Helsingin Sanomat 2

Tämä on 300. Suomi 2017 – blogissa ilmestynyt artikkeli. Lämmin kiitos kaikille seuraajille ja vinkkejä uusien artikkelin aiheiksi antaneille. Toivottavasti osa mielenkiintoisista vinkeistänne jalostuu Suomi 2017 – artikkelien muotoon. Ja on upeaa, jos tämänkaltaisesta tiedosta on ollut jollekin apua. Ainakaan toistaiseksi tämän tyyppinen asioiden käsittely ei ole ollut sosiaalisessa mediassa, niin sanottua valtavirtaa.

Tosin nyt vuonna 2017 Suomi 2017 – blogin ensimmäinen kirjoitus vuoden 2010 syyskuulta, ”Hei päätoimittajat! – Ketä kannatatte?” on myös  valtakunnallisesti kuuma aihe. Kiitos käynnissä olevan Yle-Gaten.

Sitten päivän aiheeseen.

SISÄLLYSLUETTELO
Helsingin Sanomien päätoimittajan kyselytunti
Helsingin Sanomilla ei ole kiellettyjä aiheita
Suomi 2017 verkoston kiitokset ja juttuvinkit
Ennen lähetystä jätetty kysymys

HELSINGIN SANOMIEN PÄÄTOIMITTAJAN KYSELYTUNTI
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi vastasi lukijoiden kysymyksiin suorassa lähetyksessä Helsingin Sanomien Facebookissa 17.2.2017. Yhden tunnin ajan.

Kohteliaimmin ja varmistuksena tiedoksesi, että klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi, saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesti terävämpinä.

Aika näyttää, mikä on journalistinen totuus kysytyistä asioista?

Aika näyttää, mikä on journalistinen totuus kysytyistä asioista?

Tämän kaltainen päätoimittajien ja kustantajien esiinmarssi on kannatettava ajatus. Myös muille tiedotusvälineille. Paikallisille ja/tai valtakunnallisille. Tyyliin ”Kysy toiminnastamme – Me vastaamme”.

HELSINGIN SANOMILLA EI OLE KIELLETTYJÄ AIHEITA
Helsingin Sanomien antamien tietojen mukaan kysymyksiä päätoimittajalle tuli ennakkoon ja lähetyksen aikana yhteensä satoja.

Toivottavasti nuo kaikki kysymykset ja niihin päätoimittaja Kaius Niemen antamat vastaukset saadaan internetiin ja painettuna perinteiseen paperilehteen. Kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville.

Muiden mukana Suomi 2017 verkosto kysyi suorassa lähestyksessä:
”Onko Helsingin Sanomilla ns. kiellettyjä aiheita? Jos on ne, niin mitä ne ovat?”

> Vastaus on purettu tekstiksi HS facebookin videon kuvanauhalta.
> Voit katsoa videotallenteen HS facebookissa 17.2.2017 tästä linkistä:

https://www.facebook.com/helsinginsanomat/videos/10155101872257112/

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi – Aikajanan kohdalta -48:40 > alkaen > Aikajanalla > – 47:00 asti:

”Sitten täällä on, Suomi 2017 tili kysyy, että onko Helsingin Sanomilla ns. kiellettyjä aiheita? Jos on ne, niin mitä ne ovat? 

Nyt täytyy sanoa, että Helsingin Sanomilla ei ole kiellettyjä aiheita.

Meillä ei ole minkäänlaista sellaista linjausta, että me emme saisi käsitellä jotain tiettyjä aiheita. Tai aihealueita. Ja jos olisi, itse asiassa, niin silloin tää meidän riippumattomuuskin olis kyseenalainen.

Lähdemme siitä, että Helsingin Sanomat voi käsitellä, mitä tahansa aihetta. Ja nimenomaan, että meillä ei olisi sellaisia aiheita, joita ehdottomasti pitäisi, niin kun kieltää.

Mutta sen sanon, että on paljon sellaisia aiheita, joiden käsittely vaatii tarkkuutta. Ja jotka ei ole helppoja niin kun käsitellä. Ja me joudumme myöskin miettimään sitä, että millä lailla ja millä tyylillä, me erilaisista asioista kirjoitamme. Tää ei niinkään liity politiikkaan.

Mutta se liittyy sellaisiin, esimerkiksi sensitiivisiin aiheisiin, joissa esimerkiksi käsitellään lapsia. Tai, ja niin edelleen, joissa voidaan ehken mahdollisesti jutun julkasun myötä, tapahtua jotain sellaista, niin kuin esimerkiksi kirjoituksen kohteelle tai muuta, joka olisi hyvin epätoivottua.

Meidän täytyy aina tuntea vastuumme ja miettiä, että minkälaiset, minkälainen mahdollinen jälkijäristys jostain jutusta tulee.

Mutta samanaikaisesti lähdemme siitä, että juttuaiheita ei ole, joita lähtökohtaisesti meillä olis kielletty. Eli ei siis tämmöistä linjausta.”

SUOMI 2017 VERKOSTON KIITOKSET JA JUTTUVINKIT
Suoran lähetyksen yhteydessä päätoimittajalle ja Helsingin Sanomille meni muun muassa tällainen viesti.

Suomi 2017 verkoston kiitokset Helsingin Sanomien facebookissa:
”Kiitos vastauksestanne. Kiellettyjä aiheita ei siis ole. Toivottavasti saamme kuulla kattavan HS – tietopaketin aiheesta #vakuutuslääketiede

Kyseinen tiede liittyy isosti perustuslain mukaiseen julkisen vallan käyttöön lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa.

Sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä #vakuutuslääkärijärjestelmä

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja nämä aiheet Helsingin Sanomien toimesta pian avautukoot!”

ENNEN LÄHETYSTÄ  JÄTETTY KYSYMYS
Tässä kuvakoosteessa ennen lähetystä päätoimittaja Kaius Niemelle ja Helsingin Sanomille esitetty toive. Kysymyksen muotoon puettuna. Lähteenä kuvakaappaukselle on Helsingin Sanomien facebook-sivu. Kohteliaimmin ja varmistuksena tiedoksesi, että klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi, saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesti terävämpinä.

Myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) journalistinen avaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää.

Myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) journalistinen avaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää.

Kuvakoosteen kysymys/toive tekstinä:
Voitteko kohteliaimmin avata journalistisesti näitä tilastolukuja? Saatteko samalla käsittelyyn ja esille vuoden 2016 tilastot.

Kyse on erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä. Toiminta-alue on lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva sekä vakuutuslääketiede.

– Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014 –
Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Vako” artikkelista.

Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallinen todellisuus verrattuna todelliseen todellisuuteen on kasvanut, niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna.

Onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:
”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturvaasioiden erityistuomioistuin”.

>>> Teksti on otettu suoralla ”leikkaa – liimaa” toiminnolla vakuutusoikeuden nettisivulta.

Lue lisää aiheesta osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/01/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2015-ja-2014/

Aiheesta lisää Suomi 2017 – artikkelissa:
Vakuutusoikeus ja selvitysmies →

* * * *

– Artikkeli linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): maan tapa, mediasensuuri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s