On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä

Nerokkaimmat ja härskimmät salaliitot ovat silmiemme edessä tapahtuvia avoliittoja. Ei niinkään rakkauteen pohjautuvia, vaan isoon rahaan perustuvia.

Vaalien taas lähestyessä on tärkeää muistaa se, että pääministerit, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat. Johtavat virkamiehet ja lobbarit pysyvät. Jolloin järjestövalta. Etenkin etujärjestöjen valta säilyy ennallaan.

Tämä seuraava maan tapa: on toistaiseksi pitänyt myös sisäilmamyrkyistä sairastuneiden pitkäkestoisessa kohtelussa.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Sairas sisäilma Ylellä 8.11.2018
Yhteiskunnalliset ”On Sovittu Että” – sopimukset
Jatkaako eduskunta niiavana kumileimasimena?
Korporatismista 8.11.2018
TV-ohjelmien teksteiksi purkamisesta
Taustatietoa ammattitautiasioihin
Kohti seuraavia eduskuntavaaleja
Ketkä päättävät ammattitautikorvauksista tosielämässä?

SAIRAS SISÄILMA YLELLÄ 8.11.2018
Yleltä 8.11.2018 tullut A-studio: Talkin ”Sairas sisäilma” – jakso oli mielenkiintoista kuultavaa ja katsottavaa. Varsinkin aikajanan 34.00 – 37.00 kohdalta, jossa kerrottiin se, että ammattitautien korvaukset Suomessa perustuvat yhteiskunnallisiin ja vakuutuslääketieteellisiin sopimuksiin.

Hyviä ja syvemmälle meneviä jatkokeskusteluja odoteltaessa.

Ohjelman tietojen mukaan sisäilma-aiheessa piilee ainakin 500 000 äänestäjän potentiaali!

”Lähes puoli miljoonaa suomalaista oirehtii työpaikan sisäilmasta. Otetaanko ongelma tarpeeksi vakavasti – vai, otetaanko se jo liian vakavasti?

Vieraina sisäilmatoiminnan suunnittelija Sari Mäki Hengitysliitto, tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo TTL, työterveyden erikoislääkäri Saija Hyvönen ja terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen THL.”

Juontajana toimi terhakkaan ja asiantuntevaan tyyliinsä toimittaja Annika Damström Yleltä.

Kohderyhmän koko sisäilma – asialle on Suomen oloissa erittäin suuri, joten ainakin on varmaa, että seuraavissa eduskuntavaaleissa näitä äänestäjiä houkutellaan erilaisilla sisäänvetotuotteilla useiden puolueiden äänestäjiksi.

YHTEISKUNNALLISET ”ON SOVITTU ETTÄ” -SOPIMUKSET
Tuossa A-studio: Talk ”Sairas sisäilma” – ohjelmassa sisäilmasairastuneiden tilanteista kertoivat:

Vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen, Oulun poliisilaitos
Tutkintasihteeri Arja Laulajainen, Oulun poliisilaitos

Terveys on aina työhyvinvoinnin perusta.

Tämän bloggauksen tavoitteena on kiinnittää kaikkien aiheesta kiinnostuneiden huomio, näistä A-Talkin keskustelusta napattuihin väittämiiin:
Ammattitaudit ovat Suomessa yhteiskunnallisella sopimuksella sovittuja.
Ammattitautiasiahan on tällainen vakuutuslääketieteellinen sopimus.

Kyseisten kohtien sanatarkan tekstiksi purkamisen myötä; saadaan julkiseen keskusteluun mukaan; toivottavasti jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja, avoinna olevat kysymykset isosta kuvasta:

Ketkä noita sopimuksia solmivat? Miten ja mihin lakiin tai sopimukseen perustuen? Eli kenellä todellinen valta näissä asioissa Suomessa on?

JATKAAKO EDUSKUNTA NIIAVANA KUMILEIMASIMENA?
Tekstiksi purkaminen auttaa myös ison kuvan tarkentamisessa. Nimittäin. Yhden tai useammankin lakipykälän korjaamisella nykytilanne korvausasioiden suhteen jatkuu ennallaan, koska eduskunta on nykytilanteessa väärä paikka, jos todellisia korjauksia sairastuneiden tilanteisiin halutaan saada aikaiseksi. Tosiasiallinen valta on eduskunnan puolella toimivalla On Sovittu Että (OSE) – järjestelmällä ja sen edustajilla.

On siis tärkeää tiedostaa myös isosta kuvasta lisää. Ainakin nämä kaksi kysymystä on syytä singota eetteriin.

Ketkä maksavat vakuutusrahat tapaturmavakuutuksista ja kenelle nuo vakuutuksista maksettavat rahat päätyvät?

