Kilpailukykysopimus

Tuttavalliselta kuulostava ja päättäjien kovasti julkisuudessa kehuma kiky-sopimus, tunnettiin aiemmin yhteiskuntasopimuksen nimellä. Tuolloin joulukuussa 2015 neuvottelut katkesivat kokonaan yllättäen, mutta lopulta jatkuivat.

Lännen Median kautta jysähti 31.8.2016 uutisvirtaan kova uutinen: ”Dramaattinen käänne: Koko kiky vaarassa kaatua”. Nyt vuorostaan kunta-alan työntekijäjärjestöt ovat mahdollisesti kaatamassa kikya. Joten jännitettävää piisaa. Kuten. Mitä kaikkea sellaista sopimukseen piiloutuu, josta emme vielä tiedä?

Viimeistään nyt; on tärkeää saada tietää, että onko paljon hehkutettu ja nyrkitetty kiky-sopimus liitteineen:

a. julkinen asiakirja?
b. kenen hallussa se on?
c. miten se saadaan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi?

Avoimuuden taso kiky-sopimuksen tarkasta sisällöstä, tuntuu olevan huonompi kuin tuoreiden uutistietojen mukaan kaatumassa olevan TTIP – sopimuksen.

SISÄLLYSLUETTELO
Tietopyyntö kiky – sopimuksesta sosiaalisessa mediassa
Koskevatko perustuslain velvoitteet vakuutusalaa?
Miksi vakuutusala saa toimia perustuslain vastaisesti?
Virallinen asiakirjapyyntö kiky – sopimuksesta
> Saatu vastaus 22.9.2016 – Linkki SAK:n sivulle

TIETOPYYNTÖ KIKY-SOPIMUKSESTA SOSIAALISESSA MEDIASSA
Tässä avoin yritys kesältä 2016. Sen pohjalta tuli yksi vinkki: ”Kokeile poika Googlea”. No ei onnistunut etsintä meikäläisen atk-taidoilla. Joten tässä on laajennettu tietojen saanti yritys. Siinä sosiaalisen median kanavassa, jossa pääministeri Juha Sipilä/kesk. asian julisti.

– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi terävämpänä –

Kuvakoosteessa oleva tietopyyntö on vireillä >>> osoitteessa

Kuvakoosteessa oleva tietopyyntö on vireillä >>> osoitteessa

 

Tuossa kuvakoosteessa on ensin pääministeri Sipilälle ja valtioneuvostolle15.6.2016 esitetty tietopyyntö Twitterissä. Sekä sitten hiljaisuuden jatkuessa työmarkkinajärjestöille lähetetty tietopyyntö 11.7.2016. Vaikka kyseiset osapuolet ovat Twitterissä aktiivisiä, niin 1.9.2016 mennessä vastausta tietopyyntöön ei ole tullut.

Vaan ei lannistuta.

Yksi esimerkki hitaasti edenneestä tietopyynnöstä Twitterissä tulee syksyltä 2015. Tässä tietopyynnössä kysyttiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon lupaamien tietojen perään. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana toimivan Outi Antilan sidonnaisuuksien suhteen. Tietoja ei ole vieläkään virallisesti saatu. Asian selvittäminen ei jostain syystä kiinnostanut valtakunnallisia tiedotusvälineitä.

Entä nyt, kun ylijohtaja Antila on tällä hetkellä yksi hakijoista Kelan pääjohtajaksi. Hänen puuttuvat sidonnaisuustiedot löytyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta. Olisipa mielenkiintoista päästä näkemään se sosiaali- ja terveysministeriön ”oikeaksi todistettu” – versio vakuutusalan ylimmän virkamiehen sidonnaisuusilmoituksesta.

> Saatu vastaus kiky-tietopyyntöön 22.9.2016 – Linkki SAK:n sivulle
> Kiky-sopimus löytyy tämän artikkelin kommenttiosiosta

KOSKEVATKO PERUSTUSLAIN VELVOITTEET VAKUUTUSALAA?
Miksi kyseiset sopimusasiakirjat ovat erittäin tärkeitä? Meille kaikille. Ensin lyhyt alustus.

Lakisääteisen vakuutusten ja sosiaaliturvan asiat eivät ole kuuluneet todellisen lainsäädäntövallan käytön osalta eduskunnalle ja hallitukselle. Vaan työmarkkinajärjestöille (EK/SAK/STTK/AKAVA) + vakuutusala (Finanssialan Keskusliitto ja Työeläkevakuuttajat Tela) + valtiolle (valtiovarain-, oikeus- sekä sosiaali- ja terveysministeriölle).

