopisto
OHJELMA
8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen
9.00 – 9.15 Avaus ja orientoituminen päivän aiheisiin, prof. Kaj Husman, KY
9.15 – 10.15 Työeläkeuudistus: mitä uutta käytännön lääkärin näkökulmasta?
Etuuspäällikkö Jyrki Elo, Kela Itä-Suomen aluekeskus
10.15 – 11.00 Toimintakyky terveyden tulosmittarina?
Johtajaylilääkäri Esko Matikainen, Kuntien eläkevakuutus
11.00 – 11.30 Erikoistuvan lääkärin ja kouluttajalääkärin valmistelema puheenvuoro: Hoitavan lääkärin – kuntoutuslaitoksen – vakuutuslaitoksen yhteistyö ja ajatuksia sen kehittämisestä
Työterveyshuollon erikoislääkärikouluttaja Pauli Järvinen,Kuntoutus Peurunka
11.30 – 12.30 Lounastauko
12.30 – 13.30 Kokemuksia työtapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden sairaanhoidon korvausten täyskustannusvastaavuudesta (täky)
Ylilääkäri Ilkka Torstila, Vahinko-Tapiola
13.30 – 14.00 Kahvitauko
14.00 – 14.30 KunNet – Kuntoutuksen verkkopalvelulla tietoa kuntoutuksesta ja yhteistyökumppaneista
KunNet-koordinaattori Eeva Hillukkala, KYS
14.30 – 15.15 Miten välttyä turhalta lausunnon laatimisesta Kelalle?
Ylilääkäri Marja-Leena Sankari, Kela Itä-Suomen alue
15.15 – 15.30 Keskustelua päivän aiheista ja päivän päätös,
prof. Kaj Husman
Eikä siinä mitään. Lääkärien pitääkin opiskella voimassa olevien lakien ja vakuutusehtojen mukaisia asioita.
Tasapuolisuuden nimissä ääneen pitää saada noihin koulutustilaisuuksiin myös potilaiden edustajat, koska vakuutuslääketiedehän on tunnettu siitä, että sen avulla vakuutuslääkärit tekevät monista potilaista terveitä ja työkykyisiä. Valitettavasti näin tapahtuu vain paperilla….
Ja jos joku osaa antaa vinkkiä, miten muuten vakuutuslääketiede koulutusta yliopistoissa annetaan, niin uskon Suomesta löytyvän heti 200 000 kiinnostunutta ja tiedonjanoista.
TykkääTykkää
200 000 kiinnostunutta voivat nyt heti aloittaa
yliopistotutkintoihin, tutkintoon johtavien opintojen rakenteeseen ja sisältöön
tutustumisen yliopistojen sivuilla, esim.
http://www.helsinki.fi/yliopisto/
http://www.utu.fi/fi/Sivut/home.aspx
http://www.uta.fi/
http://www.oulu.fi/yliopisto/
http://www.uef.fi/uef/home
Jos korkeakoulu- ja yliopistotutkinnot ovat ihan kokonaan vieraita
kannattaa ehkä aloittaa tutustumalla suomalaiseen tutkintojärjestelmään:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa
Jos vakuutuslääketiede kiinnostaa, suosittelen lämpimästi alan peruskäsitteiden opiskelua
lukemalla seuraavat kirjat, joista useimmat lainattavissa kirjastosta:
– Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Torstila I: Vakuutuslääketiede
– Jokela T., Lammi V., Lohi I., Silvola T.; : Vapaaehtoinen henkilövakuutus (5. uud. painos 2009)
– Matikainen E., Aro T., Huunan-Seppälä A., Kivekäs J, Kujala S., Torstila I.: Toimintakyky
Jos 200 000 innostunutta edelleen haluavat perehtyä aiheeseen syvällisemmin he voivat tutustua myös seuraaviin opuksiin
– Kukkonen S, Karmavalo T.:Työtapaturmakirja
– Eskuri S., Mikkonen M.:Liikennevakuutus
– Hällström E., Ijäs H.: Vastuuvakuutus
– Korpilahti M., Kukkonen S., Mikkola J., Siitonen T., : Kuntoutus ja vakuutus – työtapaturmat, liikennevahingot ja työeläke (2. uud.painos 2009)
– Rantala J., Pentikäinen T., Vakuutusoppi (soveltuvin osin)
– Aro T., Nokelainen E. ja Ansamaa S.: Yrityksen työeläkekäsikirja
Julkinen keskustelu on hedelmällisempää ja nykyisten käytäntöjen parantaminen tuloksellisempaa, kun ymmärtää aihettaan henkilötason lisäksi laajemmalla juridisella ja yhteiskunnallisella tasolla.
