Presidentinvaalit 2012 – Kolmas vaihtoehto toteutui

Nukkuvien puolue iski taas. Kotimaisten yli 30 prosentin (vahvistettu) ja ulkosuomalaisten yli 55 prosentin (vahvistamaton) osuus äänistä ropisi, presidentinvaalien toisella kierroksella, nukkuvien puolueelle. Miten vuonna 2018?

Parasta on kuitenkin mielestäni se, että yhteisten asioiden hoitamista on tullut seuramaan paljon uusia suomalaisia. Eri kanteilta asioita lähestyen; valtapolitiikan saloista tullaan saamaan irti uutta tietoa.

Kiireellisempänä uudistuksena vaalitulosten ilmoittamisessa pidän todellisen äänestysprosentin ilmoittamista. Nythän vain 66 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ja 34 prosenttia jätti kokonaan äänestämättä. Samoin kuin sitä, että presidentinvaaleissakin kaikki annetut äänet otetaan mukaan ääntenlaskentaan ja huomioidaan ehdokkaiden ääniosuuksissa. Myös tyhjää ja protestoiden äänestäneet.

Tässä avoimessa artikkelissa pöhistäänkin prosenteista positiivisesti. Vaalin tulokseen ja voittajaan tällä katsannolla ei ole vaikuttavuutta. Kaikki numerotiedot ovat avoimesti kyseenalaistettavissa.

Tyhjän äänestäminen taikka omatoiminen lisätäyttö. Presidentinvaalien kolmas vaihtoehto.

Toivonkin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön työkalupakista löytyvät puoluepoliittisiin irtiottoihin tarvittavat miehekkäät moska ja meisseli. Suomea velvoittavien valtiosopimusten sekä perustuslain ja tarpeeksi isonumeroisen laskimen lisäksi. Puoliso Jennille toivon heleätä, mutta tarkkasäteistä pelisilmää.

Ehken myös nuukahtanutta presidentti-instituutiota piristävää perheenlisäystä on luvassa? Toteutus Woody Allenin tapaan mahdollisena omatuotantona ja/tai adoptoiden. Kolmas vaihtoehtokin on näissä asioissa mahdollinen. Mäntyniemeen mahtuu paljon pienten jalkojen kipinää. Iloisen eläimellistä menoa unohtamatta.

Lukujen valossa kaikki vaalit näyttävät erittäin mielenkiintoisilta. Varsinkin, jos lopputilannetta verrataan aina vaaleittain myös suhteessa äänioikeuden omaaviin. Uutistietojen mukaan Niinistön saama mandaatti kansalta oli vahva. Joidenkin valtakunnallisten tiedotusvälineiden mukaan jopa väkivahva.

Vilkaistaanpa tuota tilannetta tarkemmin.

Presidentinvaalien 2. kierroksen ”viralliset” äänestysprosentit ovat olleet vaaleittain:

Vuoden 1994 vaalit 82,3%
Vuoden 2000 vaalit 80,2%
Vuoden 2006 vaalit 77,2%
Vuoden 2012 vaalit 68,9%.

Kuitenkin todellinen äänestysaktiivisuus oli näissä vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella vain 66%. Tieto on oikeusministeriön vahvistama 8.2.2012. Kyseiset tilastot .pdf – muodossa ovat tämän artikkelin lopussa. Tämän artikkelin lopusta löytyy myös oikeusministeriön antama tieto siitä, mistä löytyvät meille parin prosentin ja desimaalin tarkkuuksista kiinnostuneille tiedot vaalien vahvistetusta lopputuloksesta…

Eli 34 prosenttia äänioikeutetuista jätti vaalien toisella kierroksella äänestämättä! Mikä tarkoittaa, että yli kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Se on mielestäni erittäin paljon.

Yritän tässä artikkelissani selvittää; miten lähelle sataprosenttista totuutta voidaan vaalilaskennassa päästä? Siis sosiaalisen median (SM) keinoin. Kaikki artikkelin laskelmat ovat vapaasti murskattavissa.

Voiko vaaleissa annettujen äänien kokonaismääräprosentti olla vahvistetusti 100,9% vai pitääkö sen olla 100%? Pientä heittoa virallisissakin luvuissa tuntuu siis tapahtuvan. Vaan mikä on kohtuus? Tässä parit esimerkit.