Jolloin nämä osapuolet käyttävät näissäkin asioissa ylintä määräysvaltaa. Oli kyseessä sitten vallan kolmijako – opin mukaisesti lainsäädäntö -, toimeenpano – tai tuomiovalta. Kova väite, mutta niin ovat näytötkin.

Toimittaja Seppo Konttisen Lakien synty – kirja ilmestyi vuonna 2014. Kustantajanaan Siltala. Kaikkien tämän bloggauksen aiheen isosta kuvasta kiinnostuneiden kannattaa lukea ensin se. Jostain syystä erinomainen kirja jäi pienelle julkiselle huomiolle. Hymiö.

Toisena kirjana lainsäädäntövallan isosta kuvasta kannattaa lukea ”Kolmikannan kulisseissa” – Lasse Laatunen, Arto Nieminen, kustantaja Art House, 2017. Nimittäin Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palveluksessa ovat nimien, tapahtumien ja anekdoottien osalta mielenkiintoista luettavaa. Ylen työmarkkinoihin erikoistunut politiikan toimittaja, Arto Nieminen on paketoinut asiat sujuvasti luettavissa olevaan muotoon.

Lasse Laatunen kirjan sivulla 8:
”Jos peukalonjälkeni näkyy muutamina vuosikymmeninä säädöskokoelmassa, se tyydyttää itseäni juristina.”

”Se joka maksaa, myös lopulta päättää.”

Arto Nieminen kirjan sivulla 9:
”Jotta ymmärtäisi työmarkkinoiden toimintaa, pitää ennen muuta tutustua ihmisiin.”
”Keskeinen sana on luottamus.”

Avainsanoja sosiaaliseen mediaan ovat esimerkiksi nämä:
#OnSovittuEttä #vakuutuslääketiede
#etujärjestöt #sosiaalivakuutus

KORPORATISMISTA 8.11.2018.
Korporatismin kafkamaiset lonkerot ja mafiamainen hierarkia saadaan toivottavasti kaikille suomalaisille tutuksi. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Hyvän vihjeen antoi järjestelmässä pitkään toiminut, eläkkeellä oleva iso johtaja:

”Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.”  Lähde: Tapani Kahrin 80-vuotishaastattelu ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 1

Sitten Yleltä 8.11.2018 tulleen A-studio: Talkin ”Sairas sisäilma” – jakson tekstiksi purkamiseen. Tämä purkaminen alkaa aikajanan kohdalta 34.07 ja ulottuu aikajanan kohtaan 37.05. Tällä aikavälillä korporatismista eli kansallisesta kolmikannasta puhutaan; maan tavan mukaisesti, verhotuin sanankääntein.

Kolmikantainen sopiminen ja vakuutuslääketieteelliset sopimukset?

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”No niin, näillä mennään. Tosiaan Arja oli yksi näistä 140;stä, jotka oireili siellä poliisitalolla, mutta hänellä todettiin, ettei ole työperäinen. Minkä takia Jorma ei ole työperäinen Arjan sairaus?”

Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo TTL
”Mä luulen, että tässä käytetään termiä työperäinen, mutta tässä ei ole ammattitauti. Ja nyt tulee vaikea asia selitettäväksi lyhyesti, mutta…”

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Koita yksinkertaistaa.”

Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo TTL
”Kyllä. Mikä tahansa sairauden vaikutus, minkä tahansa työn vaikutus sairauteen , ei voi olla ammattitauti. Vaan ammattitaudit Suomessa ovat niin kuin yhteiskunnallisella sopimuksella sovittuja.

Tiettyjä sairauksia, joille on tietty spesifi tunnettu aiheuttaja. Ja vielä vaaditaan osoittaminen, että juuri se aiheuttaja on aiheuttanut tämän sairauden.

Ja valtaosa työhön liittyvistä sairauksista jää tämän ammattitautimääritelmän ulkopuolelle.

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Eli onko niin, että kaikki sisäilmasta johtuvat oireet tai taudit eivät ole ammattisairauksia?”

Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo TTL
”Eivät ole lain tarkoittamalla tavalla ammattitauteja. Tästä on yksi poikkeus tehty, joka on se, että kun tämmösen kosteusvaurion , todetaan vakavan rakennuksen kosteusvaurion yhteydessä, potilaalle puhkeaa astma, niin se käytännössä korvataan nykyään ammattitautina.”

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Pitäisikö Sari, tää olla laajempi ammattitautinimikkeinä sisäilmaongelmissa.