ps. Lääketieteen lisensiaatin perusopintoihin kuuluva opetus ei tee kenestäkään vielä ”vakuutuslääkäriä.” Vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen vaaditaan
– peruskoulutuksen eli lääketieteen lisensiaatin kuusivuotisen tutkinnon lisäksi
– soveltuva erikoislääkärin tutkinto eli toiset 6 vuotta opintoja sekä
– hyväksytysti suoritettu kolmivuotinen vakuutuslääketieteen erityispätevyyden koulutus
TykkääTykkää
Kiitokset J.J. ja tikka tapu. Tiede nimeltä vakuutuslääketiede alkaa tulla näin hiljalleen tutuksi kaikille ko. tieteestä kiinnostuneille suomalaisille. Tikka tapu tuo esiin hyviä tietolähteitä kaikkien tutustuttavaksi ja avoimen julkisen keskustelun käyntiin saamiseksi. Kiitos noista tiedoista.
Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden tavoittaminen tarkoittaa siis 6 + 6 + 3 vuoden opintoja. Tästä tikka tapulle kysymys. Mitkä yliopistot Suomessa antavat vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen johtavaa koulutusta?
TykkääTykkää
Toivotaan, että vakuutuslääketiede tulee viimeinkin kaikille tutuksi.
Luin tuosta sivuston ylläpalkissa olevaa sisältövalikoimaa. Vakuutuslääkärilista – nimisestä kohdasta päädyin lopulta ajan kanssa tällaiseen juttuun. Kaaviot tekstiselostein auttavat mielestäni ymmärtämään, miten vakaasti harkitusta ja tarkoituksella rakennetusta kuviosta on kysymys.
Siksi tervehdin ilolla kaikkea, mikä edes auttaa meitä ymmärtämään kokonaisuuden.
tiistaina, joulukuuta 12, 2006
http://ajankuva.blogspot.fi/2006/12/eduskuntavaalit-2007-suomalaisten.html
”Eduskuntavaalit 2007 – Suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksista
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ottanut kannan, että Suomessa lakisääteisten vakuutusten päätöksistä tehtäviä valituksia käsittelevät (niin sanotut ensimmäisen asteen) lautakunnat toimivat sosiaalivakuutuksiin liittyvässä oikeusjärjestelmässä tuomioistuimina.
Erityistuomioistuinjärjestelmä on eduskunnan lainsäädäntöteitse organisoima.
Kuitenkin Suomi saa väkilukuun suhteutettuna erittäin paljon langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT). Langettavista tuomioista valtaosa on koskenut reilun oikeudenkäynnin toteutumista.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (EIS) artiklan pitäisi taata Suomen kansalaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin myös lakisääteisiä vakuutuksia kirjallisesti käsittelevissä erityistuomioistuimissa. Joissa ylintä tuomiovaltaa käyttää Suomessa vakuutusoikeus.
Tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntien, liikenne- ja potilasvahinkolautakuntien vuosittaiset kustannukset maksavat oikeusprosessin toisen osapuolen edustajat eli vakuutusyhtiöt.
Oikeudenmukaisuuden tulee mielestämme myös toteutua käytännössä eikä vain olla näennäisesti kirjattuna lakeihin.”
TykkääTykkää
Tuo Järviradiosta tullut rikosylikonstaapeli Pekka Mustosen haastattelu kannattaa jossain vaiheessa kuunnella, jos tämä aihekokonaisuus kiinnostaa. Onhan home- ja kosteusvauriot sekä sisäilmamyrkyt entistä enemmän kaikkien eri ikäisten suomalaisten riesana. Niin surullista kuin se onkin.
Sitten erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä yksityisesti omistetuissa vakuutusyhtiöissä. Vakuutusalan korvaustoiminnan keskeisiä toimintainstrumentteja väitetään olevan ainakin kolme:
vakuutuslääketiede
vakuutuslääketieteellinen arvio
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
Suurinta julkista valtaa käyttävät lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä vahinko- ja sairaustapauksissa vakuutuslääkärit sekävakuutuslakimiehet. Koskien ainakin lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa.
