Presidentinvaalit 2012 – Euro saa(ttaa) kaatua

On hyvä, että EVM-sopimuksen tarkka sisältö ja Espanjan pankkeja koskevien jättitukilainojen takaisinmaksun ensisijaisuusjärjestyt selvitetään. Niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen/sd. ovat arvovallallaan asiaa vaatineet. Keskustan terhakkaa Mauri Pekkarista unohtamatta.

Euroalueen kokonaistilanteen kartoitus on kuitenkin pahasti kesken. Myös kokonaisvaltaiset Iso-Britannian ja Sveitsin läpivalaisut tarvitaan. Ovathan ne Euroopan rahamaailman isoja keskuksia. Euroopan unionin keskusmaiden Belgian ja Ranskan pankkien, valtion ja itsehallintoalueiden tai vastaavien tilanteiden selvittämisen tarpeellisuutta väheksymättä.

Yhden tämän hetken todentuntuisimmista analyyseistä on kirjoittanut Olli Pusa. Tästä linkistä hänen julkaisemaan tuoreeseen Eurokriisin kaunistelematon analyysi

Avainkysymyksiä 7/2012. 1. Onko EU-pankkivalvonta vain bluffia? 2. Kuka ja ketkä kaikki saavat Euroopan unionissa tehdä yhteiseen piikkiin velkaa? 3. Kenen tehty loppulasku tulee maksaa? Mihin ja milloin tehtyyn juridiseen sopimukseen maksaminen perustuu?

Jos pelkästään Valencian itsehallintoalueen lainatarve on 18 miljardia euroa, niin Suomen kuntauudistusta kiireellisempi lienee Espanjan sisäisten rakenteiden korjaaminen? Saako edes Helsingin Sanomat kertoa Espanjan kaikkien itsehallintoalueiden mätälainojen yhteisumman?

Muuten. Mikä mahtaa olla Italian vastaavien itsehallintoalueiden tai vastaavien tilanne?

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Mia Kumpula-Natrin/sd. tärkein tehtävä on mielestäni nyt selvittää pikaisesti kokonaistilanne Euroopan velkojen verkostosta ja EU-pankkivalvonnan tilasta. Niistä pitää saada esille vain kaksi näkökulmaa. Virallinen ja todellinen.

Samalla esille pitää ottaa esille selvitykset EU-valtiovalvonnan ja EU-itsehallintoalueiden valvonnan tarpeesta. Muuten ”Vakuudet espanjalle” – kaltaiset YouTube – naurupommit räjäyttävät tilanteen. Ainakin mielikuvien tasolla ja järjestelmän ytimiin kohdistuvan luottamuksen suhteen.

Tuon Iltalehden 5.5.2010 julkaisema Euroopan velkojen verkoston kaavio olisi mielestäni nyt päivitettävä ja saatettava avoimeen jakoon. Kaavio oli mukana toimittaja Katja Boxbergin kirjoittamassa erinomaisessa reportaasissa. Alkuperäinen kaavio löytyi New York Timesin sivuilta.

Ranskalainen lehtimies, Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja, professori Ignacio Ramonet kertoo kirjassaan “Median tyrannia”:

“Kuinka tänä päivänä salataan tietoa? Lisäämällä sen määrää: tieto naamioidaan tai palotellaan niin, että sitä on saatavilla liian paljon sulatettavaksi, emmekä me edes huomaa kaivata puuttuvaa tietoa.” (Lähde: Sananvapaus kauppatavarana sivu 18.)

Korporatismi/Korporativismi Suomessa ja Euroopassa läpivalaisuun

Alussa mainitun Olli Pusan analyysin lisäksi kannattaa etsiä netistä luettavaksi hänen nettikirjansa ”Renkien kaappaus”.

