Totuusleikkurointi 10

Aiemmat galluppien totuusleikkurointia käsittelevät artikkelit löydät tästä linkistä.

Tässä artikkelissa Helsingin Sanomien TNS Kantarilla teettämät ja 21.2.2019 julkaisemat puolueiden kannatusluvut, jotka esitetään hetken kuluttua Suomi 2017 verkoston aktiivien toimesta totuusleikkuroituina. Eli kannatusluvut suhteutettuna kaikkiin äänioikeutettuihin.

SISÄLLYSLUETTELO
Totuusleikkurointi todellisuuden avaajana
Vapaa äänestäjäpotentiaali 1,2 miljoonaa
Puolueiden ekosysteemit päivänvaloon

Suurin haaste poliittiselle järjestelmällemme on ollut ja tulee jatkossakin olemaan; on tosiasioiden tunnustaminen. Politiikkojen puheissa pelko suomalaisten kahtiajaosta on turha. Nimittäin. Esimerkiksi äänestyskäyttäytymisen perusteella olemme jo hajaantuneet ainakin viiteen osaan. Kuten varmuudella äänestävät, liikkuvat, epävarmat ja heräteltävissä olevat äänestäjät sekä totaalinukkuvat. Näistä seuraa faktatietoa hetken kuluttua.

Piileeköhän tässä Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijerissa isomman avaamisen paikka?

Kenellä on todellinen valta Suomessa? Mihin perustuen?

Tässä bloggauksessa ison kuvan katsausta mobiiliflaijerinkin paljastamiin aiheisiin liittyen.

TOTUUSLEIKKUROINTI TODELLISUUDEN AVAAJANA
Kohta seuraavasta mobiiliflaijerista löytyvät neljä sytkäytystä todelliseen todellisuuteen:

1.
Hallituspuolueiden todellinen kannatus on 21,6 prosenttia!

2.
Pääministeripuolueeksi voi päästä alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!

3.
Oppositiopuolueiden todellinen kannatus on ylittänyt 41 prosentin rajan!

4.
Epävarmojen ja nukkuvien puolueen todellinen kannatus on 37 prosenttia!

Millä keinoin heräteltävissä olevat äänestäjät saadaan äänestämään?

Jää nähtäväksi, että riittääkö pelkkä maahanmuutto eri variaatioissaan pitämään perussuomalaisten nousukiidon käynnissä? Oulun suunnaltahan löytyy ainakin 500 000 työelämässä olevaa äänestäjää kiinnostava sisäilmaongelmien ja ammattitautien keskittymä.

Pelkästään; 600 000 heräteltävissä olevaa äänestäjää voi laittaa puolueiden järjestyksen uusiksi! Tosin se voi olla myös selkeä syy siihen, että kärkipään valtapuolueet ovat olleet kiinnostuneita vain liikkuvien äänestäjien 600 000 potentiaalista. Hymiö.

Epävarmat ja heräteltävissä olevat sekä nukkumaan jääneet äänestäjät ratkaisivat Iso-Britannian Brexit- tuloksen. Joten äänestysprosentin suuruudella on väliä.

VAPAA ÄÄNESTÄJÄPOTENTIAALI 1,2 MILJOONAA
Onkin tärkeää huomioida havaintona Helsingin Sanomien 21.2.2019 uutisesta tämä: ”Niiden osuus, jotka eivät HS-gallupissa halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli nyt 37 prosenttia.

Epätietoisten osuus on hiukan pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi. Keskiarvo on 33 prosenttia huhtikuusta 2010 mitattuna.

Edellisessä mittauksessa epätietoisia oli vielä enemmän kuin nyt.

Eri puolueiden välillä siirtyileviä liikkuvia äänestäjiä on paljon. Noin neljäsosan äänestäjäkunnasta tiedetään äänestävän uskollisesti aina samaa puoluetta eduskuntavaaleissa. Kaikkiaan siis 75 prosenttia äänistä on ainakin jossain määrin alttiita kilpailulle. Kaikki eivät vaihda puoluetta, vaan siirtyvät nukkuviin.”
Lähde: Helsingin Sanomat 21.2.2019 – Viisi keskeistä asiaa HS-gallupista: Päähallituspuolueet vaikeuksissa, perussuomalaisten kannatus jo 11,4 prosenttia

Joten liikkuvat ja heräteltävissä olevat sekä nukkuvat äänestäjät ratkaisevat eduskuntavaalit 2019. Ketkä heidät paikallistavat, millä keinoilla ja saavat vielä äänestämään itseään, tulevat olemaan näiden eduskuntavaalien suurimpia voittajia.

Mikäli äänestysprosentti nousee eduskuntavaaleissa 2019 haarukkaan 72 – 76, niin Suomessa saattaakin olla viisi tasaväkisen suurta puoluetta! Hymiö.

Vapaata äänestäjäpotentiaalia piisaa.

Näin äänestäjäpotentiaalin suuruuden vahvistavat valtakunnalliset tiedotusvälineet: ”Aineisto kertoo, että liikkuvia äänestäjiä on paljon.

Selvityksestä käy ilmi, että vuoden 2015 eduskuntavaalien vajaasta kolmesta miljoonasta äänestäjästä yli miljoona aikoo hylätä vanhan puolueensa.

Lisäksi melkein puoli miljoonaa niistä, jotka jättivät vaalit viimeksi väliin, on nyt löytänyt itselleen sopivan puolueen.