Tänään 28.1. yksi noista aiheista Ylen A-Studion käsittelyssä.
”Vakuutuslääkäreiden nimet julki?”
Tänään 28.1.2013 klo 21.00 Yle TV1
Uusinta tiistaina 29.1.2013 klo 14.30 Yle TV1
– Nettikatselu –
Tulossa katseltavaksi nettiin. Tämä ohjelma tulee katsottavaksi nettiin ohjelman ensiesityksen jälkeen. Nettikatseluajan pituus, 4 viikkoa, on riippuvainen tekijänoikeuksista.
A-sudion kotisivut osoitteessa http://yle.fi/uutiset/a-studio/
Joten toivotaan, että julkinen keskustelu lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan hyvistä sekä huonoista puolista saadaan heti vuoden alussa käyntiin. Sillä. jos ongelmia ei saada julki, niin niitä ei tarvitse päättäjien tunnustaa eikä siten korjata.
* * * *
29.1.2013 kello 10:19
Ei tullutkaan ulos. Vielä….
Vielä 5 minuuttia ennen eilisen A-studion alkua mainostettiin >
Toimittaja: ”Pitäisikö vakuutuslääkäreiden nimet julkistaa?”
Vakuutusongelmaisten liiton puheenjohtaja Hannu Kukkonen:
”No sanotaanko vaikka niin, että vakuutuslääkäreiden nimiä ja listoja ei voida julkaista sen takia, että ne ei kestä päivänvaloa.”
Mainostetun jakson nimi siis ”Vakuutuslääkäreiden nimet julki?”, joka luvattiin ohjelman lopussa esittää myöhemmin.
Tulossa eetteriin toivottavasti maanantaina 4.2. kello 21.00?
* * * *
HUOMIOITAVAA!
Vakuutusongelmaisten liiton ja Oikeusturva – yhteisön kotisivut ovat olleet ilkivallan takia alhaalla. Ne pyritään saamaan kaikkien vakuutusalasta kiinnostuneiden saataville lähiviikkojen aikana.
* * * *
Toivotaan, että vakuutuslääketiede on piakkoin avointa, kaikkien tuntemaa ja yhteisesti ymmärrettyä toimintaa. Tässä yksi hyvä alustus artikkeli:
tiistaina, joulukuuta 18, 2012
– Avoin vakuutuslääketiede –
Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 lehden päätoimittaja Tapio Miettinen kirjoittaa osuvasti:
”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”
TykkääTykkää
Tuo A-studion ohjelma tuli ulos toisella yrityskerralla. Eikä hätää, jos meni ohi.
Jakso on vielä 29 päivän ajan katsottavissa Yle Areenalla:
A-studio – ”Pitäisikö vakuutuslääkäreiden nimet julkistaa?” ”Lastensuojelun ammattilaiset avautuvat työstään.” > http://areena.yle.fi/tv/1783133
Kesto: 28 min
Katsottu: 2734 kertaa
Esitetty: Ma 4.2.2013 klo 21.00 Yle TV1
Katseltavissa ulkomailla
* * * *
Ajankohtaisohjelmien aiheita
A-studio: Vakuutuslääkäreiden nimet julki?
Julkaistu perjantaina 01.02.2013
Ei tunnesidettä
Työryhmä miettii avoimuutta
Jutun toimittaa Tuomas Hyytinen.
– Katso, tutustu ja osallistu keskusteluun osoitteessa:
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/a-studio-vakuutuslaakareiden-nimet-julki
TykkääTykkää
Olen lukenut oman juttuni vakuutusyhtiön sisäiset käsittelymuistiot. Useissa yhteyksissä korostetaan päätösten lääketieteellisiä perusteita.
Itse en löytänyt yhtään lääketieteellistä perustelua. Ainoastaan mitätöintiä, vähättelyä ja kieltämistä. Esim. katkenneen käsivarren ENMG- tutkimuksen tehneen erikoislääkärin lausunto: sopii osittain parantuneen plexusvaurion kuvaan, ja lausunnon hylkää vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri myöhään tehtynä tutkimuksena. Kädessä kuntoluokka 3. Ennen vammaa mulla penkkipunnerrus rekka merkistä 170kg with natural club.
