Uusia tapoja toimia yhdessä

Mielenkiintoista on seurata, että nouseeko SuomiAreena 2017 – tapahtumassa (10.- 14.7.2017) Porissa, keskustelujen kuumimmaksi aiheeksi demokratiamme tila eli korporatismimme pysähtyneisyys? Vaiko oikeusvaltio periaatteiden toteutumattomuus, kun siirrytään virallisesta todellisuudesta tosielämän tilanteisiin?

Toivottavasti kuulemme yhteiskunnallisesti erittäin tärkeistä aiheista; kaikille avoimissa SuomiAreenan yleisötilaisuuksissa kuin edes jotain, yleisöltä suljetuissa VIP – tilaisuuksissa.

Käynnistääkö tämä yleisölle avoin tilaisuus todelliset uudistukset Suomessa?

Kuka muistaa vielä tämän? Vaalirahoitusta ja sen avoimuutta koskevien lakien uudistaminen laitettiin puoluesihteerien tehtäväksi. Tunnetuin seurauksin. Joten pitäisikö demokratian uudistaminen ja lainsäädäntötyön digitalisointi jättää äänestäjien tehtäväksi? Yli puolue-, media-, etujärjestö-, yhdistys- ja aaterajojen.

Uskallammeko jo, yhdessä toimien, ottaa askeleen korporatismista aitoon parlamentarismiin?

Helsingin Sanomilla ei ole tabuaiheita, kertoi päätoimittaja Kaius Niemi päätoimittajan kyselytunnilla 17.2.2017.

Tuonpa takia on hyvä; aina silloin tällöin, testata se, että saako Helsingin Sanomien mielipidesivulle läpi omaa kirjoitustaan? Lähetetty 22.6.2017 kello 15:29. Ei julkaistu lehden mielipidesivulla 3.7.2017 mennessä, jonka jälkeen lisätty lihavoituihin kohtiin linkit ison kuvan avaamiseksi ja vilkkaan julkisen keskustelun käynnistämiseksi:

– Uusia tapoja toimia yhdessä –
Niina Tammen (HS 21.6.2017) huomiot demokratiamme tilasta olivat tarkat ja samalla huolestuttavat.
Poliittisiin puolueisiin perustuva järjestelmämme kaipaa ravistelua. Voisiko puolueista itsestään lähtevä avoimuus; olla se tärkein?

Jolloin eduskunnan puhemiehiksi ja hallituksen ministereiksi valittujen, tulee näyttää aina esimerkkiä niin, että heidän kohdallaan vaalirahoitus on täysin avointa.

Ellei vaalirahoituksen avoimuus voi olla mahdollista, niin jatkossa eduskuntaan valitaan kansanedustajat seuraavasti: 1. Valitaan 100 edustajaa kansalaisten parista eli kansan osa edustajaa. 2. Valitaan 100 edustajaa yritysten, etujärjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden eli kansallisten korporaatioiden edustajaa.

Vallan leikkurina toimii uuteen vaalilakiin kirjattava sääntö siitä, että puolueet tai siihen sidoksissa olevat henkilöt ja yhdistykset voivat osallistua vain toiseen sarjoista.

Jos tämäkään ei ole jostain syystä mahdollista, niin lainsäädännön tekeminen digitalisoidaan. Sen ansiosta, me kaikki voimme yhdessä toimien, saada aikaiseksi entistä paremmin tosielämän tilanteissa toimivaa lainsäädäntöä. Digitalisoinnin pilotiksi voidaan ottaa esimerkiksi lakisääteisten vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö, joidenka ”valuviat” ovat erittäin hyvin; niiden kohteeksi joutuneiden kansalaisten tiedossa.

Petri Salo
Helsinki

Eikä tuossa kaikki.

Nyt vain rohkeasti juttelemaan päättäjiemme kuin lobbareiden kanssa kasvokkain. Porissa se onnistuu tänä(kin) kesänä helpoiten. Jos ei SuomiAreenan tapahtumien yhteydessä, niin sitten viikon lopun Porin Jazz-tapahtumassa. VIP-alueiden läheisyydessä. Rauhan, rakkauden ja rispektin nimissä. Ja nämä tiedossa olevat todellisen todellisuuden tosiasiat kerraten ja Lakien synty – kirjan realiteetit muistaen.

”Yhdessä. Tillsammans. Together.” niin kuin Suomen 100-juhlavuoden virallinen pääteema kuuluu. Vaikkakin eri mieltä monesta asiasta oltaisiinkin.

Ja jos yhteistä jutunjuurta ei meinaa syntyä, niin yksi hyvä aihe keskusteluun on se, että miltä näytti uuden vaalirahoituslain pohjalta vaalirahanjälkien avoimuus, kun eurovaalit 2009 olivat takana.

Tuolloinhan uusi vaalirahoituslaki oli ensimmäistä kertaa käytössä. Siis se, jonka ”parlamentaarisesti” toiminut työryhmä esitti ja hyväksyi omille puoluetahoilleen sopivaksi.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.