Kansanäänestys 2017

Tai jo aiemminkin. Aiheina esimerkiksi euro, EU ja Nato. Toivottavasti keskustelu mielenkiintoisista aiheista saadaan mahdollisimman avoimeksi. Hyvänä perustana esimerkiksi kokoomuksen isänmaallisen edustajan, Jorma Jaakkolan sivusto, joka käsittelee omaa euro, EMU ja EU-lähihistoriaamme. Tässä kaikessa seuraavassa pitää nähdä mahdollisuus; Pohjoismaisen oikeusvaltion perustan rakentaminen pitäväksi. Ensimmäistä kertaa myös Suomeen ja meidän kaikkien suomalaisten turvaksi. Yhdessä toimien. Yli puolue-, media- ja aaterajojen.

– Artikkelin kuvakoosteita klikkaammalla, saat ne ruudullesi isompana –

Isot rispektit kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajalle, Jorma Jaakkolalle sivustostaan.

Isot rispektit kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajalle, Jorma Jaakkolalle sivustostaan.

Kansanäänestys 2017 – keskustelun avaajaksi; keskustan Paavo Väyrysen monenlaisia tunteita herättänyt ja herättävä kansalaisaloite. Jonka nimien keräys käynnistyi 16.7.2015. Aiheena on kansanäänestyksen järjestäminen Suomen euroon kuulumisesta.

Tämän artikkelin lopusta löytyvässä Kansan Gallupissa voit laitaa äänesi heti vaikuttamaan. Mitä Sinä haluat äänestyslipussa lukevan ja missä järjestyksessä?

Saako Paavo Väyrynen kansalaisaloitteelleen kannatusta? Yli puolue-, media- ja aaterajojen.

Saako Paavo Väyrynen kansalaisaloitteelleen kannatusta? Yli puolue-, media- ja aaterajojen.

HILJALLEEN HIIPUVA HELSINGIN SANOMAT JATKAA LINJALLAAN?
”Väyrynen puolestaan jatkaa euron vastaista kampanjaansa. Moninkertaisen ministerin motiiveja ei sovi kyseenalaistaa. Tuskin Väyrynen kuitenkaan itsekään uskoo – ainakaan hiljaa mielessään –, että aloite menisi läpi. Hänen ensisijainen tavoitteensa lienee herättää asiasta keskustelua. Päähallituspuolueen kunniapuheenjohtajalla luulisi olevan muitakin kanavia vaikuttaa politiikkaan.

Siinä mielessä Väyrysen aloite on kyllä perusteltu, että Suomen liittyminen euroalueeseen junailtiin aikanaan hieman kyseenalaisella tavalla. Euroon liittymisestä ei järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, vaan Paavo Lipposen (sd) hallitus antoi eduskunnalle asiasta valtioneuvoston tiedonannon, josta äänestettiin.

Silloisen hallituksen ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö katsoi, että kansan mielipidettä eurojäsenyyteen oli kysytty jo silloin, kun EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys.”

Lue Helsingin Sanomien pääkirjoitus 26.7.2015 kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1437791582549

AMPUUKO MEDIA HYVÄÄN LENTOON LÄHTENEEN KANSALAISALOITTEEN ALAS?
Vaan, entä jos Paavo Väyrynen on kansalaisaloitteensa kanssa oikeassa? Kyllähän me kaikki suomalaiset olemme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, edes yhden rehellisen kansanäänestyksen ansainneet. Myös tiedotusvälineiden suunnalta.

Yksi lisänäkökulma tuolle perustelulle löytyy tästä MTV:n pitkäaikaisen journalistin ja entisen toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran ulostulosta; SuomiAreena – tapahtumassa Porissa 2010. Merkittävä ulostulo ylitti tuolloin vain Iltasanomien uutiskynnyksen. Ja keskustan nykyisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen ihmetyksen. Toivottavasti Iltasanomat lataa kyseisen PALJASTUS – Mediapomo katuu –  uutisen (21.7.2010) kokonaisuudessaan kaikkien kiinnostuneiden saataville.

Kansalaisaloite numerolla 1372; euroäänestyksen järjestämiseksi löytyy osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
– artikkelin kirjoitushetken lukema on 33 487 allekirjoittanutta.

Sähköisen tunnistautumisen rinnalla sivulta löytyy myös postin kautta lähetettävä kannanotto. Joten laita Sinäkin äänesi kuulumaan ja postia Väyrysen Paavolle kulkemaan.

