Äänestysprosentit eri vaaleissa

Seuraavien eduskuntavaalien vahvistettu ajankohta on huhtikuussa 2019. Tosin näyttää siltä, että kaikki on vielä tulevien eduskuntavaalien suhteen mahdollista. Niin ajankohdan kuin sen lopputulemien suhteen.

Erilaisten galluppien kärjessä olevan kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo on jo lukinnut kantansa tulevaan hallituskokoonpanoon:

”Orpo spekuloi hallituskokoonpanolla: Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ei – SDP kyllä” – Kansan Uutiset 26.1.2018.

Eikä tuossa mitään.

Jokohan aika olisi Suomessakin kypsä siihen, että puolueet kertoisivat ennen eduskuntavaalien äänestysten alkamista; esimerkiksi Ruotsin malliin siitä, minkälaiseen hallituskokoonpanoon ja – ohjelmaan kukin puolue on valmis? Eli äänestäjien kuluttajasuojaa parannettaisiin roimasti nykyiseen verrattuna.

Eduskuntavaalit 2019_A6 kooste_Prosenttiosuudet äänioikeutetuista_Yle Gallup 08022018_Totuusleikkurointi kantansa kertoneiden mukaan

Mikseivät puolueet saa nukkuvia hereille ja epäröiviä äänestämään?

Kaikki eduskuntapuolueet pitävät erilaisia kasvuprosentteja tärkeinä. Ne osoittavat monen mielestä sen, että kehitystä tapahtuu.

Eikä tuossakaan mitään.

Mistä mahtaa johtua se, ettei kukaan eduskuntapuolueiden puoluejohtajista ja kansanedustajista ole huolestunut äänestysprosenttien jatkuvasta laskusuunnasta? Tässäkin Ylen 8.2.2018 julkaisemassa gallupissa hallituspuolueiden totuusleikkuroitu kannatus on alle 30 prosenttia!

Nukkuvien osuudeksi eduskuntavaaleissa näyttää vakiintuneen noin 30 – 35 prosenttia äänioikeutetuista. Eli 1,3 – 1,5 miljoonaa äänioikeutettua jättää eduskuntavaaleissa äänestämättä. Joten äänestäjäpotentiaalia riittää jatkossakin kaikille puolueille ja ehdokkaille.

Eduskuntavaalien suhteen tilanne näyttää vielä hyvältä, jos noita prosentteja verrataan eurovaalien 2014 äänestysprosenttiin, joka oli enää 40 prosenttia. Eli 60 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä eurovaaleissa! Jos äänioikeutettuja on 4,4 miljoonaa, niin 2,64 miljoonaa äänioikeutettua ei jostain syystä halunnut äänestää viime eurovaaleissa!

Muuten. Pitäisikö valtakunnallisten vaalien lainsäädäntöä muuttaa niin, että mikäli äänestysprosentti jää alle 50 prosentin, niin vaalit pitää uusia? Kuin myös se, että vaaleja edeltävät gallupit tulee totuusleikkuroida suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin, jolloin puolueiden todelliset kannatusprosentit ja nukkuvien/epäröivien äänestäjien prosenttiosuudet ovat kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tiedossa.

Näin toimien kaikki näkisivät halutessaan, että omalla äänellä saattaa sittenkin olla vaikutusta.

Ja seuraavat eurovaalit ovat näillä näkymin jo kesäkuussa 2019. Lähteenä tuleville vaaleille on oikeusministeriön pitämä Vaalit – sivusto ja sen ”Vuosina 2018-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit” – vaalit.

Huomioitavaa on se, että tulevien maakuntavaalien ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu. Koska sote – ja maakuntalainsäädännöt ovat vasta tulossa eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaispuolueen perustajan Paavo Väyrysen asettautuminen keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi on mielenkiintoinen. Onko hän tosimielellä uhkaamassa pääministeri Juha Sipilän ja keskustan liberaalisiiven asemaa?

Keskustan nettisivujen mukaan Sotkamossa tavataan asiaan tiimoilta 8. – 10.6.2018. Joten mielenkiintoisia ovat politiikan käänteet.

Varsinkin, jos vielä Suomen todellinen hallintamuoto ja hallitsijat saadaan kaikille tutuiksi sekä päästään yhteisymmärrykseen seuraavien termien sisällöistä:

Korporatismi – Korporaatiot – Korporativismi
Julkaistu heinäkuu 26, 2016
by Suomi 2017 – Suomi 2025?

”Elämme entistä pysyvämmin keskellä isoja muutoksia, jotka voivat olla myös monen meistä kannalta katsottuna huonompaan suuntaan meneviä.”

Mikäli valtakuviot kiinnostavat, niin lue myös:
← Lobbaustoimistot
Julkaistu heinäkuu 19, 2016
by Suomi 2017 – Suomi 2025?

”Yksi vähälle huomiolle jäänyt vaikuttajaryhmä tulee päivänvaloon tässä artikkelissa.”

Eikä tuossa kaikki.

Paavo Väyrynen on laittanut keskustan arvot ja arvopohjan avoimeen mittaukseen. Kesän puoluekokouksen jälkeiset päivät näyttävät sen, että jos keskustan jakautuminen liberaaleihin ja alkiolaisiin tapahtuu, niin onko meno samanlaista kuin sinisten putkahtaessa maailmaan peräkonttisynnytyksellä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Monet, pitkään kuplissaan eläneet, päättäjämme kertovat taistelevansa kahtia jakaantumisen estämiseksi. Harmi vain, että tosielämässä suomalaisetkin on saatu taistelemaan; entistä enemmän, toisiaan vastaan ja jako ainakin kymmeneen osaan on tosiasia.

Ratkaisevaa yhteiskuntarauhan kannalta on se, että löytyykö Suomesta sellaisia päättäjiä, jotka pystyvät yhdistämään ainakin kymmeneen osaan hajaantuneita suomalaisia. Ei vain puheissaan, vaan myös tosielämän teoissaan. Siinä taas tulevat vaalit ovat tärkeässä asemassa. Yhteiskuntarauhan kannalta ratkaisevaa on se, että nouseeko äänestysprosentti ja voiko yksittäinen äänestäjä vaikuttaa äänellään nykymenoon? Jota taas seuraava kirja erinomaisesti valaisee.

”Lakien synty” – kirjan kohdalla on toteutunut se maan tapa, että mitä lähemmäksi Suomen todellisia vallankäyttäjiä ja valtakoneiston ytimiä sekä toimintatapoja tullaan, niin sitä suurempi hiljaisuus kirjaa, kirjailijaa ja sen sisältöä kohtaan kohdistuu. Niin tiedotusvälineiden edustajien kuin vaaleilla valittujen päättäjien keskuudessa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.