Kaikista huolestuttavinta ja härskeintä tässä kuviossa se, että tuo nelikanta käyttää todellisuudessa ko. asioissa myös todellista toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Eikä tässä kafkamaisessa kuviossa mitään, jos näin saisi toimia myös perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta katsottuna. Sekä GRECO:n = Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen hyväksymänä.

Nythän tilanne on esimerkiksi työtapaturmassa tai ammattitautitapauksessa tällainen:

– Vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina –
Julkaistu kesäkuu 30, 2016

Varsinkin lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutusyhtiö voittaa halutessaan aina
”Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka”
Oikeusturva verkoston linkkejä aiheesta

Tässä asia kahdella kuvalla kerrottuna. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja työtapaturmien sekä ammattitautien näkökulmista tarkasteltuna.

Aihetta avattiin pienesti Huomenta Suomen lähetyksessä ja MTV uutisessa näin:

”Jättävätkö vakuutusyhtiöt selviä vammatapauksia korvaamatta? Lakimies ja lääkäri täysin eri linjoilla”

”– On paljon tapauksia, joissa vakuutusyhtiö pyrkii vetäytymään korvausvastuusta vaikka vastuu olisi selvästi olemassa, Siikavirta sanoi Huomenta Suomen lähetyksessä.

Leinonen oli asiassa eri linjoilla.

– Ongelma on se, ettei iso osa kansasta ja mediasta tunne sosiaalivakuuttamisen perusteita, rajoja ja sääntöjä, hän sanoi.”

Lähde: MTV uutiset – Kotimaa Julkaistu 16.08.2016 10:33
Vakuutuslääkärit ry:n puheenjohtaja ja Valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinonen ja lakiasiantoimisto Suomen potilasvahinkoavun lakimies Joni Siikavirta.

MIKSI VAKUUTUSALA SAA TOIMIA PERUSTUSLAIN VASTAISESTI?
Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla kyse on erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä.

Joten on tärkeää saada tietää se, että oliko yhteiskunta- ja kilpailukykysopimusta koskevissa neuvotteluissa mukana; 2015 – 2016 työssään vammautuneiden ja sairastuneiden perustuslaillisten oikeuksien pitkäkestoiset loukkaukset sekä niiden korjaaminen ja korvaaminen?

Entä oletko Sinäkin joskus ihmetellyt, mikseivät kansanedustajat, virkamiehet ja laillisuusvalvojat saa tehtyä; todellisia korjauksia esimerkiksi vakuutuslääkäri- tai vakuutusoikeusjärjestelmän pitkään tiedossa olleisiin epäkohtiin? Taikka puuttua selkeisiin perustuslain vastaisuuksiin?

Tiesitkö jo tämän? Pienen piirin On Sovittu Että (OSE) – järjestelmässä; sovittiin kaikessa hiljaisuudessa vuonna 1995 siitä, että lakisääteiset vakuutus- ja sosiaaliturvat kuuluvat kiistattomasti työmarkkinajärjestöjen, valtion ja vakuutusalan muodostaman sisäpiiriverkoston valta-alueeseen. Ei siis eduskunnan ja eikä hallituksen!

Ovatko väittämät siis faktaa vai fiktiota? Tästä kohteliaimmin eteenpäin:

– Huomenlahja helvetistä –
Julkaistu helmikuu 23, 2016

”Sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on paljastunut monille suomalaisille; kafkamaiseksi kyykytyskoneistoksi. Joka perustuu sellaiseen korporatismiin, joka on päässyt pienen piirin sopimuksilla laajentumaan fasistiseksi järjestelmäksi. Kenenkään uskaltamatta kyseenalaistaa mafiamaista toimintaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Korporaatioiden yhteiskuntasopimusneuvottelut 2015-2016
Ratkaisijan rooleissa: P. Lipponen 1995 ja L. Ihalainen 2016
Nelikantainen toimintamalli vakuutusalalla
Tarvitaan täysremontti – pintaremontin sijaan
Suomi pohjoismaiseksi oikeusvaltioksi 2016 vai 2017?
Sampo-konserni korporatismikoneiston hyödyntäjänä
Huomenlahja helvetistä vaikuttavuudet 2016

KORPORAATIODEN YHTEISKUNTASOPIMUSNEUVOTTELUT 2015-2016
Vuoden 2015 keväästä asti käynnissä olleet yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat lähestymässä maaliaan. Tai sitten ei. Tilaa; tämän artikkelin kokonaisuuden esille ottamiseen ja tiedossa olevien epäkohtien sekä perustuslain vastaisuuksien korjaamiseksi, tuntuu olevan nyt EK >SAK > STTK >AKAVA – akselin neuvottelupöydässä reilusti. Mikäli SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn puheisiin ja Ylen välittämiin uutisiin on luottamista?”