Ehdokkaiden kannatukset suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin

Vaaleista kertovien uutistietojen mukaan laskettuna presidenttiehdokkaiden kannatukset:

Niinistö sai ääniä 1 802 400/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 40,93 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.
Haavisto sai ääniä 1 076 957/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 24,46 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Yhteensä ääniä 2 879 357/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 65,40 prosenttia äänistä.
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet äänestämässä).

Mikäli äänestäineden luvusta vähennetään ulkosuomalaiset (230 400), niin luvut näyttävät tältä:

Niinistö sai ääniä 1 802 400/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 43,2 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.
Haavisto sai ääniä 1 076 957/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 25,8 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Yhteensä ääniä 2 879 357/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 69 prosenttia äänistä.
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

Kokonaisäänestysprosentti jäi 66 prosenttiin

Tietojen lähteenä oikeusministeriön vaalit.fi – sivusto:

”Koko maa – Sivu päivitetty 8.2.2012 Klo 18:54:22. Tarkastuslaskenta on VALMIS.

Kokonaisäänestyspros. 66,0
Kotimaan äänestyspros. 68,9″

Vaalimainonnan Pöö. Vaalipäivän Möö. Vaalivoittajan Höö.

Vaalien todellinen tulos kokonaisäänestysprosentin ollessa 66:

Niinistön todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 62,6 x 0,66 = 41,3 %.
Haaviston todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 37,4 x 0,66 = 24,7%.

Tarkistuslaskenta 41,3% + 24,7% = 66 %

Vaalien kotimaan kokonaisäänestysprosentin ollessa 68,9:

Niinistön todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 62,6 x 0,689 = 43,1%
Haaviston todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 37,4 x 0,689 = 25,8%

Tarkistuslaskenta 43,1% + 25,8% = 68,9%

Eli jo tämä perustsekkaus osoittaa, että annettuja tietoa ja lukuja on tärkeää osata käsitellä eri kanteilta katsottuna. Numeroiden valossa roskalainatkin voidaan saada näyttämään kultakaivokselta (ERVV ja EVM).

Äänestysaktiivisuudesta kertova luvut tulee mielestäni ilmoittaa, aina myös suhteessa äänestysaktiivisuuteen kussakin vaaleissa. Erilaisia galluppeja unohtamatta.

Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen lähestyi aihetta erinomaisesti. HS 9.2.2012 – Mielipide sivu C4 – Gallupit eivät edusta koko kansan mielipidettä

– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi terävämpänä –

Galluppeissa. Kuten niiden tilaajissa, toteuttajissa ja maksajissa on eronsa.

1. Kotimaan äänet presidentinvaaleissa – Ehdokkaiden kannatusprosentit
Haavisto, Pekka 37,4 x 0,689 = 25,8 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,689 = 43,1 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 68,9 %

Kaikkien suomalaisten äänioikeutettujen lukumäärä näissä vaaleissa oli oikeusministeriön mukaan 4 402 622 – 230 422 ulkosuomalaiset äänioikeutetut = 4 172 200 kotimaan äänioikeutettua (Lähde: vaalit.fi – sivusto > Etusivu – PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 – Äänioikeutetut – Koko maa).

”Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.”

Koska ulkosuomalaisten antamista, hylätyistä ja antamatta jääneistä äänistä ei ole oikeusministeriön sivuilla jostain syystä tietoa, niin lasketaan ensin vaalien tarkka tulos kotimaassa annettujen äänien perusteella kokonaisäänestysprosentin ollessa 66 %. Joka on siis se todellinen ja virallinen.

Haavisto, Pekka 1 077 425 ääntä 37,4 % annetuista äänistä
Niinistö, Sauli 1 802 328 ääntä 62,6 % annetuista äänistä
Yhteensä 2 879 753 ääntä 100,0 %
Mitättömät äänet 25 133 ääntä 0,9 %
Yhteensä 2 904 886 annettua ääntä

4 172 200 kotimaan äänioikeutettua – 2 904 886 annettua ääntä =
1 267 314 jätti kotimaassa äänestämättä.