Maan tapaa ja ”On Sovittu Että” – järjestelmää (OSE) hyvin valottavan kirjan lukemisen jälkeen netistä löytyvä STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään tuore kirjoitus ”Ei sen näin pitänyt mennä” avautuu paremmin. Kannanotto tiukasti keskusjohtoisen EU-liittovaltion puolesta on julkaistu myös Turun Sanomissa 20.7.2012.

Ison keskusjärjestön puheenjohtaja pohjustaa kovan kansallisen korporatismin laajentamista myös Euroopan unionin tasolle. Keinovalikoimaan kuuluvat nähtävästi myös roskapankit ja eurobondit.

Ensin suora lainaus Mäenpään Mikon kirjoituksesta:

”Monet ekonomistit varoittelivat euroa käyttöön otettaessa siitä, että jäsenmaiden taloudet poikkeavat liiaksi toisistaan yhtenäistä valuutta-aluetta ajatellen. Enemmän on kuitenkin kyse siitä, että Euroopan unionista puuttuu poliittinen johtajuus ja kyky tehdä kerralla niin vahvoja ratkaisuja, että politiikka vakuuttaa markkinat ja ottaa markkinoista pääministeri Jyrki Kataisen taannoin mainostaman niskalenkin.

Jos painiotetta ei löydy, eteenpäin nilkutetaan edelleen vain pala kerrallaan ja joudutaan aina paikkaamaan edellisellä kerralla jätetyt aukot.

Integraatiota on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Talousliitto on askel oikeaan suuntaan. Pysyvän vakausmekanismin tai muiden välineiden käyttö tulevissa kriisitilanteissa edellyttää finanssipolitiikan ja verotuksen integraatiota. Ilman sitä järjestelmä ei tule nauttimaan kansalaisten hyväksyttävää.

Myöskään eurooppalaisia palkansaajia ei saa jättää markkinoiden armoille. On pyrittävä yhteisiä työmarkkinoita kohti.

Kuvaamani poliittinen kehitys edellyttäisi kovia poliittisia ratkaisuja jäsenvaltioissa. Ilman niitä vaihtoehtona on hallitsematon kehitys tai nykyisen euroalueen jääminen historiaan.”

Tässä vaiheessa kaikkien kiinnostuneiden kannattaa, jossain vaiheessa, selvittää itselleen ainakin seuraavia käsitteitä:

1. korporatismi
2. Olli Rehn ja korporatismi
3. apparatsikki

Ihan oikeasti. Nämä edellä mainitut tekijät ylittävät kaikki puolue-, aate- ja varallisuusrajat. Kaikki pelaavat. Kaikki hyötyvät. Siis ne, jotka ovat päässeet sukeltamaan sisäpiiriin ja ovat oivaltaneet setelisolidaarisuuden syvimmän olemuksen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet omalle ja lähipiirin loppuelämän uraputkille.

Ja jos tuntuu, että olen väärässä, niin tarjoan yhden lähestymiskulman aiheeseen, jonka STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää tuntee läpikotoisin. Kyse on rivien välejä tulkittuani tämänkaltaisen Suomen mallin monistamisesta Euroopan unionin päätöksen tekoon. Todellinen kansanvalta ei voi koskaan toimia, jos kansa ei tiedä. Tai sitten sen ei anneta tietää edes perustietoja siitä, ketkä ja miten toimien meitä todellisuudessa johtavat.

Olisi upeaa, jos korporativismin hyvin eri kanteilta tunteva valtiosihteeri Raimo Sailas kollegoineen astuisivat viimeinkin aiheen suhteen avoimeen julkisuuteen. Plussat ja miinukset meille aiheesta kiinnostuneille kertoen.

Veroparatiisit avoimeen esittelyyn

Tulin kirjoittaakseni aiemmin otsikolla Suomen tärkein viikko 42/2011 veroparatiiseista muun muassa seuraavaa: ”Tuntuu ihmeelliseltä, että veroparatiiseissa makaavia varoja ei haluta tuoda vieläkään päivänvaloon. Arviolta 11 500 miljardille eurolle saattaa mielestäni olla käyttöä virallisessakin rahasysteemissä. Ja paljonkohan niistä on alkuperäisin Euroopan velkojen verkostosta?”

