Meitä hallitaan tehokkaasti sanoilla ja niitä ryydittävillä numeroilla. Esimerkiksi seuraavasti. Valtion taloudessa on iso kestävyysvaje. Eurossa on miljardien valuvika. Työn kannattavuus on heikkoa. Nämä uutisvirrassa toistuvat väitteet eivät ole maallikon helposti tarkastettavissa. Tässä muutamia tuoreita esimerkkejä avoimeen tarkasteluun.
Keskuskauppakamarin ikkunoihin useampi ”kello”?
Lähteet:
Verkkouutiset 24.2.2015 – 95 902 000 000,00 euroa, ja kasvaa vauhdilla
Helsingin Sanomat 19.10.2011 – Suomen takausvastuu voi paisua kaksinkertaiseksi
Sivusto – Saatavakello.fi
Kenen todellisuus kulloinkin tiedotusvälineissä ja ihmisten mielissä voittaa on arvoitus. Sillä miljardien ja satojen miljoonien eurojen summia sekä niiden paikkansa pitävyyttä, maallikon on vaikea ymmärtää. Ja valtaosin myös täysin mahdotonta tarkistaa.
Tulisiko myös erilaisten lukujen ja tilastojen valmisteluvaiheeseen sekä edelleen kuljetukseen ja julkistamiseen luoda saattaen vaihdettava – toimintamalli? Näin mahdollisten virheiden seulonta ja erilaisten näkökulmien esittäminen tulisi tuoreeltaan helpommaksi. Ison kuvan hahmottamisen helpottamista unohtamatta.
HARHAAN JOHTAMISEN MINIMOINTI – OIKEAT MITTARIT MITTAAMASSA
Perusjuttu on tietysti se, että ovatko erilaisissa mittauksissa käytettävät suhdeluvut ja mittaustavat oikeita. Esimerkkiä laadukas johtaminen – sarjaan voitaneen ottaa tapaus Canon Oy:stä?
Johtaminen on puhumista ja ymmärtämistä
Canon Oy:n toimitusjohtaja Harry Nyström törmäsi omassa yhtiössään yllättävään tilanteeseen viisi vuotta sitten.
– Kaikki toimintaa kuvaavat mittarit näyttivät erinomaisia lukemia. Silti teimme ensimmäisen tappiollisen tuloksen kautta aikain. Tuntui pahalta tunnustaa, että olimme lukeneet vääriä lukuja eli yhtiötä oli johdettu huonosti, Nyström muistelee nyt.
– Virheiden myöntäminen oli samaan aikaan vaikeaa ja vapauttavaa. Suomalainen johtajahan hakee mielellään syitä ulkopuolelta. Mekin olisimme tuolloin voineet mennä maailmantalouden romahduksen taakse piiloon, hän hymähtää.
– Tunnustimme kuitenkin tilanteen ja havaitsimme, että edessä on pitkä matka.
Nyströmin mukaan aikaisemmin oli tehty useita muutoksia hyvin nopeasti. Johto oli keksinyt uusia muutossuuntia, vaikka koko organisaatio ei ollut vielä ehtinyt ymmärtää edellisiäkään.
Johtamisen parantamiseen kuuluu, että yrityksessä vaalitaan vuorovaikutteista keskustelua, jossa tieto ja ajatukset kulkevat alhaalta ylös ja päinvastoin. Käskyttämisestä on pyritty ymmärtämiseen, jolloin organisaatiosta saadaan enemmän tehokkuutta irti.
Tuhannesta mittarista kahteentoista
Vielä 2000-luvun alussa Canonilla oli käytössä malli, jossa toimintaa mitattiin yli tuhannella mittarilla.
– Yli tuhat mittaria ja alle neljänsadan hengen organisaatio. Ei siinä ollut mitään järkeä. Nyt meillä kaikilla on 12 mittaria, ja ne ovat linjassa yhtiön strategian kanssa. Se on kova juttu, Nyström vakuuttaa.
Lähde: Oy Suomi Ab:ssa on tehtävä paremmin – 23.08.13 Petri Malmeli
Montako mittaria valtion hallinnossa, taloudessa ja yhtiöissä on? Onko milloin viimeksi varmistettu, että mittaavatko ne oikeita asioita?
* * * * *
Onhan rahapolitiikka myös entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Joten ei liene sama, millä mittareilla erilaisia talouden asioita mitataan.
Ja tässä kaikessa edellä kerrotussa; voisi olla tasavallan presidentillä yksi tärkeimmistä arvojohtamisen lohkoista?
* * * * *
Tasavallan presidentillä on myös kompetenssia ottaa johtajuus; tämän ”Totuus esiin – Mihin hävisi hyvinvointivaltio” – adressin, ison kuvan avaamiseen.
Ja etenkin tähän nimimerkki Justiinan kommenttiin. Faktaa vai fiktiota?
#58 Re: Re: Hyvä avaus! 28.02.2015 12:27
#57: vain yhdessä voimme olla enemmän – Re: Hyvä avaus!
Ns. virallisen Suomen pitää käsittää, että me maksamme pannkitukea edelleen 2015, veronkierron kautta pankeille.
Miksi 1990 velat ovat edelleen pankkien ja perintäyhtiöiden taseissa, vaikka tiedetään, että ryöstetyt takaajat eivät niitä koskaan maksa? Katsokaas kirjanpitolaki: Luottotappioiden korkojen vähennysoikeus…joko kilisee?
Näille olemattomilla veloilla kyetään vähentämään miljoonia joka vuosi verotuksessa ennen tuloksesta maksettavaa veroa valtiolle.
Ei ihme, että mummoille ei riitä enää rahat ruokajuomaan, leipään ja voihin!
* * * *
Päivitys 27.3.2015
Yllättävän tarkkoja ja isoja lukuja pystytään esittämään, kun halutaan herättää pelkoja ja uhkakuvia niskaamme kaatuvista kriiseistä. Saataisiinpa yhtä tarkkoja lukuja ja analyysejä poliittisten puolueiden todellisista jäsenmääristä ja vaali- sekä puoluerahoituksesta!
Kestävyysvajeella pelottelusta on tullut eduskuntavaalien alla kaikkien valtapuolueiden herkkua. Eikä siinä mitään. Ilman kriisikuvan luomista ei poliitikon oma asemakaan pelastavana ratkaisijana ole uskottava.
No. Onneksi Uutisraportti-ohjelmassa 21.3.2015 annettiin sitten täysilaidallinen yhden totuuden esittäjien suuntaan. Aikajanan kohdalta 08:30 alkaen.
Tästä linkistä jakson sivulle. Toiminnassa 27.3.2015 kello 8:23.
Mielenkiintoista olisi nähdä, miten Uutisraportin porukat jysäyttäsivät auki aiheen:
Miten raha luodaan?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa julkaisun hetkellä –
(Linkkejä korjattu 4.2.2022)
Suomi 2017 verkosto 