1 267 314/4 172 200 = 30,4 prosenttia kotimaan äänioikeutetuista jätti äänestämättä.

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,689 = 25,8 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,689 = 43,1 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 68,9 %
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

2. Kaikki äänioikeutetut presidentinvaaleissa – Ehdokkaiden kannatusprosentit
Haavisto, Pekka 37,4 x 0,66 = 24,7 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,66 = 41,3 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 66 %

Kaikkien suomalaisten äänioikeutettujen lukumäärä näissä vaaleissa oli oikeusministeriön mukaan 4 402 622 (Lähde: vaalit.fi – sivusto > Etusivu – PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 – Äänioikeutetut – Koko maa).

”Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.”

4 402 622 äänioikeutettua – 2 904 886 laskettua ääntä =
1 497 736 jätti äänestämättä.

Ihmetyttää, että ovatko ulkosuomalaisten antamat äänet kokonaan eri tilastoissa?

1 497 736/4 402 622 = 34 prosenttia kaikista äänioikeutetuista jätti äänestämättä.

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,66 = 24,7 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,66 = 41,3 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 66 %
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

3. Uutisoidun kokonaisäänestysprosentin ja todellisen erosta
Yhteenlaskettu vahvistettujen äänten prosenttiluku 100,9 %!

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,991 = 37,0634 %
Niinistö, Sauli 62,6 x0,991 = 62,0366 %
Mitätöidyt äänet 0,9 %
Yhteensä 100 %

Äänioikeutettujen ulkosuomalaisten lukumäärä on oikeusministeriön vaali.fi – sivuston mukaan 230 422.

Eli kohta 1 ja 2 lukujen äänestämättä jättäneiden määrän suhteen mielenkiintoinen havainto.
1 497 736 – 1 267 314 = 230 422

Ehdokkaiden kannatusprosenttien heitto on vahvistettujen lukujen valossa 2,9 prosenttia. Jos ajatellaan, että laajasti uutisointiin vaalien äänestysprosentin olevan 68,9. Ja kuitenkin toteutunut oli 66.

Ulkosuomalaiset 230 422/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 5,233 % kaikista äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti kotimaassa 68,9 % – kokonaisäänestysprosentti 66 % = ero 2,9 % prosenttia

2,9 %/5,233 % = 55,417 %

230 422 x 55,417 % = 127 692 ulkosuomalaista jätti äänestämättä.
230 422- 127 692 =  102 730 ulkosuomalaista äänesti.
127 692/230 422 = 55,4 % ulkosuomalaisista jätti äänestämättä.
102 730/230 422 = 44,6 % ulkosuomalaisista äänesti.

Ei tunnu paljolta, mutta vietynä rahamaailmaan auttaa ehken ymmärtää sen, miksi tartuin tähän naurettavalta tuntuvaan aiheeseen. Desimaalien tarkkuudella.

1 000 miljoonasta eurosta eli miljardista 2,9 prosenttia on 29 miljoonaa euroa. Joten äärimmäisen hyvät tarkkailijat ja tarkkailujärjestelmät on syytä olla ERVV:n ja EVM:n rahaliikennettä seuraavilla henkilöillä. Siivuttaminen kun on pankkiirien, meklarien. politiikkojen ja etujärjestöjen sisäpiiriläisten harrastama taitolaji.

Hyviä ehdokkaita. Kuitenkaan yllättävän monelle äänestäjistä heidän vaaliteemansa ja puolueet eivät sopineet.

Hylättyjä eli mitättömiä ääniä annettiin 25 133 ääntä eli 0,9 % annetuista äänistä. Hylättyjä ääniä ei nähtävästi lasketa annettujen äänien ja äänestämässä käyneiden saldoihin, koska niidenhän pitäisi leikata ehdokkaiden samaa suhteellista ääniosuutta. Ja kokonaissummaksi pitäisi tulla vanhan prosenttilaskuopin mukaan 100 %.

