Musiikki ja vienti

Mikäli uskoo pelkästään tiedotusvälineiden piirtämään kuvaan Suomesta, niin mustaltahan se näyttää. Ainakin, jos kansantalouden mittareita on uskominen.

Sitten hieman valoa talouslukujen tarjoilemaan pimeyteen. Jo vuosia sitten ulkomailla liikkuessani kuulin kehuja siitä, että miten uskomattomia bändejä Suomesta tulee. Silloin arvuuteltiin yhdessä; mistä kaikesta nuo bändit ammentavat voimansa. Valoisista kesäoistä vai talven pimeydestä? Tässä yksi noista paljon kehutuista bändeistä. Josta sain kehuja talouden mustissa syövereissä olevasta Kreikasta. Katu- ja ruohonjuuritason kreikkalaiselta.

Kiinnostavasti ja onnistuneesti rakennettu kirja.

Onnistuneesti rakennettu kirja bändin vaiheista. Tähän asti.

Tässäkin kirjassa on aika lailla Spinal Tap – vaiheita kuin bändiä kusettavia musiikki- ja viihdealan toimijoita. Vaan pikku hiljaa tehdyn erittäin kovan ja hitaan perustyön tuloksena homma alkaa rokkaamaan. Manageri- ja tuottaja-asiat sekä konserttitoiminnan suhdeverkostot ovat tietysti ratkaisevassa asemassa. Ja se oma musiikillinen juttu. Jota taas kannattajat joko seuraavat tai sitten ei. Vuosikymmenten ajan. Uusien sukupolvien innostuessa vanhasta tuotannosta ja vanhojen sukupolvien uudesta.

Kirjan lukemisen jälkeen nämä CD:t löytyivät kuunteluun.

Kirjan lukemisen jälkeen nämä CD:t löytyivät kirjastosta kuunteluun.

Levyiltä löytyy melodisesti laulettua mörinää kuin sähköisten soitinten ylvästä jytinää.

Nämä Amorphiksen cd:t löytyvät toivottavasti myös jossain vaiheessa kaupoista. Sillä ”vanha pieru” osastoon kuuluvana, sitä tahtoo edelleen jotain konkreettista rahojensa vastineeksi. Vaikka eri malliset sähköiset jakelutavat yleistyvät koko ajan. Jolloin tarvitaan systeemaattista ja hitaasti rahaa takaisin päin tuovaa työtä sille, että uudetkin sukupolvet  löytävät tällaiset monien ihannoimat helmet, joita mielestäni Amorphis omassa tuotannossaan onnistuneesti viljelee.

Muuten. Jokohan Amorphis löytyy Pono – jakelusta?

Kun nyt tuon Markus Laakson Amorphis – kirjan on saanut viikkojen saatossa luettua, niin heräsin funderaamaan. Toivottavasti näiden suomeksi kirjoitettujen bändikirjojen englanniksi tai muille kielille kääntämiseen on olemassa tuki- ja tuotantojärjestelmät kunnossa. Bändikirjojen kohderyhmä on tietysti ensi alkuun himofanit, mutta hyvin kirjoitetut bändikirjat sopivat myös uutta kuultavaa etsiville.

Bändeille varman tulontuojia lienee jatkossakin konserttikiertueet ja bändin hallinnassa oleva fanituotekauppa. Kunhan nuo hommat ovat hyvin hallinnassa.

Kun on lukenut matkan varrella useita muitakin bändien toiminnasta kertovia kirjoja. Niin varmasti erilaisia virheitä tehdään bändien toiminnassa jatkossakin, vaan tarvitseeko samoja virheitä toistaa ja kusetuksia kokea myös uusien yrittäjien?

Joten toivottavasti musiikin viennin saralla sitä tukeva valtio- ja RAY-rahoitteinen tukikoneisto on kunnossa? Suomalaisessa musiikkiviennissä yli genrerajojen piilee paljon mahdollisuuksia. Isoimpana uhkana tässä digitaalisessa maailmassa lienee se, että kilahtaako kassakone myös musiikin alkuperäisille tekijöille? Ja missä vaiheessa ja miten kontrolloituna rahansaanti tekijöidensä suuntaan tapahtuu, kun musiikki on kauppatavarana digitalisoitu ja kaupankäynti tapahtuu erilaisten järjestelmien välityksellä globaalisti.

Ja se ehken se tärkein juttu. Tai sanoisinko pointit:

1. Miten päättäjämme ovat kuulleet ja hyödyntävät satojen maailmalla; ensi alkuun, kompuroineiden suomalaisten bändien ekosysteemien saamaa tieto-taitoa?
2. Entä tapahtuuko tämä päättäjien toiminta kertaluontoisesti vai systemaattisesti?
3. Miten tyytyväisiä päättäjiemme toimintaan ollaan musiikin tekijöiden joukossa?

Ja toinen paljon kehuja ulkomailla saanut ja saava yhtye mainittakoon lopuksi. Eri aikakausien Nightwish.

Joten on hienoa olla suomalainen, kun meillä on musiikissa todella paljon bändejä, joiden tuotannosta voi niiden lähteet löydettyään; ammentaa omaan tahtiinsa ja tunnelmiinsa sopivasti voimaa uusien päivien koitoksiin.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in talouselämä, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s