Aikajanan 35.33
Sisäilmatoiminnan suunnittelija Sari Mäki Hengitysliitto
”Tuohon en pysty ottamaan kantaa tältä pohjalta, että en tota tunne, niin hyvin tota ammattitautiproblematiikkaa kuitenkaan.”

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Mites ne ihmiset, joita haastattelit, niin oliko heistä kukaan saanut tämmöstä?”

Sisäilmatoiminnan suunnittelija Sari Mäki Hengitysliitto
”Osa saanut kyllä ammattitaudin. Osa sitten ei.”

Aikajanan 35.50
Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Saija. Pitkäisikö tää ammattitautinimikkeet olla laajempi.

Työterveyden erikoislääkäri Saija Hyvönen
”Ammattitautiasiahan on tämmöinen vakuutuslääketieteellinen sopimus. Mitä korvaan? Ja sehän on iso kysymys ratkaistavaksi tietysti.”

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Ja paljon rahaa.”

Työterveyden erikoislääkäri Saija Hyvönen
”Varmasti. Tosiaankin työperäinen sairaus voi olla ilman, että on ammattitauti.

Itse asiassa poliisilaitoksen kohdalla, me ei ole haettu, yksi ainoa ammattitautihakemus on tehty. Ja se on aikaisemmalta ajalta.

Ja kaikki muut haettiin vakuutusyhtiöltä työtapaturmaisena altistumisena. Elikkä rakennusturvallisuusmääräykset, niin määrää tästä kosteusvauriomikrobeista purkutöiden osalta suojaustarpeen ja sehän me missattiin.

Elikkä tuota, kun lähettiin purkamaan ei tiedetty, tiedettiin kosteusvaurio, mutta ei tiedetty mikrobivaurioista. Ja sitten, kun nää oireet alko pahenemaan. niin tammikuussta tehtiin suositus.

Minä hiukan nieleskelin uskallanko tämän tehdä, mutta laitoin työpaikkaselvitysraporttiin, että suositellaan kosteusvauriopurkutöiden mukaisia henkilösuojauksia niille, jotka työskentelee tiloissa.”

Toimittaja Annika Damström, Yle:
”Palataan vielä tähän sisäilmaohjelmaan, joka on saanut kritiikkiä.

Tekstiksi purkaminen loppuu aikajanan kohtaan 37.05.

TV-OHJELMIEN TEKSTEIKSI PURKAMISESTA
Toivottavasti tuo sisäilmakeskustelu Yleltä; saadaan aiheen isosta kuvasta kiinnostuneiden henkilöiden toimesta julkisuuteen; myös tekstiksi purettuna.

Jos hidas ja tarkkuutta vaativa, mutta tärkeä työ ei ole vielä käynnissä, niin se kannattaa laittaa käyntiin, Jaettuna eri henkilöille esimerkiksi 5 minuutin aikapätkiin, jonka sitten kaksi henkilöä tarkistavat ja kirjoittavat puhtaaksi julkaisua varten.

Tekstiksi purkamisessa kannattaa hyödyntää ruudulle esiin saatavissa olevaa tekstitystä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ruututeksti ei ole sama kuin puhuttu teksti, koska kaikki puhuttu ei mahdu ruudun tekstitystilaan.

Mitä hyötyä tekstiksi purkamisesta on? Suomi 2017 – blogin Uutislukitus-sarjassa löytyy yksi tapa lukita teksteiksi purut, kunkin aiheen isoon kuvaan. Kuten miten eri aiheista on julkisuudessa kulloinkin puhuttu ja keiden toimesta?

Ajan myötä, mitä useampi tietää mitä ja kenen toimesta sisäilmaan liittyvistä asioista puhutaan, niin sitä vaikeammaksi käy pitkäkestoinen ja vakaan harkinnan kautta tapahtuva höplästä veto. Myös suomalaisten ihmisoikeuksista, oikeusturvasta ja oikeusvaltioperiaatteiden, HUOM! toteutumattomuudesta tosielämässä, käytävien keskustelujen suhteen.

TAUSTATIETOA AMMATTITAUTIASIOIHIN
Tässä taustamateriaalia ammattitautiasioihin .pdf- muodossa:

Haista home vakuutusoikeus, Nevalainen Ulla; ISBN 952-91-7578-7 Nevac 2004

Finanssiala_Haista home vakuutusoikeus Nevalainen Ulla ISBN 952-91-7578-7_Vakuutuslääkärit_Vakuutuslääketiede

Majvik II -suosituksesta ohjeita kosteusvaurioiden selvittelyyn

Majvik II -suositus-SLL-2007_Sisäilma_Kosteusvauriot_Home_Sisäilmamyrkyt_12 A4 sivua_Ammattitauti_Tapaturmaeläke

