Tämä on blogin artikkelimittarin mukaan 500. Suomi 2017 – blogissa ilmestynyt artikkeli! Kuinka ollakkaan vilkaisu blogin allakkaan; Helsingin Sanomat 2 – otsikolla ilmestynyt oli 300. artikkeli. Sitten päivän teemaan.
Helsingin Sanomat kirjoittaa 28.3.2023 ”Ei kiitos, en äänestä” – uutisen ingressissä seuraavaa: ”Näissäkin eduskuntavaaleissa todennäköisesti yli miljoona äänioikeutettua jättää äänestämättä. Tähän joukkoon lukeutuvat myös Mikael Kuisma ja Caritha Järvinen. Äänestämättömyys on tutkijan mukaan monille looginen päätös.”
Toivottavasti tästä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä aiheesta keskustellaan ja uutisoidaan myös vaalien välissä.
Sen verran tarkennusta tuohon Helsingin Sanomien 28.3.2023 uutiseen, että äänioikeutettuja oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 4 510 040. Heistä äänestämättä jätti 1 410 280 äänioikeutettua! ”Suurimman” puolueen kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 31,3 %:a!
Tarkat ääniä saaneiden puolueiden totuusleikkuroidut kannatusluvut oheisena.
Näissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ei voi puhua enää kansakunnan kahtiajaosta. Puoluerekisterissä on tällä hetkellä puolueita peräti 24 kappaletta. Erilaisia ehdokkaita löytyy äänestäjille riittävästi, mutta luottamus oman äänen vaikuttavuuteen horjuu. Toivottavasti kuitenkin yhteiskuntarauha säilyy..
Jos äänestysprosentti eduskuntavaaleissa pysyy 65 – 70 prosentin haarukassa; lisääntyneestä puoluevaihtoehtojen tarjonnasta huolimatta, niin pitäisikö tilanteen isoa kuvaa tutkia tarkemmin?
Kuten tuoda puolueiden takaa löytyvät ekosysteemit päivänvaloon. Kytkentäkaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuina. Näin toimien äänestäjien kuluttajasuoja paranisi edes hitusen, kun äänestäjänä tietää, ennen äänestämistään, millaiselle vallankäyttökoneistolle äänensä on tullut antaneeksi.
Esimerkiksi erinomaisista finanssi- ja vakuutuspuolen edunvalvontajärjestöjen yhteyksistään tunnettujen demareiden, kokoomuksen, keskustan, rkp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden osalta.
Yksi syy äänestyshalukkuuden pienentymiseen saattaa olla ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiön vahventuminen. Jonka tolkun äänestäjät tiettyyn rajaan asti ymmärtävätkin.
Toinen syy taas saattaa olla siinä, että vaalien kärkikolmikko on ollut gallupien mukaan jo pitkään näissäkin vaaleissa selvillä.
Äänestit tai et, molemmat ovat oikeutettuja kannanottoja. Vaikkei tulevasta hallituksesta ja sen ajamasta hallitusohjelmasta ole mitään hajua.
Joten tässä kaikessa mitataan äänestäjien luottamusta poliittiseen ja kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Joka ainakin teoriassa ja perustuslain kirjausten valossa näyttää hyvältä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kansanvalta ei voi toimia, jos kansalaiset eivät tiedä.
Siksi on surullista huomata, että Suomen todellisesta hallintamuodosta eli korporatimista ei ole näissäkään vaalitenteissä puhuttu eikä vaaliuutisissa kirjoitettu sanaakaan. Ainakaan vielä. Varsinainen näiden eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo sunnuntaina 2.4.2023.
Pelkkä muutoksen mainostaminen, ei tämän päivän tolkun äänestäjille enää riitä. Tarvitaan myös tietää, minkälaiseen suuntaan vaaliehdokkaan edustama puolue ja sen ekosysteemi; valtaan päästyään, äänestäjälle tärkeitä asioita vie.
Verkostomme jäsenten tapauksissa, esimerkiksi oikeusvaltio teemaan ja julkisen vallankäytön ytimeen liittyvässä vakuutuslääketieteen harjoittamisessa.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 
Äänestämättä jättäminen voi johtua myös siitä, että osallistuminen tähän teatteriin voidaan tulkita myös tueksi nykyjärjestelmälle, jossa valta ei ole kansanedustajilla vaan puoluetoimistojen politrukeilla. Perustuslaissa (29§) sanotaan yksikäsitteisesti, että kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan perustuslakia ”eivätkä häntä sido muut määräykset.” kuten puoluekuri. Voin harkita äänestämistä uudestaan sitten, kun eduskunta ryhtyy itse noudattamaan perustuslakia.
TykkääTykkää