Tässä vielä pdf – muodossa olevan kansalaisaloitteen tiedot:
– lukemiseen tarvitset ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman.
– perustelut kansanäänestyksen järjestämiseksi ovat kohdallaan.
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa_Numero 1372_Tekijä Paavo Väyrynen_16072015 alkaen

IMPERIUMIN VASTAISKUT KÄYNNISTYNEET
Hiljainen heinäkuun käynnisti nimien keruun raketin lailla. Sitten pompsahti (25.-26.72015) kansanedustaja Olli Immosen masinoima, vahingossa tai tarkoituksellisesti suunniteltu, monikulttuurisuusteema massiiviseen julkisuuteen. Vaikea; englannin kielinen teksti tuntui kääntyvän valonnopeudella suomeksi ja erilaiset tulkinnat sekä tapahtumat lähtivät vyörymään kaikilla mahdollisilla tiedonvälityksen kanavilla. Myös erilaisia pohjoismaisia kytköksiä esiin kaivaen.

Eikä tuossa mitään. Toivotaan, että portit ovat auki muullekin pohjoismaiselle keskustelulle. Yli puolue-, media- ja aaterajojen.

EU-LIITTOVALTIO VYÖRYY – SUOMEN PAIKKA POHJOISMAIDEN RINTAMASSA?
Voisimmeko ottaa oppia muista pohjoismaista? Onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Yhteiseen vuosisataiseen kulttuuripohjaan nojautuen. Kuitenkin vailla alemmuuskomplekseja aiempiin valloittajavaltoihin suhtautuen. Mutta mahdollisimman avoimesti eri maiden välisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisuun asettautuen.

”EU:n integraatiota ei tule enää syventää, sanoo Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.”

Korkmanin mukaan euro on kuitenkin peruuttamaton päätös, vaikka hän itsekin sitä aikoinaan vastusti.

”Sitä on turha itkeä, vaikka olisi ollut onnellisempaa, jos Suomi ei olisi liittynyt talous- ja rahaliittoon.”

Korkmanin mielestä eurosta eroaminen on mahdotonta, mutta ei järkevää. Se ei myöskään ratkaise Kreikan ongelmia. Velkataakka ei katoa erosta huolimatta.

Lähde: Kauppalehti 31.7.2015 – Korkman esittää liittoa Pohjoismaille

Voisiko Sixten Korkman olla rohkaisemassa päättäjiämme ulostuloon; liittyen Suomen 1990 – luvun pankkikriisin hoitotapoihin, joista saa lisätietoa esimerkiksi internetistä hakusanoilla:

Koiviston konklaavi
SYP1-SYP2
liikepankki Unitas
roskapankki Arsenal
Aktiv-Hansa Siimes

Joten toivotaan kansalaisaloitteen numero 1372 ylittävän kaikki totutut puolue-, media- ja aaterajat. Sillä Suomessa tuntuu olevan edelleen iso ongelma se, jos kulloisenkin valtaeliitin kannalta vääränlainen henkilö onkin perusteluineen oikeassa. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista nähdä, että laajeneeko Väyrysen Paavon monologi eri vaihtoehtoja punnitsevaksi dialogiksi? Miten oman rahansa kanssa ovat onnistuneet Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska?

SUOMEN 100 – VUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI KANSANÄÄNESTYS
Suomen 100-vuotisen taipaleen juhlavuoden 2017 asiat olisivat mielestäni ansainneet maininnan hallitusohjelmaan. Onhan valtioneuvoston julistaman juhlavuoden teema – Yhdessä. Together. Tillsammans.

Mikä sen parempi ja kaikkia äänioikeuden jo omaavia yhdistävä tekijä juhlavuoden numeroksi kuin kansanäänestys? Kustannustehokkaasti. Useammasta aiheesta kerralla.

Miksei siis Suomessa voitaisi järjestää sitova kansanäänestys Euroopan unioniin, Natoon ja euroon kuulumisesta? Yhdellä kertaa. Iso-Britannian pääministeri David Cameronin ajatuksia sikäläisestä kansanäänestyksestä Suomeen soveltaen. Vuonna 2017. Ja jos Iso-Britannia äänestää jo vuonna 2016 omista asioistaan, niin valmistellaan kuitenkin omamme mahdollisimman avoimen ja laajan julkisen keskustelun kautta. Oman rahan omaavilta pohjoismailta neuvoa ja kokemuksia kysellen, sillä vain yhdessä toimien voimme olla enemmän.

