Erilaisten vaaligalluppien tahti tiivistyy, kun nykyisen SOT-hallituksen loppusuora on käynnissä.
Suomi 2017 verkoston kehittämä gallup-lukujen totuusleikkurointi on kätevä menettely, kun halutaan tuoda esille myös todelliset kannatusluvut suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin. Vaikka vain annettu ääni ratkaisee vaaleissa, niin on syytä muistaa, että jokainen vaaleissa antamatta jäänyt ääni saattaa olla heikennys vallitsevaa yhteiskuntarauhaa kohtaan. Ensin alkuun hitaasti etenevään, mutta vauhtiin päästyään ja pahimmillaan yhteiskuntarauhan romahdukseen johtavaan.
Tämän hetken tilanne näyttää siltä, että SOT-hallituspuolueiden todellinen kannatusprosentti on lukkiutunut alle 25 prosentin! Kun taas oppositiopuolueiden kannatusprosentti on ylittänyt maagiselta kuulostavan 40 prosentin rajan!
Nyt olisikin tärkeää saada julkiseen keskusteluun mukaan se, että kenellä Suomessa on todellinen valta ja mihin perustuen? Siitä seuraavassa kuvakoosteessa alkulämmittelyt.
Kenellä todellinen valta on? Tässä vuosi 2011, Hymy-lehti ja virkamiehet.
Suomalaisten keskuudessa piisaa varmasti; paljon mielenkiintoa kuvakoosteen aiheita kohtaan. Ja kyse on enää siitä, kuka tai ketkä tuon tiedonjanon tyydyttävät?
Joten. Uskaltaako ja saako; edes verorahoitteisen Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila valjastaa Yle-koneiston uutisoimaan aiheesta? Ja nimenomaisesti ison kuvan osalta. Eri lähestymiskulmista tarkasteltuna ja ennen kuin vuoden 2019 vaalihässäkät käynnistyvät.
Nimittäin. Kannatusprosenteissa nukkuvien/epäröivien osuus eri gallupeissa huitelee jo 35-40 prosentin välillä. Tosin tuon ryhmän kohdalla ei voida puhua kansakunnan kahtia jakautumisen toisesta puolesta. Vaan pikemminkin siitä, että suomalainenkin yhteiskunta on jo pirstoutunut jo yli kymmeneen eri suuruiseen palaseen, joissa piilee monien kipeiden ja surullisten suomalaisten ihmiskohtalojen tarinoita.
Eikä tuossa kaikki.
Jolloin mitä useampi heistä löytää verkostoitumisen kautta toisensa, niin sillä saattaa olla merkityksensä nykyisen yhteiskuntarauhan ja valtaapitävien kannalta katsottuna. Huonompaan suuntaan. Eiväthän suomalaisetkaan ihan kaikkea kurmutusta päättäjien taholta ota; vain hiljaa jupisten vastaan.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Aiheen isosta kuvasta kiinnostuneiden kannattaakin nyt lukea, Helsingin Sanomissa 22.7.2017 ilmestynyt iso ”Kuningatar” (HS printtilehden otsikko ja sivut B1-B5) ja ”Ylen johtajaksi valittu Merja Ylä-Anttila on superverkostoituja, joka halaa presidenttejä ja marssii kenraalien kanssa” (HS digilehden otsikko) henkilökuvajuttu. Sen lopussa suhdepelien kuningattareksi nostettu ja Ylen tuleva toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila herättää pientä toivoa paremmasta journalismista Suomessa:
”Tarvitaan jatkuvaa medialukutaitoa, ja Ylellä on siinä iso rooli. Pitää auttaa hahmottamaan tätä maailman menoa.”
Toivotaan, että hänen toimikaudellaan edes Yle auttaa hahmottamaan paremmin myös Suomen sisäistä menoa ja valtakuvioita. Esimerkiksi virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden näkökulmista tarkasteltuina.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
