Heti joulupyhien jälkeen pääsemme seuraamaan sitä, miten tulevien presidentinvaalien gallup-luvut lähtevät kehittymään. Erilaisia galluppeja alkaa pullahdella uutisvirtaan; yhä kiihtyvämpään tahtiin.
Totuusleikkuroitujen gallup-lukujen valossa toinen kierros; vuoden 2018 presidentinvaaleissa, näyttää varmistuvan. Tämän totuusleikkaroimattoman gallupin teetättäjä oli Helsingin Sanomat.
Kuka ehdokkaista nousee toiselle kierrokselle?
Totuusleikkuroimattomissa gallupeissa Sauli Niinistön suosio on ollut kekkosmaisen korkea eli 70 – 80 prosentin välillä! Joten istuvan presidentin voittaminen on tälläkin kertaa haasteellista.
Perinteisesti presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestetään sitä omaa suosikkia. Toisella kierroksella taas sitä vähemmän elloo ehdokasta. Tai sitten jätetään kokonaan äänestämättä. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa II kierroksella vastakkain olivat keskustan ehdokas Esko Aho ja sdp:n Tarja Halonen. Tunnetuin jälkiseuraamuksin.
Ratkaisevaa on tietysti se, että onnistuuko toisen valitsijayhdistyksen ehdokas; Paavo Väyrynen tarjoilemaan noita menneisyyden ja lähihistorian haamuja nykyaikaan lukittuina niin, että äänestäjien mielenkiinto vaaleja kohtaan kasvaa.
Mitä kaikkea entisellä oikeusministerillä ja valtiovarainministerillä on omalla tunnollaan?
Entä uskaltavatko presidenttiehdokkaina olevat entinen pääministeri sekä sosiaali- ja terveysministeri jo avata suutaan vakuutusalan lähihistorian (vuodet 2003 – 20017) tapahtumista?
Joten valitsijayhdistys A:n ehdokkaan; Paavo Väyrysen, mukaan pääseminen presidenttiehdokkaaksi oli tärkeää. Nyt äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella saattaa kasvaa. Esimerkiksi haarukkaan 75 – 80 prosenttia. Joka tarkoittaisi sitä, että myös nuoremmat äänestäjät heräävät käymään vaaliuurnilla.
Mielenkiintoista on nähdä saavatko Paavo Väyrysen esille manaamat menneisyyden haamut kiinni valitsijayhdistyksen ehdokkaana olevan; nykyisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön?
Jolloin esimerkiksi, nuoremman sukupolven ja perussuomalaisten ehdokas; median raateluhampaisiinsa ottama Laura Huhtasaari saattaa saada myös tuulta purjeisiinsa. Muista ehdokkaista eroavilla teemoillaan. Kuin myös virkeämmällä visuaalisella ilmeellään.
Myös jokin äänestyspäivää edeltävä, ei-toivottu tapahtuma Suomessa tai lähialueella; saattaa muuttaa ehdokkaiden asetelmia. Jolloin toiselle kierrokselle pääsijän nimi saattaa yllättää, koska lopulta uutta presidenttiä valitaan tunteen ja mielikuvan perusteella.
Eikä tässä kaikki.
Presidentinvaalit 2018 toimivat myös hyvänä harjoittelualustana tuleville eduskuntavaaleille.
Onhan EU-komissaarimme ja yksi EU-komission varapuheenjohtajista, kokoomuksen Jyrki Katainen asettautunut; 23.3.2017 Helsingissä, antamassa vastauksessaan, tukemaan kansanäänestysten järjestämistä Suomessa. Koskivatpa ne sitten Euroopan unionia, euroa ja/tai Natoa. Vaikka kysymyksen kansanäänestysten järjestämisestä esitti Ilta-Sanomien toimittaja, niin tuo korkeantason päättäjän vastaus ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä!
Eikä tässä vielä kaikki.
Minkälaiset aiheet olivat esillä edellisissä vaaleissa?
Tässä muutamia poimintoja Suomi 2017 – blogin tarjonnasta:
Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 1
Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 2
Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 3
Joten ei muuta kuin kasvavalla joukolla seuraamaan presidentinvaalien tv-tenttejä. Ja yrittämään pysymistä lähetysten ajan hereillä. Sekä osallistumaan joukolla kaikille avoimiin yleisötilaisuuksiin. Toivottavasti myös erilaiset yleisökysymykset presidenttiehdokkaille sallitaan. Onhan kyseessä valtakunnan johtavan arvojohtajan valinta.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