Perusteeksi Suomessa kansanäänestykselle nämä kolme pääpointtia:
1. alle 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää EU:iin kuulumisesta.
2. yli 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää euroon liittymisestä.
3. Kummatkaan äänioikeutetut ikäryhmät eivät ole saaneet äänestää Natosta.

Kaikkiin kolmeen aiheeseen on hyvä saada mahdollisimman paikkansa pitävät tilannekuvat ja vaihtoehdot, jos mihinkään noista ei haluta kuulua. Muilta Pohjoismailta näkemyksiä auliisti kysellen.

JOKO VUONNA 2011 ÄÄNESTETTIIN LIITTOVALTIOON LIITTYMISEN PUOLESTA
Jos tapahtui euroon liittyminen salakavalasti, niin piileekö tässä perussuomalaisten riveistä nykyisin löytyvän kansanedustaja Toimi Kankaanniemen sanomisessa varsinainen totuus?

Nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi pystyy valottamaan euroon ja EU:iin liittymisen pimeitä kulmia tarkasti.

Nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi pystyy valottamaan euroon ja EU:iin liittymisen pimeitä kulmia tarkasti.

Nimittäin muun muassa; perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan, varoitukset vuodelta liittovaltioon ”joutumisesta” on hyvä nostaa tässä kohtaa esiin. Äänestettiinkö viimeisimmän perustuslaki ”uudistuksen” yhteydessä tosiasiallisesti liittovaltioon menemisestä?

”Samaan aikaan eduskunnassa on käynnissä vaalien yli lepäämään jätetty perustuslain muutosesitys, jossa Suomen EU-jäsenyys ollaan liittämässä osaksi Suomen valtiosääntöä perustuslakimme ensimmäisen luvun 1 §:ään. On kuvaavaa, että maininta halutaan kirjoittaa juuri 1 §:ään, sillä 2 §:ssä todetaan valtiovallan Suomessa kuuluvan kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tavallaan siis ennen sitä halutaan ikään kuin huomauttaa, että EU-jäsenyydellä on tietyt vaikutukset tähän kansanvallan käsitteeseen. Varmasti tällä halutaan perustella myös tulevaisuuden presidenttien vallattomuutta.

EU-jäsenyydellä on kieltämättä suuria vaikutuksia lainsäädäntöömme. Perustuslain täydellisyysperiaatteeseen eli siihen, että perustuslaki kuvaa todellista tilaa, vedoten EU-jäsenyydestä kertominen on perusteltua, mutta pakollista se ei kuitenkaan ole, koska perustuslaissamme on jo nyt mainintoja EU-jäsenyyden vaikutuksista. Herää myös kysymys, että onko eduskunnan enemmistö vuosien saatossa unohtanut perustuslain 94 §:n, jonka mukaan kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosääntömme kansanvaltaisia perusteita, kun nyt jälkikäteen halutaankin viestittää, että kansanvaltamme on ehdollista. EU:n luonnehan ei ole muuttunut itsestään, vaan Suomi on siihen ratkaisevalla tavalla vaikuttanut, sillä perussopimusmuutokset ovat vaatineet jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Kun samaan aikaan perustuslain 94 ja 95 pykäliä ollaan muuttamassa muotoon, jossa Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallansiirroista EU:lle voidaan päättää eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä, niin herää kysymys, mikä on yhteys pykälän 1 muuttamisella pykälien 94 ja 95 muuttamiseen. Tällä hetkellähän merkittävät toimivallan siirrot EU:lle vaativat päätöksen jättämistä lepäämään yli vaalien, niin että kaksi eri eduskuntaa joutuu asiasta päättämään, jolloin aihe on myös mahdollinen vaaliteema. Toisaalta, jos asia on haluttu ns. pois päiväjärjestyksestä, kuten usein on tehty, niin sen kiireellinen käsittely on vaatinut sitä, että 5/6 eduskunnasta haluaa asian käsiteltävän kiireellisesti ja kahden kolmasosan on pitänyt vielä puoltaa lopullista päätösesitystä. Ilmeisesti pykälän 1 muutoksella oikeutetaan muutokset pykäliin 94 ja 95.

