Oikeusasiavaltuutettu

Tuohon uuteen oikeusasiavaltuutettu – termiin on törmännyt moni suomalainen syyskuun 2019 uutisvirrassa. Uusi termi ja laillisuusviranomainen herättivät monen suomalaisen toiveita siitä, että nyt on ehken vielä kerran mahdollista testata suomalaisen laillisuusvalvonnan toimivuutta.

Aiheen kiinnostaessa Sinua, niin löydät hyvää taustatietoa oikeusasiavaltuutetusta uutisvirrassa avoimen internetin avulla.

Esimerkiksi tällä hakusanasetillä:
nälkälakko Tampereella 2019

Alkuselvitysten perusteella oikeusasiavaltuutettua ei Suomessa ole, mutta vaadi faktat ja faktantarkastus asenteella toimittuna näyttää siltä, että virhe on lähtenyt kiertämään tiedonvälityksen korkeimmalta huipulta. Eli Suomen tietotoimistolta (STT). Tai sitten tähän mobiiliflaijerissa olevaan ensimmäiseen Aamulehden uutiseen on mennyt väärä termi faktantarkastusten läpi, jonka jälkeen virhe on monistunut edelleen. Saavuttaen vuonna 2019 huippunsa, kun tuosta nälkälakosta Tampereella uutisoitiin laajasti.

Tilanne 9/2019. Oikeusasiavaltuutettua ei ole Suomessa.

Jokainen ymmärtää tietysti sen, että tiedonvälityksen ammattilaisillekin sattuu inhimillisiä virheitä. Tässä tapauksessa yllättävän pitkäkestoisesti, mutta tällä uutisointiin vuosina 2017-2019 pesiytyneellä asiavirheellä on suurempi merkitys.

Nimittäin. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yksi pääteemoista on:
”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/fi/Ohjelmat ja teemat/Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista valvovat laillisuusvalvojat, joista eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) on toki kaukana; poliittisesta riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Joten toivottavasti tuo asiavirhe uutisoinnissa saadaan kiinni ja korjataan, koska tuosta edellisestä kappaleesta löytyvän linkin alueilta tehdyt kirjalliset valitukset saatetaan hylätä pienienkin muotovirheiden takia. Toivottavasti kuitenkin oikeusasiavaltuutetulle, jota ei siis ole olemassa, osoitetut kantelut tai valitukset ohjataan automaattisesti eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Sekä, että tuosta siirrosta kerrotaan valituksen tai kantelun tehneelle henkilölle.

Toivotaan samalla, että eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 2002-2009 toimineen Riitta-Leena Paunion vuoden 2010 tarkat huomiot oikeusvaltiomme tilasta, jalostuvat toimiviksi korjauksiksi vuoden 2020 aikana. Muuten myös nuorempien sukupolviemme höplästä veto, esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla jatkuu sekä pahenee.

Päivitys 4.10.2019
Lämmin kiitos tästä Aamulehden uutiseen liittyvästä yleisövihjeestä.  Tämän 3.10.2017 uutistiedon valossa oikeusasiavaltuutettu on Aamulehden tekemä linjapäätös:

”Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiavaltuutettu ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo muun muassa hallituksen virkatoimien laillisuutta.

Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.”

Ja sama uutinen mobiiliflaijerimuodossa.

Oikeusasiavaltuutettu ei ryhdy toimiin oikeuskanslerin nimityksestä tehdyistä kanteluista_A6 kooste_Kehys musta_Aamulehti 03102017_STT_Eduskunnan oikeusasiamies

Eikä tuossa Aamulehden linjapäätöksessä mitään, kunhan sen käyttöperuste vain mainitaan jokaisen oikeusasiavaltuutettu sana sisältävän uutisen lopussa.

Varsinkin, kun tuon Tampereen 2019 nälkälakko uutisoinnin yhteydessä muutkin tiedotusvälineet ovat ruvenneet käyttämään eduskunnan oikeusvaltuutettua, eduskunnan oikeusasiamiehen sijaan.

Vai onko Aamulehden ja sitä kautta Lännen Median, tarkoituksena kenties herättää hämmennystä käytössä olevien ammattinimikkeiden suhteen ja sitten värikästä julkista keskustelua, joka lopulta johtaa konkreettisiin korjauksiin -mies päätteisissä ammattinimikkeissä? Kuten Suomi 2017 verkoston ehdotuksena; eduskunnan puhemies voisi jatkossa olla, esimerkiksi eduskunnan puheenvuoro-ohjaaja (EPO).

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.