Hyviä uutisia numero 16

Aiheuttaako eduskuntavaalien läheisyys ihmeellisyyksiä maan tavassa toimia?

Hallitus ei saanut valtuuksia uusiin EU-lainatakauksiin – 10.3.2011 MTV3

Eduskunnan suuri valiokunta järjesti uutispommin. Vaiko hämäyksen?

Hallituksemme lienee kohtuullista viimeinkin antaa paikkansa pitävä tietopaketti aiheesta. Euroopan velkojen verkostosta on saatava esille ainakin seuraavat perusasiat. Tekstiselostein ja kaavioin varustettuna:

1. Kuka lainasi Euroopassa alunperin kenellekin?
2. Kuinka paljon ja minkälaisin sopimuksin sekä vakuuksin?
3. Miksi vakuudet eivät riittäneet? Mihin lainatut varat lopulta menivät?
4. Kenelle nämä nyt vapaana vellovat euromaiden tuet lopulta päätyvät?
5. Ajetaanko jättitukien piiriin koko ajan sinne kuulumattomia velkoja?
6. Miten takuuvelkojen takaisinmaksua voi seurata?
7. Euromaiden valtapuolueiden ja niiden edustajien vaalirahoittajat koko 2000-luvulta?
8. Mihin yksilöityihin lakeihin tai juridisiin sopimuksiin Suomen loputtomalta tuntuva roikkuminen tässä jatkuvasti pullistuvan eurokuplassa pohjautuu?
9. Ketkä henkilöt käytännössä euron pelastustehtävää hoitavat? Suomessa? EU:ssa?
10. Ovatko muut euromaat joutuneet muuttamaan perustuslakejaan Suomen lailla?

Tausta kohta numerolle 10 netistä hakusanoilla:

HE 60/2010 toimivalta
Nämä perustiedot saatuamme mekin tiedämme; mikä tilanne on ja miten siihen on jouduttu?

EUROOPAN VELKOJEN VERKOSTO JA SEN KYTKENTÄKAAVIOT ESILLE
(- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana -)

Euroopan velkojen verkoston kytkentäkaaviot edelleen avaamatta.

– – – –
– – – –

Jotta asian vakavuus saisi painoarvoa, niin otan esille hallituspuolue vihreiden kansanedustajan Erkki Pulliaisen esimerkillisen puheen eduskunnasta. Sanoisin sitä aidosti isänmaalliseksi, vaikka hallituspuolueen edustajana edustaja Pulliainen äänesti maanpetoselementit sisältävän perustuslain ”uudistamisen” HE 60/2010 puolesta.

Lainaus on otettu täysistunnon pöytäkirjasta PTK 155/2010 15.2.2011.
– linkki eduskunnan sivulle korjattu 27.1.2012 kello 10:53
– linkki eduskunnan sivulle korjattu 28.2.2019 kello 8:51

– – – –
– – – –

Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuoro):

”Arvoisa puhemies!

Minun mielestäni tässä asiassa pitää erottaa kaksi koria erilleen, ainakin ajatuksellisesti. Ja ne ovat ne, pitääkö ja onko tarpeellista merkitä Suomen EU-jäsenyys perustuslakiin vai ei ja sitten ne muut asiat, joita on tässä käsitelty. Minulla ei ole huomautettavaa tähän muuhun, mutta kiinnitän huomiota tässä EU-jäsenyysasiassa muutamaan historialliseen näkökohtaan.

Kun pyrittiin, huom. pyrittiin, EY-jäsenyyteen, järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Mistä silloin keskusteltiin? Ei mistään tällaisesta, ei sanaakaan. Ne kiellettiin täydellisesti. Äänestystulos oli 53 prosenttia puolesta, 47 prosenttia vastaan. Kun tuli talous- ja rahaliittoon liittyminen, ei mitään puhettakaan kansanäänestyksestä, sitovasta tai neuvoa-antavasta. Ja kun on tarpeettomasta instituutiosta kysymys, sellaisen instituution merkitsemisestä perustuslakiin, joka on möhlinyt viime aikoina, niin pitäisi pikkuisen ajatella sitä Suomen kansan 47 prosentin vähemmistöä.”

Erkki Pulliainen /vihr:

”Arvoisa puhemies!

En voi olla palaamatta vielä tähän EY/EU-jäsenyyden historiaan ja siihen, mitä kaikkea tässä asiassa on tapahtunut parlamentin suhteessa Suomen kansaan.