Eduskunnassa vanhojen puolueiden edustajat ovat olleet selvästi aivan poissa tolaltaan, kun ovat nyt huomanneet, että perussuomalaiset ovat rynnistäneet eduskuntaan ja eri valiokuntiin puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta järkähtämättömästi. Ilmeet, eleet ja puheet kertovat, etteivät he ole tyytyväisiä siihen, kun heidän hiekkalaatikolleen on ilmestynyt uusia naamoja. Perusviesti perussuomalaisten suuntaan on ollut kuin kaiken saaneen kakaran parahdus ”mä en enää leiki”. Nyt vaan kannattaa muistaa se, että kuka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Kävi miten kävi, historia tulee vielä monesti tunnistamaan ja tunnustamaan sen, että perussuomalaiset olivat perillä Suomessa ja Euroopassa 1995-2011 tehtyjen EU-päätösten todellisesta luonteesta ja siitä, mitä kohti päätökset Suomen kansaa kuljettivat.”

Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro – EU:n liittovaltioiminen täydessä käynnissä; 14.9.2011.

Selviävätkö siis näistä linkeistä liittovaltion puolesta jo äänestäneet kansanedustajat?
Perustuslaki ”uudistuksen” ensimmäinen äänestys 19.2.2011 – HE 60/2010
Perustuslaki”uudistuksen toinen äänestys 22.10.2011 – LJL 3/2011

Tilannekuvaa EU-liittovaltioon kyökin kautta koukkaamiseta internetistä:
HE 60/2010 koplaus
LJL 3/2011 koplaus

KESKUSTELU RAHA-, RAHOITUS- JA VEROTUSJÄRJESTELMISTÄ MYÖS KÄYNTIIN
Yksi mielenkiintoisimmista ulottuvuuksista saattaakin olla se, jos keskustelu saadaan kattamaan myös rahajärjestelmän uudistamista koskevat näkökulmat. Verotusta ja Euroopan unionin sisällä rehottavia veroparatiiseja unohtamatta. Kuinka moneen veroparatiisiin meillä euromaiden veronmaksajilla on oikeastaan varaa?

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Näiden Turussa 7.1.2012 nauhoitettujen haastattelujen pohjalta on hyvä edetä tilannekuvan muodostamisessa.

Näiden Turussa 7.1.2012 nauhoitettujen haastattelujen pohjalta on hyvä edetä tilannekuvan muodostamisessa.

Mikähän mahtaa olla Björn Wahlroosin, Esko Seppäsen, Erkki Tuomiojan ja Sixten Korkmanin kanta näistä edellä kerrotuista asioista? Entä Suvi-Anne Siimeksen, Liisa Jaakonsaaren, Sirkka-Liisa Anttilan ja Tarja Halosen?

Ja soisivatko he meille katu- ja ruohonjuuritason kansalaisille mahdollisuuden äänestää euroon, Euroopan unioniin ja Natoon kuulumisesta? Yhdellä kertaa. Kustannustehokkaasti. Sitovasti. Yhdessä avoimesti ja rehellisesti toimien.

* * * * *

KANSALAISALOITTEITA KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI
Tällä hetkellä vireillä on muitakin yrityksiä kansanäänestyksen eli enemmistön tahtoon pohjautuvan kannan esille saamiseksi:

Suomi irti eurosta – nimien keräys käynnistynyt 21.7.2015
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa – nimien keräys käynnistynyt 16.7.2015
Puolustusliitto Naton jäsenyyshakemus ja kansanäänestys – nimien keräys käynnistynyt 11.7.2015
Suomi irti EU:sta – nimien keräys käynnistynyt 1.7.2015

Lähde 4.8.2015: kansalaisaloite.fi

Tutustu ja laita Sinäkin äänesi vaikuttamaan. Myös eri vaalien välissä. Ja jos voimia riittää, niin organisoi omasi.

Ihmeelliseltä tosin tuntuu edelleen se, että puolueen perustamiseen tarvittavaan 5 000 ja kansalaisaloitteelle tarvitaan 50 000 hyväksyttyä allekirjoitusta.

* * * * *

KANSAN GALLUP KANSANÄÄNESTYKSEN 2017 ÄÄNESTYSLIPUN TEKSTISTÄ
Mikäli kansanäänestys edellä mainituista asioista; valtaa pitävien taholta kerrankin sallitaan, niin ratkaisevaa on se, että mitä äänestyslipussa lukee ja missä järjestyksessä.