Toisen miinussaldo on aina toisen plussaa.

Viime viikolla Tax Justice Networkin kautta levisi tietoa, että veroparatiisien plussaldoksi arvioidaan jopa 32 000 miljardia dollaria.

Vakuutuskonserni Sampo. If – vakuutusyhtiön keskeisimmät tuloksenteon takaajat ja instrumentit. Lisätiedot avoimesti internetistä: 1. Taxell vakuutuslääketiede 2. Vakuutuslääkärijärjestelmä 3. Harmaa hallinto

Yle Uutisten (22.7.2012) mukaan summa on 21 000 miljardia dollaria. Helsingin Sanomien uutisten (22.7.2012) mukaan summa 32 000 miljardia dollaria. MTV3 uutisissa 22.7.2012 kerrottiin samasta summasta kuin Helsingin Sanomissa ja lisäksi ”veroparatiiseihin piilotettu summa vastaa lähes 500:aa Suomen valtion tämän vuoden budjettia”.

Toivotaan, että edes nämä isot tiedotusvälineet avaavat, meille viimeinkin, tämän veroparatiisien muodostaman ekosysteemin mahdollisimman paikkansa pitävästi?

Ovatko veroparatiiseista hyötyjiä vain MTV3 uutista lainatakseni ”ökyrikkaat ja heidän perheensä”.  Ei yhtiöitä? Ei säätiöitä? Ei valtioita?

Noista veroparatiisien esittelystä voisivat tiedotusvälineet aloittaa luottamuksen palauttamisen toimintaansa. Euroopassa sijaitsevista veroparatiiseista aloittaen.

Sillä julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimosen lausumia lainatakseni “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Lähde: HS 11.7.2012 – sivu A6

Torilla tavataan > Occupy Suomi > Torikokous -liike

Ei kuitenkaan kannata vaipua näiden tilanteiden edessä synkkyyteen.

Kaikki asiat ovat aina meidän omissa käsissämme. Esittämällä sitkeästi päättäjiemme suuntaan tyhmiä kysymyksiä, niin tulemme saamaan pikku hiljaa paikkansa pitäviä vastauksia. Isoista kuin pienemmistäkin asioista.

Yksi kaikille katu- ja ruohonjuuritason toimijoille suunnattu verkosto on Torikokous-liike. Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole rakettitiedettä, ellei sitä sitten nimenomaisesti sellaiseksi yhteisellä sopimuksella haluta.

”Yhteisöjä ei ole ilman luottamusta. Luottamus syntyy vain siitä, että tuntee toiset ja heidän tapansa.” Professori Leena Eräsaari Helsingin Sanomissa 19.11.2007.

Ihmisten välille luotujen erilaisten keinotekoisten rajojen ylittämiseen tarvitaan uudenlaista rohkeutta ja näkökulmaa. Ajan kanssa toisten sanomisia kuunnellen ja erilaisiin henkilöihin pikku hiljaa tutustuen. Vain yhdessä toimien olemme enemmän.

Torikokous-liikkeen ensimmäinen valtakunnallinen kokoontuminen järjestetään Jyväskylässä 11.-13.8.2012. Lisää aiheesta tästä – Oikeusturvan ajankuvan linkistä –

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, eurokupla, finanssikusetus, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Presidentinvaalit 2012 – Euro saa(ttaa) kaatua

  1. Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla ”Europalo nuolee Saksan portteja”. Toimittaja Mika Koskinen.

    Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa. Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 2 951,9 miljardia euroa!

    ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

    Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

    Summat miljardeja euroja:
    1. Saksa 2 111
    2. Italia 1 946
    3. Ranska 1 789
    4. Espanja 774
    5. Hollanti 402
    6. Belgia 377
    7. Kreikka 280
    8. Itävalta 222
    9. Portugali 189
    10. Irlanti 174
    11. Suomi 93
    12. Slovakia 32
    13. Slovenia 17
    14. Kypros 13
    15. Luxemburg 9
    16. Malta 5
    17. Viro 1

    Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

    Suomi 2017 ajatushautomo on pyrkinyt vuodesta 2010 alkaen esittämään tyhmiä kysymyksiä eurokriisin synnystä. Tästä linkistä listaukseen Suomi 2017 artikkeleihin, joissa kysymyssettiä on yritetty nostaa esiin.

    Perusjuttuna noille tyhmille kysymyksille on se, että miten voidaan mitään eurokriisiä ratkaista taikka eurokuplaa paikata, jos ei tiedetä tarkasti sen kokoa, toimijoita ja syntymekanismia. Joten nyt otetaan mittaa myös luottamuksesta tiedotusvälineiden toimintaan.

    Ihmeelliseltä vaikuttaa myös se, että vaikka maailman finanssikeskukset ja finanssivalvojat ovat pullollaan huippuluokan tietotekniikkaa ja kukaan ei tunnu tietävän kokonaisuuteen liittyviä saldotietoja?

    Onko siis kyseessä maailman taloushistorian suurin ponzi-huijaus? Rehnponzi.

    Tykkää

  2. Hyvä lähestymiskulma aiheeseen tästä kirjasta. Mittakaava on toki pienempi, mutta kirja avaa hyvin rahamaailman tunnetiloja ja mistä markkinoiden luottamus kulloinkin koostuu. Linkit toiminnassa esille noston yhteydessä.

    Lähde WSOY – 3.8.2012 kello 7:53.

    Erottaja, Hämäläinen, Karo

    Ja suurin niistä on raha

    Lokakuu 2008. Vuosisadan finanssikriisi mylvii valtoimenaan. Raha etsii turvaa, pakkomyynnit vavisuttavat uhmakkaita markkinoita, elämäntyöt teurastetaan sekunneissa. Erottaja Altiuksen, Suomen legendaarisimman sijoitusrahaston, salkunhoitaja Rainer Olavi Oraspää taistelee häneen luottaneiden sijoittajien puolesta – omaa etuaan unohtamatta.

    Kun uusi omistaja panee Oraspään ja hänen kahden kumppaninsa 1990-luvulla perustaman Erottaja-varainhoitotalon myyntiin, perustajatroikka päättää ostaa kalliilla Ruotsiin myydyn firman takaisin halvalla. Samaan aikaan yhtiön controller katoaa ja menestysrahaston salkusta paljastuu hengenvaarallinen ilmakupla.

    Pääomamarkkinoiden dominopeli kiihtyy verilöylyksi. Samalla vanhojen lojaliteettien noteeraus putoaa alle nimellisarvon. Mitä jää lopulta viivan alle?

    Rappion maisemaa tutkiva Erottaja on todenkarvas ja kärpännotkea finanssitrilleri, 2000-luvun pörssituhon turhuuksien rovio. Arvopaperi-lehden toimituspäällikkönä työskentelevä Karo Hämäläinen tuntee finanssiviidakon vaarat läpikotaisin.

    Katso Karo Hämäläisen haastattelut:

    http://yle.fi/uutiset/aamun_kirjassa_karo_hamalaisen_erottaja/2836134
    (Aamun kirja, Yle)

    http://www.katsomo.fi/?progId=76283
    (Kirja-aamu, MTV3)


    http://www.katsomo.fi/?progId=76296
    (Kirja-aamu, MTV3)

    Erottajan facebook-sivut:
    https://www.facebook.com/pages/Erottaja/210476335682672

    Tutustu kirjaan osoitteessa: http://lue.wsoy.fi/erottaja/

    Tästä Suomi 2017 ajatushautomon linkistä kirjassa käsiteltyyn aiheeseen koskien; muun muassa, vakuutuskonserni Sammon osakkeiden omistamista ja omistajia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s