Suomi pyrki Euroopan yhteisön jäseneksi. Suomea ei kukaan kerjännyt sinne. Ja se näkyi siinäkin aivan erityisen selvästi, että ei oikeastaan olisi saanut vaatia minkäänlaista sopeutusmyönnytystä Euroopan yhteisön komissiolta, vaan kaikessa piti hyysätä ja antaa vain periksi. Kaksi asiaa saatiin läpi, ja ne ovat aika mielenkiintoiset, mikä kuvaa sitä historiallista tilannetta. Ed. Rajamäen kanssa saatiin aikaiseksi kadmium-poikkeus lannoitteisiin ja sitten saatiin – ed. Tuomiojan pilkatessa – periaate, että riekkoja saa tuntureilla pyytää rihmasilla ja sitä ei eläinsuojelurikokseksi katsota. Siinä ne sitten olivatkin. Siis nähdään se, millä eväillä on lähdetty peliin mukaan.

Silloin hyvin paljon keskusteltiin siitä, mitä tässä paketissa oikein tulee. Siinä tietysti mielikuvitus oli hyvin keskeinen instituutio. Mielikuvituksella rakennettiin: Entäs semmoinen asia, jos yhteisvaluuttaan pyrittäis, niin mitenkäs sitten, ja entäs liittovaltiokehitys. Euroopan yhdysvallat -ajattelu oli ollut täällä Euroopassa valloillaan jo 20-luvun alussa, ja siitä oli kirjoitettu paljon, muun muassa yksi itävaltalainen kreivi oli paljon kirjoitellut siitä asiasta: Coudenhove-Kalergi. Ja kaiken sen, mitä mielikuvitus todennäköiseksi, pakettiin kuuluvaksi mieleen loihti, EU-jäsenyyden kannattajat jyrkästi tuomitsivat, että sitä tähän pakettiin ei sisälly ja sitä tähän pakettiin ei sisälly.

Sitten kun 1998 tuli yhteisvaluuttahanke parhaimmillaan vireille, niin silloin palautettiin mieliin: niin mutta että neljä vuotta aikaisemminhan tämä oli kielletty täydellisesti, eihän tämmöistä voi olla olemassakaan niillä valtuutuksilla. No, eihän siinä mitään, se hyväksyttiin. 2002 kun oli konkreettiset toimenpiteet, niin suorastaan rusikoitiin henkisesti, hyvä ettei fyysisesti, sitä, joka uskalsi esittää kriittisen näkökohdan asian tiimoilta, ja vain sen takia, millä tavalla asiat oli Suomen kansalle kerrottu. Ei mistään muusta ollut kysymys. Kun täällä vedotaan parlamentarismiin, niin mikä on parlamentarismin rehellisyyden suhde omaan kansaan?

Arvoisa puhemies!

Tämä tulee nyt aivan erikoisen merkitykselliseksi sen takia, että uudessa eduskunnassa – kun tämä eduskunta on hyväksynyt yksinkertaisella enemmistöllä tämän paketin – niin uudessa eduskunnassa tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Tämän puheenvuoron lähes ainoa varsinainen motiivi on se, että ehdotan sitä, että jokin taho, jonka, niin sanotusti, takapuoli sen kestää – niitä ei muuten ole paljon – järjestää oikein kunnon mielipide-, gallup-tutkimuksen siitä, mikä on Suomen kansan todellinen tämän paketin hyväksyminen sellaisesti muodostettuna kuin siinä tarpeeton osuus Euroopan unionin jäsenyydestä on kirjattuna. Siinähän pitäisi olla kahden kolmasosan enemmistö, siis kansantahtona, koska tämä ei suinkaan ole missään nimessä tulevien vaalien suuri asia. Siellä ovat keskeisiä asioita aivan muut, kylläkin Euroopan unioniin liittyvät, muun muassa 10,5 miljardin euron takausvastuut jnp., josta varmasti puhutaan paljon ja niihin hankituista muista valtuutuksista.”

– – – –
– – – –

Protestit perustuslakimuutosta ja Berlusconia vastaan – IL:n toimittaja kommentoi

Perjantaina 4.3. pidettiin kaksi mielenosoitusta EU:n oikeistojohtajien kokouksen pitopaikalla.

Media mainitsi vain Berlusconia vastustaneet vaikka perustuslakimuutoksen vastustajat olivat isommilla kylteillä paikalla.

Iltalehden toimittaja kuuli ensi kertaa, että päätösvalta voidaan ulkoistaa pois Suomesta, jos perustuslakimuutos hyväksytään.