 

Kansanäänestyksen 2017 jälkeen eduskunta ja hallitus käynnistävät tarvittavat toimenpiteet. Muun muassa perustuslain 1§, 94§ ja 95§ päivittämiseksi kansanäänestyksen tulosta vastaavaksi. Valuutan vaatimia lakimuutoksia tällä kertaa unohtamatta.

Eikä tässä vielä ollut ihan kaikki.

Oi, miksi suomalaiset puolueettomat ja riippumattomat tiedotusvälineet eivät uutisoineet korkeimman hallintopäätöksellä julkiseksi tulleesta Vanhasen listasta mitään? Liittyhän sen takaa löytyvä kokonaisuus, näin jälkikäteen tarkasteltuna ilmiselvästi valtaeliittiimme katsottavien henkilöiden naulitsemiseen yhteisten EU-kantojen taakse. Tästä seuraavasta tunnutaan päättäjien keskuudessa olevan nyt hiiren hiljaa. Miksi ihmeessä?

Ollaanhan nyt muistakin kipeistä asioista puhumassa vihdoinkin niiden oikeilla nimillä. Joten perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen; harkittu tai harkitsematon aihevalinta ja sanamuodot monikulttuurisuudesta, saattaa auttaa päättäjiämme rohkaistumaan avoimille kannanotoille myös vaarallisuutta tihkuvaan tilannekuvaan. Jotta kansallisen itsemäärämisoikeuden menettäminen, mitä isoimmassa mittakaavassa on. Varsinkin, jos se tehdään päättäjiemme toimesta kaikessa hiljaisuudessa.

”ERIMIELINEN EUROALUE HAKEE SUUNTAA” – LIITTOVALTIO RATKAISUKSI?
Taustalla nimittäin tapahtuu isosti koko ajan. Tuolla lainausmerkein varustetulla; hämäävällä otsikolla kirjoitti pääkirjoituksensa Helsingin Sanomat.

Lainauksen lopun osuus liittyy jo suoraan käynnissä olevaan yhteiskuntasopimuksen sorvaamiseen. Jota voinee jo vapaasti sanoa Suomen kaikkien aikojen tupo-paketiksi. Erittäin keskitetyksi sellaiseksi. Kytketäänkö se jo mukaan tähän EU-liittovaltio kuvioon? Onko tavoitteena viedä kova kotimainen korporatismimme myös EU:n perustana olevaksi hallintomuodoksi?  Tässä kaikessa tuntuu olevan myös vuosi 2017 aikarajana:

”Euromaiden oli tarkoitus käsitellä jatkoaskelia tästä eteenpäin jo kesäkuun huippukokouksessaan, mutta Kreikan kriisi tuli väliin. Uusi yritys on edessä syksyllä. Pohjana käsittelylle on viiden EU-instituution puheenjohtajan kesäkuun lopussa julkaisema linjapaperi, jossa talous- ja rahaliittoa tuupataan eteenpäin osittain varsin kunnianhimoisella aikataululla.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla laaditussa paperissa hahmotellaan etenemistä kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa jo seuraavien kahden vuoden aikana talouspolitiikan yhtenäistämistä lisättäisiin ja pankkiunionia täydennettäisiin yhteisellä eurooppalaisella talletussuojarahastolla.

Sen jälkeen siirryttäisiin kohti kakkosvaihetta, joka alkaisi vuonna 2017 ja sisältäisi jo huomattavasti laajempia uudistuksia ja kokonaan uusia rakenteita. Siinä edettäisiin eurovaltioiden tiiviiseen yhteisvastuuseen. Talouspolitiikasta ja finanssipolitiikasta päätettäisiin yhä enemmän yhdessä, ja myös rahoitusmarkkinat yhdentyisivät.

Uutuuksia olisivat muun muassa yhteinen Euroopan finanssipoliittinen komitea ja kilpailukykyviranomainen, jonka tarkoituksena olisi – ei enempää eikä vähempää – palkanmuodostuskäytäntöjen ja -instituutioiden yhdenmukaistaminen eri maissa.”

Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus – 2.8.2015
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1438398158233

Eli ylhäältä päin alas rakentaminen jatkuu täydellä teholla. Niin Suomessa kuin Euroopassa.. Tarkoituksella vai tahattomasti? Kaikessa hiljaisuudessa. Sen näyttävät lähikuukaudet.

* * * * *

– Artikkelin kaikki linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

 

 

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): EU, eurokupla, finanssikusetus, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s