Kestävyysvaje vs. kestävyysvale

Numeroilla ja varsinkin isoilla numeroilla johtamisen ymmärtäminen on haasteellista. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja aiheesta kohistiin velkakello – aiheen tiimoilta.

Miten velat ja varat valtiontaloudessa käsitellään, eritellään sekä esitellään; lienee se tämän seuraavan erinomaisen ohjelmalöydön ydinpointti?

Joten lämpimät kiitokset tästä seuraavasta MOT – ohjelmasta, vinkin antaneelle henkilölle. Siinä esitellään mielenkiintoinen lähestymiskulma valtion talouteen ja sen tunnuslukuihin.

Ensin lainaus Helsingin Sanomista 25.4.2017:
”Hallitus totesi kautensa alussa, että Suomen talouden rakenteet ovat rempallaan ja näkymät surkeat. Niin sanotun kestävyysvajeen kurominen umpeen vaatisi 10 miljardin euron säästöt.”

Toivottavasti kuulemme aiheesta lisää ja saamme mahdollisimman paikkansa pitävät laskelmat julki, kuinka valtiontalouden säästöissä = leikkauksissa on todellisessa todellisuudessa onnistuttu?

Sitten valtion talouden isoa kuvaa avaavaan tietoiskuun aiheesta:
> Kuvakoosteen tietojen lähde on Yle Areena.

Faktaa vai fiktiota?

MOT Kestävyysvale
28 min
to 20.4.2017
Katsottavissa ensi-illan jälkeen:
82 v 8 kk (eli toistaiseksi)
15 019 katselua (per 30.12.2017)

”Hallitus perustelee miljardileikkauksia kestävyysvajeella, vaikka se on tulkinnanvarainen luku. Kestävyysvajeen suuruus riippuu aina laskijasta. Toimittajana Hannu Sokala.”

Yle Areenalla:
http://areena.yle.fi/1-3179046
HUOM!
Mikäli linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku ohjelman nimellä.

Linkit ja artikkelit:
Suomen 20 eri kestävyysvajetta
Suomessa kestävyysvajeeseen uskotaan, Ruotsissa ei
Suomea hallitseva kaava

Ohjelman tiedot:
Kuva 16:9 HD
TV-lähetyksen ääniraidat suomi stereo
Tekstitys ohjelmatekstitys (suomi)
Katsottavissa ulkomailla

Vastakkain tässäkin; erittäin mielenkiintoisessa, aiheessa ovat virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Kuinka iso tuo ero on? Ja halutaanko tuo ero kertoa ymmärrettävästi; kaikille valtiontaloudesta ja sen tunnusluvuista kiinnostuneille?

Toivottavasti saamme kuulla tästä aiheesta paljon lisää.

Varsinkin, kun keskustan ajama uusi hallinnontaso eli laajennettu maakuntamalli on tulossa vuonna 2018 askeleen lähemmäs toteutumistaan. Ainakin se kiinnostaa, että mistä rahat tuolle uudelle hallinnontasolle otetaan ja miten laskien sote-uudistuksesta syntyy todellisia säästöjä? Sekä mihin nuo kertyneet säästöt, voidaan julkisen talouden tosielämässä käyttää?

Eikä tuossa kaikki.

Mikä on pääministerin asema ja hallituksen arvostus kansalaisten mielissä vuonna 2018? Ja mitä todellisia vaihtoehtoja äänestäjille on tarjolla; julkisen talouden nykymenon sijaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, eurokupla, maan tapa, politiikka, talouselämä, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kestävyysvaje vs. kestävyysvale

  1. Tämä Ari Ojapellon bloggaus kannattaa lukea. Vaikka hänen kanssaan eri mieltä asioista olisikin. Mielenkiintoisia graafeja talouden kehittymisestä Suomessa ja maailmalla:

    23. Hesari vaikenee ideologisesti ja tarkoitushakuisesti totuudesta.
    Ari Ojapelto 30.12.2017 kello 11.40
    Yleinen

    ”Bruttokansantuote (BKT) on mittari, jolla taloustieteilijät seuraavat talouden kasvua hellittämättä, vaikka se ei olekaan mikään hyvinvoinnin mittari. Se ei alkuunkaan ota huomioon kansakunnan sisällä tapahtuvaa tulonjakoa ja BKT:n kehitykseen vaikuttavat hyvin monet ulkoiset seikat. Viime vuosikymmeninä kasvun hedelmät ovat menneet vain rikkaille.”

    Lue lisää Kansan Uutiset – blogit osoitteessa:
    https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/23-hesari-vaikenee-ideologisesti-ja-tarkoitushakuisesti-totuudesta

    HUOM!
    Mikäli linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku bloggauksen nimellä.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Suomi 2017 - Suomi 2.0 Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.