Tämä esimerkki yksistään kertoo tämän puoskaroinnin luonteen. Ei vahingoittuneen todellinen tila kiinnosta näitä kolmannen valtakunnan toimintaa muistuttavien lääkärin irvikuvien keppostelua vähääkään. Irrallisilla teeseillä pyritään vain kumoamaan kaikki. Sitten kun ei löydy muuta perustelua, se on se legendaarinen ”muu sairaus`´ mutta ei tarvitse näyttää mikä se on. Siihen vielä Vakon harrastamat ei suulliset istunnot liitepäätöksineen ja työtapaturman käräjöintimahdollisuuden plokkaus, ei ole hirveästi tehtävissä. Potilaan oikeudet on poljettu pysyvästi maan rakoon. Tapaturmalaki tosiaan toimii.
Sama mekanismi niska ja aivovamman kohdalla. Kuvio on päivänselvä ja lääketiedettä käytetään vain potilasta vastaan, nämä rappeumat, vanhat vammat ja muu roska ovat vain työkaluja, mitä nämä pseudotieteilijät suoltavat maksusta. Asiantuntijalääkärit häviävät aina, ollessaan potilaan puolella empatisyistä.Huh huh mitä tekstiä. Lausuntotehtailijat vetävät spesialistien lausunnot muitta mutkitta silppuriin.
Olen lukenut näitä ”tikka tapun`´ ehdottamia kirjoja, ja esim. Mikael Ojala pitää psykiatrin arviota toissijaisena esim. masennuksen diagnostiikassa. Tulee kertakaikkiaan selväksi, että suurin tieto ja valta on vakuutuslääketieteellä, mitä se sitten lieneekään.
Epäspesifi, ei objektiivinen, subjektiivinen, tutkimus ei riittävän etabloitunut, varsinkin etabloitua sana ilmestyi casen lähestyttyä korkeinta oikeutta. Käytännössä lautakunta linjaa ja Vako paaluttaa murhaavalla prosentilla vakuutussektorin hyväksi , KKO antaa joitain valituslupia tai kääntää juttuja oman uskottavuuden säilymiseksi edes välttävällä tasolla. On todella surullista, että luodaan järjestelmä, jolla voi kerätä hurjan pinkan harrastamalla petosvakuuttamista lakisääteisellä vakuutuksella. Taustalla läpimätä korruptio.
TykkääTykkää
Olet täysin oikeassa Timo. Tämä kertomasi tulee saada avoimeen julkisuuteen ja keskusteluun. Vakuutetulle/potilaalle on sälytetty moninkertainen todistustaakka. Systeemi on lisäksi rakennettu sellaiseksi, että vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina! Ja kyllähän ne haluavatkin.
Yksityistapaturmavakuutus – Todistustaakka
(Tietojen lähde Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994 (346 sivua), Kustantaja Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, ISBN 952-9770-26-X, vuosikirjan toimittaja Peter Roselius Kuluttajien vakuutustoimisto/Vakuutuslautakunta)
Vakuutuslautakunnan lausunto VKL 373/94, annettu 22.12.1994:
”Kun vakuutettu on selvittänyt tapaturman sattuneen, on Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön velvollisuutena näyttää toteen vamman aiheutuneen jostakin muusta syystä, mikäli tahtoo vapautua korvausvelvollisuudesta.
Kun vammautuminen on tapahtunut tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, ettei korvauksen epäämistä vakuutuksesta voida perustaa vain siihen, että todettu vamma tai sairaus voi johtua myös tapaturmasta riippumattomasta syystä, ettei vakuutetulle suoritetuissa tutkimuksissa ole todettu viitteitä vammautumiselle altistavasta tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.”
Eikö tämän edellisen pitäisi päteä suoraan sovellettuna pykälänä myös kaikkiin työtapaturma- ja ammattitautitapauksiin?
Tässä linkissä vuoden 2006 tilannekuvaan ja kytkentä vuoden 2016 isoon kuvaan:
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006 – Oikeusturvan ajankuva
”Ajankohtainen Ykkönen: Valtavirran etiikka- ja moraaliformaatteja?”
http://ajankuva.blogspot.fi/2006/09/ajankohtainen-ykknen-valtavirran.html
TykkääTykkää