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/

VIRALLINEN ASIAKIRJAPYYNTÖ KIKY-SOPIMUKSESTA
Toivonkin, että enemmän työmarkkinajärjestöjen (Suomessa korporaatiot/korporatismi) hallitsemaa maailmaa tuntevat ottavat tästä asiasta kohteliaimmin kopin. Esimerkiksi valtakunnallisten tiedotusvälineiden suunnalta.

Asia on mielestäni yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja historiallinen. Käsittääkseni ensimmäisen kerran sopimusteitse kaikkien palkkoja ja lomia leikataan. Vaan onko kaupankäynnissä mukana muutakin? Sen takia myös kiky – sopimuksen liitteet on hyvä saada julkiseen luentaan.

Yleensä, kun sosiaalisessa mediassa on esittänyt alussa kerrotun kaltaisen epävirallisen tietopyynnön, niin tiedot ja vastaukset kyllä on saanut. Nopeastikin. Paitsi, jos aiheessa on ollut jotain peiteltävää.

Tuolloin taas on joutunut ns. hinkkaamaan asiaa ihan kunnolla. Ja myös aikaa ja rahaa saattaa palaa, kun käydään mahdollisesti koko hallinto-oikeus ketju lävitse.

Tässä yksi meidän pienten ihmisten voittoon, korkeimmassa hallinto-oikeudessa päättynyt tietopyyntötaistelu valtioneuvoston kanssa. Koski verovaroin järjestetyn ison EU-seminaarin osallistujien nimi- ja organisaatiotietojen julkisuutta:

– Vanhasen listasta –
maanantaina, joulukuuta 10, 2012

”Kyllä pieni ihminen tuntee itsensä pieneksi suhteessa valtiohallintoon. Ja tämä tarina on tosi.

Aiheesta hakusanasettejä nettiin:
Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla – seminaari
EU-seminaari 2.2.2009

Osallistujatiedot löytyvät lopun linkkauksesta, jonka kautta Vanhasen listasta löytyy laajempi tietopaketti. Osallistujatiedoista tulee moninkertaisesti hyviä vinkkejä siitä, miksei tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Myös isoja EU-asioita.

Toivotaan siis, että jonain päivän yhteisten asioiden hoitaminen voi olla iloista, avointa ja kaikkien hyväksymää toimintaa. Myös sellaiseen kieliasuun formuloituna, että korkeimman hallinto-oikeuden valittajalle myönteinen päätöskin tulee helpommin ymmärretyksi.”

Lue koko päätös osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.fi/2012/12/vanhasen-listasta.html

Eikä tässä vielä kaikki.

Ihme kyllä. Tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei kiinnostanut valtakunnallista mediaa. Syykin selvisi, kun osallistujanimet tulivat julkisiksi ja niitä pääsi ryhmittelemään ammatin ja organisaatioiden mukaan perusteella.

Joten ei ole helppoa aidosti tutkivan journalismin perään vannovilla toimittajillakaan. Kun omat pomot ovat osa valtakoneistoa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Kilpailukykysopimus

  1. Lari sanoo:

    Tässä SAK:n sivulta saatu kilpailukykysopimuksen ”neuvottelutulos 29.2.2016” – versio. Siitä ei ole olemassa varmistusta, että onko kyseessä myös 14.6.2016 allekirjoitettu versio. Myöskään siitä, että onko kiky-sopimuksessa liitteitä ei ole saatu varmistusta?

    HUOM! Tämän sopimustiedon varassa; kafkamaiset tilanteet lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla säilyvät ennallaan!

    Eli todellinen valta niissä asioissa säilyy perustuslain(kin) vastaisesti työmarkkinajärjestöillä (EK/SAK/STTK/AKAVA) + vakuutusalan etujärjestöillä (Finanssialan keskusliitto/Työeläkevakuuttajat, Tela ry) + valtiolla (valtiovarain-/oikeus-/sosiaali- ja terveysministeriöllä). Kyse on samalla mafiamaisesta miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta.

    Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan alueilla yhteisesti toimien. Samalla oppikirjojen mukaisesti fasistisen järjestelmän tunnusmerkit täyttäen. Laillisuusvalvojien suojatessa vaikenemisellaan toiminnan.

    Siitä tämän kommentin lopussa kiinnostuneille ison kuvan katsausta.

    * * * *

    Kilpailukykysopimus
    Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutulos
    29. helmikuuta 2016 kello 00.45.

    1. Johdanto
    2. Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen
    3. Sosiaalivakuutus
    4 Rakenteelliset muutokset
    5. Muutosturva ja työterveyshuolto
    6. Paikallinen sopiminen
    7. Seuraava neuvottelukierros
    8. Muut hallitukselle esitettävät toimet
    9. Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus

    1. Johdanto
    Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden velkaantumista ei ole saatu taittumaan, ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla. Heikon talouskehityksen taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuuksien sekä kielteisten rakennemuutosten lisäksi pidemmän ajan kuluessa syntyneet kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset.

    Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista.

    Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
    2. Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen

    Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena ovat 4 kohdassa sovitut rakenteelliset muutokset ja 6 kohdassa mainitut paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset.

    3. Sosiaalivakuutus
    3.1 TyEL-maksu

    Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 työeläkeuudistukseksi sovittiin, että perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuosina 2017-2019. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin arvioiden mukaan tämä maksutaso on riittävä eläkkeiden rahoitukseen myös vuoden 2019 jälkeen.

    Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021. Työeläkeuudistuksen mukaisesti osapuolten tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys sekä vuoden 2017 eläkesopimuksessa sovittujen etuuksien ja niiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä. Sopimuksen mukaan maksun korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.

    Sovitusta maksunkorotustavasta poiketen työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä edellisestä vuodesta seuraavasti:

    0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
    0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
    0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
    0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

    Näin ollen työntekijän maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017-2020. Vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla. Vuoden 2021 jälkeen muut muutokset TyEL-maksussa jakautuvat edelleen puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.

    Työntekijän maksuosuuden muutos koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä. Julkisen sektorien palkansaajien työeläkemaksun muutos otetaan huomioon julkisen sektorin työnantajien työeläkemaksussa.

    3.2 Työttömyysvakuutusmaksu
    Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Tämä alentaa työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Maksuosuusmuutokset toteutetaan siten, että vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016.

    Etuuslainsäädäntöä muutetaan niin, että maksumuutosten myötä niin sanottu prosenttivähennys ei muutu ja siten pienennä tai kasvata etuuksia.

    Työeläke-, työttömyys- ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti.
    3.3 Hallinnolliset asiat ja maksuvalmius

    Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muutos tulee voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja vuonna 2020 hallituksen osalta.

    Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä puolet valitaan työnantajien ja puolet palkansaajia edustavien keskeisten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työnantajapuolen edustavuus ratkaistaan jäsenten työntekijämäärällä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen ehdotuksesta valituista jäsenistä. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen esitys työttömyysvakuutusmaksuista sekä hallituksen päätös työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasauksesta ratkaistaan äänten mennessä tasan siten, puheenjohtajan ääni ratkaisee vain silloin, kun myös varapuheenjohtaja äänestää samalla tavalla kuin puheenjohtaja. Työttömyysvakuutusrahaston hallintomuutokset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.

    Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärä nostetaan 7 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Osapuolet valmistelevat keväällä 2019 valtiovallalle esityksen suhdannepuskurin tarkoituksenmukaisesta nykyistä suuremmasta tasosta. Valmistelussa painotetaan työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamista ja riittäviä edellytyksiä puskuroida työttömyysvakuutusmaksujen tason vaihtelua sekä ottaen huomioon julkisen talouden reunaehdot. Työttömyysvakuutusrahaston lainajärjestelyille annetaan valtion takaus ilman vastavakuutta ja takausmaksua. Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasaukseen käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2016-2017.

    3.4 Sosiaaliturvamaksu
    Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti:

    0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017
    1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018
    1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019
    0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi.

    Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Alennus on mitoitettu ottaen huomioon työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, mutta ei sopimuksen vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen.

    Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä.

    4 Rakenteelliset muutokset
    4.1 Työajan pidentäminen

    Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.

    Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

    4.2 Julkisen sektorin lomarahat
    Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

    5. Muutosturva ja työterveyshuolto
    Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja että valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään seuraavat työ- ja verolainsäädäntöä koskevat muutokset:

    soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää

    laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan
    koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa

    tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi

    osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä

    palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi

    tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä

    työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömisen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus

    6. Paikallinen sopiminen
    Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset:

    Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen.

    Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti

    Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
    Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

    Keskusjärjestöt esittävät, että toteutetaan ainoastaan seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset:

    Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.

    Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.

    Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan.

    Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

    7. Seuraava neuvottelukierros
    Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.

    8. Muut hallitukselle esitettävät toimet
    8.1 Aikuiskoulututustuki

    Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Muutos tulee voimaan vuonna 2017.

    8.2 Kolmikantainen valmistelu
    Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

    9. Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus
    Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.

    Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.

    Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.

    Helsingissä 29.2.2016

    AKAVA RY
    ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITO EK
    KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
    KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
    SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
    TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
    VALTION TYÖMARKKINALAITOS

    Lähde: SAK:n www-sivut 22.9.2016

    * * * *

    – Nelikanta Wahlroos –
    Julkaistu huhtikuu 15, 2015
    by Suomi 2017 – Suomi 2.0

    ”Suomen todellisen hallintamuodon tuominen päivänvaloon etenee hitaasti. Edes Björn Wahlroos ei uskalla sanoa oikeaa tilannetermiä, joka on korporatismi. Reserviupseerikoulun (RUK) kasvattina ja useilla korttipakoilla pelaajana hän tietää sen, että oikein ajoitettu sotilaallinen hämäys saattaa päästää pälkähästä. Ainakin hetkeksi. Tämän artikkelin lopussa isoja aiheita finanssi- ja vakuutusalalta, joita Wahlroos ei ole vielä käsittääkseni omatoimisesti käsitellyt.

    Ratkaisevinta oman ”toimialani” edustajille tulee olemaan se, että menevätkö perussuomalaiset puheenjohtaja Timo Soinin johdolla tähän fasistiseksi luonnehdittuun järjestelmään. Jos menevät tai ovat jo suostuneet, niin seuraavat 30 vuotta mennään lakisääteisellä vakuutusalalla samalla tavalla. Kuvainnollisten kiväärinperien kopsautusten ja nahkasaappaiden kopinan äänimaailman vallatessa; monen suomalaisen pysyvästi vammautuneen ja sairastuneen sielunelämän.
    Pohjautuuko tuleva yhteiskuntasopimus fasistisen järjestelmän varaan?

    SISÄLLYSLUETTELO NELIKANTA WAHLROOS – ARTIKKELILLE
    Wahlroosin pelisilmä hyödyntää isoja porsasrekan kokoisia reikiä?
    Superlobbarin läksyt medialle
    Lakisääteiset vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät fasistisia?
    Korporatismin tilannekuvan avaaminen mediassa kielletty?
    Finanssifasismi Suomessa – vain isojen herrojen herkkua?
    Kahden lääkärin loukku – lakipakettia piilotellaan edelleen
    Talouden isoilla uhkakuvilla vakuutusasiat taas piiloon?
    Keskusta kannattaa kansallisen korporatismin koventamista?
    Presidentti Ahtisaari avaamaan korporatismin ytimet?
    Wahlroos avaamaan 1990-luvun pankkikriisin tapahtumia?”

    Lue lisää Suomi 2017 blogista:
    https://suomi2017.wordpress.com/2015/04/15/nelikanta-wahlroos/

    Eikä tässä vielä kaikki.

    Suomalaiseen tapaan, se mitä ei tunnusteta. Sitä ei olemassa. Sitä mitä ei ole olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Taikka korvata.

    Joten mihin kaikkeen liittyvät nyt käynnissä olevat kuhinat, jotka liittyvät:
    > eläkeyhtiöihin ja Finanssivalvontaan?
    > työmarkkinajärjestöjen AKAVA ja SAK/STTK yhteistyön hajoamiseen?
    > Finanssialan keskusliiton ja Työeläkevakuuttajien (Tela ry) muodon muutoksiin?
    > oikeuskanslerin lausuntoon OKV/31/20/2016 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta?
    > Elinkeinoelämän keskusliiton irtaantuminen keskitetystä tupo- ja korporatismimallista?

    Toivottavasti tiedotusvälineemme saavat/uskaltavat viimeinkin paljastaa ison kuvan aiheesta. Yhdessä toimien. Eri näkökulmista valottaen. Aikajanalle isot päätökset ja tapahtumat sijoittaen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s