Nythän se on 100,9 %! Oheisen oikeusministeriön vahvistetun laskelman mukaan:

Haavisto, Pekka 1 077 425 ääntä 37,4 % annetuista äänistä
Niinistö, Sauli 1 802 328 ääntä 62,6 % annetuista äänistä
Yhteensä 2 879 753 ääntä 100,0 %
Mitättömät äänet 25 133 ääntä 0,9 %
Yhteensä 2 904 886 annettua ääntä
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

Joten jotta yhteiseksi annettujen äänien suhdeluvuksi saadaan 100, niin homma sujui näin:

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,991 = 37,0634 %
Niinistö, Sauli 62,6 x0,991 = 62,0366 %
Mitätöidyt äänet 0,9%
Yhteensä 100%

Tarkat eli vahvistetut ulkosuomalaisten (230 400) presidentinvaalien toisen kierroksen äänestysaktiivisuus, annetut äänet ehdokkaittain ja mitätöidyt äänet eivät olleet artikkelin julkaisuhetkellä tiedossa.

Ulkosuomalaiset 230 422/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 5,233 % kaikista äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti kotimaassa 68,9 % – kokonaisäänestysprosentti 66 % = ero 2,9 % prosenttia

2,9 %/5,233 % = 55,417 %

230 422 x 55,417 % = 127 692 ulkosuomalaista jätti äänestämättä.
230 422- 127 692 =  102 730 ulkosuomalaista äänesti.
127 692/230 422 = 55,4 % ulkosuomalaisista jätti äänestämättä.
102 730/230 422 = 44,6 % ulkosuomalaisista äänesti.

127 692 äänestämättä jättäneet ulkomaiset/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 2,9 %

eli kotimaan vahvistettu äänestysprosentti 68,9 – 66 kokonaisäänestysprosentti = 2,9 %

Vaalitulosten tarkat tiedot tilastokeskuksen sivuilla

Tämän artikkelin tavoite on ollut pohtia avoimesti sitä, mitä kaikkea virallisena totuutena esitettyjen lukujen taakse saattaa piiloutua. Varsinkin valtion ja yritysten talousasioissa julkisuuteen esitettyjä lukuja ei ole ollut tapana epäillä. Tosin ilman lukujen tulkintaan liittyviä taitoja ja tietoja lukujen auki murskaaminen on äärimmäisen hankalaa. Euroopan velkojen verkostojen vellonnan jatkuessa kiinnostus taloudellisten lukujen avaamiseen on lisääntymässä.

Selvitin tässä artikkelissa esille nostamiani asioita avoimesti myös oikeusministeriön kanssa. Sain sosiaalisen median (SM) edustajana 15.2 tekemääni tiedusteluun alla olevan vastauksen:

Vs: Asia: Presidentinvaalit 2012 – Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus, annetut ja hylätyt äänet
FROM: ulla.rehula @ om.fi
TO: petri_salo_2000 @ yahoo.com
Friday, 17 February 2012, 9:58

Hei

Vaalit.fi -sivuilla tulostiedot ovat melko tiivistetyt. Laajat tilastotiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

Tässä suora linkki sivulle, jossa on 2012 presidentinvaalin tilastoja:
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/vaa/pvaa/pvaa_2012/pvaa_2012_fi.asp

Esim. taulukosta 2.2.  (Äänestystiedot presidentinvaalissa 2012, 2 vaali.) saa toisen vaalin lopullisen äänestysaktiivisuuden, ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden sekä muitakin kiinnostavia tietoja.
(Lisätietoja vaalitilastojen käytöstä Tilastokeskus, puh. 09 17 341 )

Yleisimmin vaalien äänestysprosenttina ilmoitetaan Suomessa asuvien äänestysprosentti.

Hylättyjä ääniä ei lasketa mukaan annettuihin ääniin.

ystävällisin terveisin
Ulla Rehula/ OM viestintä

—————————–
—————————–

Joten toivon lämpimästi, että kiinnostus erilaisten virallisena totuutena annettujen lukujen seurantaa kohtaan on myös Suomessa kasvamassa. Niiden avullahan meitä kansankuntana pitkälle tänä päivänä johdetaan. Harhaan vai jonnekin muualle?

Lähteet .pdf-muodossa oikeusministeriön vaalit.fi – sivustolta

Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_04022012_ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS
Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_04022012_ÄÄNIOIKEUTETUT
Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_08022012

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, maan tapa, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s