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:46
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen
TYÖRYHMÄN MUISTIO

Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen_Työryhmän muistio_STM 2008_46_TAU_Selv200846

Terve ihminen terveissä tiloissa
Kansallinen sisäilma ja terveys – ohjelma 2018–2028

Terve ihminen terveissä tiloissa_Kansallinen sisäilma ja terveysohjelma 2018-2028_URN_ISBN_978-952-343-158-4_Ammattitauti_Tapaturmaeläke

Toivottavasti sisäilmamyrkyistä sairastuneita sekä altistuneita edustavien potilas- ja kansalaisjärjestöt sekä yhdistyksistä riippumattomat vertaistukiryhmät saavat äänensä paremmin kuuluviin julkisuudessa ja erilaisissa laki- sekä selvityshankkeissa.

Yli yhdistys- ja diagnoosirajojen. Ilman yhteistyön estäviä keskinäisiä riitoja. Vaikka monesta asiasta oltaisiin ensi alkuun eri mieltä. Täysin eri mieltä.

KOHTI SEURAAVIA EDUSKUNTAVAALEJA
Tärkeää on meidän kaikkien tiedostaa se, että pelottavinta ei ole päättäjiemme pahuus, vaan hyvien päättäjiemme hiljaisuus.

Toivottavasti näihin kolmeen kysymykseen saadaan vastaukset, ennen seuraavia eduskuntavaaleja:

1.
Kenellä on todellinen valta lakisääteisissä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa?

2.
Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen käyttämässä, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

3.
Mikseivät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) uskalla puuttua pitkään vallinneeseen tilanteeseen?

Eikä tuossa kaikki.

Miten On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän valta näyttäytyy tosielämässä? Esimerkiksi vakuutusoikeus -, ammattitauti – ja tapaturmalakihankkeissa.

Tarkasteluun kannattaa ottaa vuonna 2014 lausuntokierroksella olleet vakuutusoikeus – , tapaturma – ja ammattitautilaki. Niitä kuulemma ”uudistettiin”. Saivatko puolueista ja etujärjestöistä riippumattomat potilas- ja kansalaisjärjestöt korjausehdotuksensa kyseissä lainsäädäntö ”uudistuksissa” huomioiduiksi?

Lisätietoa isosta kuvasta avoimesta internetistä:
Lausunto OM/4/32/2006 Velpe ry
Lausunto STM114:00/2009 TAU

Eikä tuossa vielä kaikki.

Lyhyen; sähkösanomatyyppisen viestinnän ja nopeatempoisen kuvallisen kerronnan aikakautena, pelkkien tekstien lukeminen ei saata enää kiinnostaa uusia sukupolvia. Voisiko mobiiliflaijeri formaattina toimia kiinnostuksen herättäjä tekstimuotoisen tiedon lukemiselle?

KETKÄ PÄÄTTÄVÄT AMMATTITAUTIKORVAUKSISTA TOSIELÄMÄSSÄ?
Annetaan puheenvuoro heille, jotka asiasta varmuudella ammattinsa puolesta tietävät.

Jussi Karhunen, verkkotoimittaja, Finanssialan keskusliitto:
”Vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamista pohtinut työryhmä julkaisi viime viikolla mietintönsä tulokset. Järjestelmän uudistamisen lisäksi koettiin tärkeänä, että kansalaisten tietämystä vakuutuskorvauksen myöntämisestä lisätään.

Usein esimerkiksi luullaan, että vakuutusyhtiöt voivat itse, noin vain, päättää, kelle korvausta maksetaan ja kelle ei.”

(0:23) Finanssialan Keskusliiton asiantuntija, johtava lakimies Pia Santavirta:
”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia.

Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää?

Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.”
Lähde: Finanssiala ry 27.01.2014  – ” Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – video”

Ja jos tuohon lisätään vielä se, että kun samat kolmikannan osapuolet vahvistettuina vakuutusalan etujärjestöillä (Finanssiala ja Tela ry), käyttävät edustajiensa kautta lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskien tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa, niin ollaan nelikannassa. Jolloin tosielämässä vakuutus- ja eläkeyhtiö sekä Kela voittavat aina halutessaan. Ja kyllähän ne haluavatkin.

Pienelle huomiolle kyseisessä ekosysteemissä on jäänyt se, että työmarkkinajärjestöt ovat vakuutusyhtiöille yksi suurimmista vakuutustuotteiden jälleenmyyjistä Suomessa.

Joten toivotaan siis, että tosiasiallinen lainsäädäntövalta on palaamassa; edes vakuutusasioiden ja sosiaaliturvan suhteen eduskunnalle.

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.