Osa vuoden 2015 vaaleissa äänestäneistä siirtyy nukkuviksi, joten lehti arvioi, että puolueiden osuudeksi liikkuvista äänistä jää nyt noin miljoona.” Lähde: Helsingin Sanomat 15.2.2019 – Suomen Kuvalehden selvitys: Perussuomalaisten hajoamisesta hyötyy tulevissa vaaleissa eniten Sdp – sinisille vain murusia

Joten voisiko ison, mutta hiljaiseen horrostilaan vaipuneen, äänestäjäpotentiaalin herättäjänä toimia; EU-komissaari ja EU-komission varapuheenjohtaja, Jyrki Kataisen idea siitä, että eduskuntavaaleihin ja EU-vaaleihin 2019 on aina sisään leivottuina myös kansanäänestykset Euroopan unionia – EMU:a/euroa – ja Natoa koskien! Mielenkiintoista seurata, miten tuo kaikki edellä kerrottu näkyy kokoomuksen vaaliviestinnässä?

PUOLUEIDEN EKOSYSTEEMIT PÄIVÄNVALOON
Yksi syy matalaksi jäävälle äänestysprosentille on se, että emme äänestäjinä tiedä, minkälaiselle ekosysteemille ja minkälaisille päätöksille äänemme lopulta annamme.

Joten voisiko yksi selkeä parannus olla se, että eduskuntapuolueet ja valitsijayhdistykset avaavat äänestäjille oman ekosysteeminsä kytkentäkaaviot? Esimerkiksi kaavioin ja selventävin tekstiselostein.

Minkälainen ekosysteemi löytyy kunkin puolueen ja valitsijayhdistyksen takaa?

Nimittäin. Suurinta valtaa Suomessa käyttävät tahot ja toimijat, joille ei ole edes vaaleissa äänioikeutta! Tämä on mahdollistanut sen jatkumon, että puolueiden/ehdokkaiden vaaliohjelmat ja vaalilupaukset ovat vain äänestämään houkuttelevia tarjousämpäreitä.

Hallitusohjelman päättävät sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi. Ja myös ne asiat, mitä ei missään nimessä haluta hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Iloinen vaalihymiö.

Eikä tuossa kaikki.

Toivottavasti vaalirahoituksen avoimuudesta aletaan saamaan pitäviä näyttöjä. Hallituspuolueista kahden suurimman eli kokoomuksen arvopohja ja keskustan arvot  koskien vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä, tullevat lähihistorian osalta päivänvaloon ennen vaaleja. Vuoden 2019 vaaleja.

Joten yllätysmomentti vaalirahoituksen suhteen on mukana tulevissakin eduskuntavaaleissa.

Vaalihymiö.

Toivotaan vielä, että vaalirahoituksesta saadaan viimeinkin Suomessa; avointa, iloista ja kaikkien hyväksymää toimintaa. Edes tulevan hallituksen oikeusministerin paljastaessa omatoimisesti vaalirahanjalanjälkensä ja siten mahdolliset sidonnaisuutensa. Esimerkiksi finanssialaan suuntaan. Paljon puhuttu avoimuus edellä ja arvopohja perässä.

Politiikan teon taustavaikuttaminen on ollut jo vuosien ajan murroksessa. Siksi vaaleissa ehdokkaita asettavien puolueiden ja valitsijayhdistysten sekä ehdokkaidensa vaalirahanjalanjälkien avoimuutta tarvitaan entistä enemmän. Muuten luottamus koko poliittiseen järjestelmään rapautuu entisestään.

”Suomessa riittää elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjä. Lähes samaa virttä veisaavat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari, Pörssisäätiö, Suomen Yrittäjät ja Libera.

Moni järjestö haluaa nykyisin jopa peitellä edunvalvontatehtäväänsä.

Evakin toivoo, että sitä kutsuttaisiin julkisuudessa ajatushautomoksi. Harvoin näiltä järjestöiltä kuitenkaan tulee politiikkasuosituksia, jotka heikentäisivät ”isäntien” saavutettuja etuja.

Tehtävää vaikeuttaa vielä median murros. Edunvalvontajärjestöjen on yhä vaikeampi saada toimittajia tilaisuuksiinsa tai edes tekemään uutisia selvityksistään. Lisäksi viestintätoimistot ovat vieneet edunvalvojilta ja ajatushautomoilta pelitilaa. Ne tekevät samaa työtä usein isommilla resursseilla.

Kuvaavaa on, että Keskuskauppakamarin edellinen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä siirtyi toissa syksynä viestintäyhtiö Milttonin tytäryhtiöön osakkaaksi.” Lähde: Helsingin Sanomat 21.2.2019 – Talouslehdestä aidan toiselle puolen (HS printtilehti) – Töiden läikkyminen työajalta kotiin lisää tasa-arvoa, sanoo Evan uusi johtaja Emilia Kullas (HS digilehti)

Joten puolueiden ja valitsijayhdistysten ekosysteemien kytkentäkaaviot on entistä tärkeämpää saada pitkäkestoiseen päivänvaloon. Muuten emme jatkossakaan tiedä, kenen tarjoamia koepalloja ja vaatimuksia poliitikot kulloinkin ilmoille heittelevät sekä hallitusohjelmiin kirjauttavat.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, EU, keskusliitot, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.